Älyä ylle 

Älykkäässä vaatteessa tai tuotteessa on ympäristöä, tilanteita ja ihmistä aistivia sensoreita. Puettavan älykkyyden tutkimus on HAMKissa jo niin pitkällä, että tänä syksynä Valkeakosken kampukselle nousee laboratorio, jossa sen sovelluksia päästään testaamaan.

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock 

Keitä olette, mitä tutkitte? 

Olen Kimmo Vänni, tutkijayliopettaja HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Tutkimusalaani on ihmiskeskeinen robotiikka, painopistealueena puettava älykkyys. Meneillään olevassa hankkeessa perehdyn biomekaniikkaan, ihmisen liikkumiseen, sensorointiin ja mittaamiseen älykkäiden vaatteiden ja asusteiden innovoinnissa.  

Olen Satu Jumisko-Pyykkö, tutkijayliopettaja HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Osaamisaluettani ovat puettavan älykkyyden ihmiskeskeinen ja arvopohjainen muotoilu ja se, miten muotoilu tukee älyvaatteiden tai -asusteiden käyttäjien positiivisia tuntemuksia.  

Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?  

Kyseessä on varsin uusi asia, jolla on rajattomasti sovellusalueita ja siten osin kartoittamattomia hyötyjä. Eri teollisuudenalat, hoivatyö, kuntouttaminen, urheilu ja valmentaminen ovat niitä, joista on lähdetty liikkeelle.  

Puettavan älykkyyden sovellukset voivat antaa tietoa käyttäjästä tai ympäristöstä, antaa palautetta käyttäjälle tai mukautua vallitseviin olosuhteisiin.  Niillä voidaan keventää vaikkapa työntekijöiden kuormitusta. Esimerkiksi autovalmistaja Ford käyttää ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja, jotka voivat tehdä jopa 15 kiloa painavasta työkalusta painottoman. Työstä saadaan nopeampaa ja tuottavampaa, ja niska-hartiaseutuun liittyviä poissaolojakin saadaan vähennettyä. 

Erilaiset älysovellukset, joihin käyttäjä itse syöttää tietoja, ovat monelle tuttuja. Paljon tutkittavaa on myös siinä, että dataa voidaan kerätä automaattisesti tunnetiloja ja fysiologisia muutoksia seuraamalla sekä siinä, että tietoa voidaan reaaliajassa jakaa eri käyttäjien kesken.   

Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?  

Tavoitteita on useita. Tämän syksyn aikana HAMKin Valkeakosken kampukselle nousee laboratorio, jossa puettavaa älykkyyttä testataan ja hiotaan kaupallistettaviksi tuotteiksi. Parhaillaan teemme yhtenä pilottikohteena e-urheilijoille vaatteita, jotka vähentävät pelaamisen aikaisen staattisen asennon aiheuttamaa kuormitusta.  

Toinen tärkeä tavoite on kehittää aihealueen koulutusta, vakiinnuttaa se meille ja tuottaa tietopankki.  

Kaikkiaan tämä hanke jakautuu neljään eri fokusalueeseen. Esimerkiksi yhteishankkeessa Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa keskitytään kierrätettävyyteen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen ja uusien materiaalien, kuten puukuitujen käyttämiseen puettavassa älykkyydessä. Lisäksi tehdään yhteistyötä myös kiinalaisten alan huippujen kanssa.   

Tärkeää tässä hankkeessa onkin myös rakentaa verkostoa, jossa yritykset ja erilaiset loppukäyttäjät ovat mukana kehittämässä. 

Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?  

Tästä hyötyy alueen elinkeinoelämä, jolle pystytään laboratoriossa tarjoamaan mahdollisuus testata puettavan älykkyyden ratkaisuja. Hyötyviä aloja ovat esimerkiksi kotihoito, terveydenhuolto, elintarviketeollisuus, valmistava teollisuus. Kumppaneinamme ovat muun muassa terveydenhuolto ja alueen teollisuusyrityksiä. Kiinalaisia kumppaneitamme kiinnostavat erityisesti puettavan älykkyyden sovellukset jalkineissa. 

Opiskelijat hyötyvät myös, sillä tämän alan opetusta ja tutkimusta on vielä varsin vähän Suomessa.   

Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?  

Yksi suurimpia ilmiöitä on japanilaisten alun perin kehittämä Society 5.0, jossa tekoäly, data ja robotiikka ovat integroitu saumattomasti yhteiskuntaan. Muotoilun iso ilmiö taas on vastuullisuus, jossa ihmiskeskeisen muotoilun rinnalla kulkevat ympäristönäkökulma ja sosiaalinen vaikuttavuus.  

Miten opiskelijat ovat mukana hankkeessa?

Opiskelijoille tuotetaan uutta koulutusalaa ja kansainvälisiä yhteistyökuvioitakin on vireillä.