Uraohjauksella tulevaisuuden tekijöitä Kanta-Hämeeseen

Kanta-Häme – enemmän kuin vain opiskelupaikka

Kaunis ja monia uramahdollisuuksia tarjoava Kanta-Häme jää usein suurten kaupunkien varjoon, vaikka se voisi houkutella HAMKin opiskelijoita myös jäämään – tai palaamaan myöhemmin. Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä -hankkeessa lähdetään siitä, että opiskeluaikaiset kokemukset ja muistijäljet vaikuttavat syvästi elämänvalintoihin. Hankkeessa olemmekin pohtineet, kuinka urapolut voivat johdattaa maantieteellisesti eri suunnalle, ja kuinka vahva alueellinen side voi tuoda ihmisiä myös takaisin alueelle. Osana tätä selvitimme miten HAMK ja Kanta-Häme sekä tulevina työnantajina että tulevaisuuden asuin- ja elinympäristönä voivat vahvistaa alueen pitovoimaa. Myös Hämeen Maakuntaohjelmassa (Hämeen Liitto, 2022) korostetaan, että osaajien on koettava itsensä aidosti tervetulleiksi.

Työllistymisen ja pitovoiman vahvistaminen uraohjauksella

Hankkeemme tavoitteena on auttaa opiskelijoita kiinnittymään alueeseen ja löytämään koulutustaan vastaavaa työtä. Elinvoiman kannalta on keskeistä, että opiskelijat jäävät alueelle myös valmistumisen jälkeen.

Hankkeessa kehitettiin HAMKiin uraohjausmalli, joka tukee opiskelijoita uramahdollisuuksien hahmottamisessa. Uraohjausmalli pilotoitiin sosionomiopiskelijoiden kanssa (ks. Hipp & Ärling, 2025), ja pilotin perusteella toteutusta tiivistettiin opiskelijalähtöisyyden lisäämiseksi. Huomasimme, että tiiviimpi toteutusaikataulu sopi paremmin opiskelijoiden muuhun arkeen, ja näin uraohjauksen kokonaisuudesta tuli toimivampi. Tiivistetty uraohjausmalli keskittyi työnhaun ja oman osaamisen sanoittamisen lisäksi vahvasti työelämätaitoihin, omaan rooliin työyhteisössä sekä itsensä johtamisen taitoihin. Sosionomiopiskelijoille toteutetussa pilotissa mukana ollut yrittäjyysosio jätettiin pois, sillä HAMK tarjoaa siihen jo kattavat opinnot.

Tiivistetty uraohjausmalli toteutettiin kolmessa valmennusryhmässä, joihin osallistui opiskelijoita kuudesta eri tutkintokoulutuksesta. Ryhmissä käytettiin eri toteutusmuotoja (verkko-, hybridi- ja lähitapaamiset), joilla halusimme tarjota mahdollisuuden uraohjaukseen erilaisissa elämäntilanteissa ja eri opiskeluvaiheissa oleville opiskelijoille.

Kohtaamiset keskiössä

Kaikissa toteutusmuodoissa korostui henkilökohtaisen kohtaamisen ja palautteen merkitys. Opiskelijoiden mukaan uraohjaus vahvisti omien ajatusten jäsentämistä ja uskoa omaan osaamiseen, ja samalla työnhakuprosessi muuttui selkeämmäksi.  

Valmennus vaikutti positiivisesti oman osaamisen tunnistamiseen ja minäpystyvyyteen. Henkilökohtaisen ohjauksen ja yhteisten valmennustapaamisten yhdistelmä vahvisti työnhakutaitoja käytännönläheisesti omien tarpeideni mukaan. Valmennuksen jälkeen näen avoimen ja monipuolisen tulevaisuuden työkentän, jossa minullakin on oma paikkani ja edellytykset työllistyä sekä menestyä.
(Valmennukseen osallistuneen opiskelijan kirjallinen palaute)

Suunnittelua tehtiin tiiviissä yhteistyössä HAMKin opinto-ohjaajien kanssa, mikä vahvisti ohjauksen kohdentuvuutta ja opiskelijalähtöisyyttä. Tässä julkaisussa kokoamme keskeiset havainnot uraohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta sekä havainnoista, joita olisi hyvä huomioida tulevaisuuden uraohjauksessa.

Uraohjauksen merkitys työelämän muutoksissa

Uraohjausryhmässä mukana olleet nuoret aikuiset elävät monien muutosten ja valintojen keskellä. Vaikka työelämän tulevaisuutta ei voida ennustaa, voimme ohjauksella laajentaa opiskelijoiden näkemyksiä ja valmistaa heitä erilaisiin mahdollisuuksiin. Ohjauksen avulla opiskelijat voivat jäsentää tulevaisuuden odotuksiaan ja kehittää valmiuksiaan kohdata muutoksia (Tulevaisuusohjaus, 2025).

Osaaminen 2035 -ennakointiraportin mukaan yleiset työelämätaidot, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutuskyky, vaativat kehittyäkseen aikaa, ohjausta ja reflektointia (Opetushallitus, 2019). HAMKissa näitä taitoja kehitetään Design Based Education (DBE) -projekteissa ja uraohjauksen yhdistäminen näihin projekteihin auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan oppimaansa. Ammattikorkeakoulututkinnoissa työelämäyhteistyö on olennainen osa opintoja, mutta opiskelijat eivät silti aina tunnista sen tarjoamia mahdollisuuksia. Uraohjaus tukeekin verkostoitumistaitoja ja kannustaa tarttumaan esimeriksi rekrytointitapahtumien tarjoamiin tilaisuuksiin.

HAMKin DBE-toteutukset (ks. esim. Hero ym., 2024) luovat otollisen alustan monialaiselle ja luovaan ajatteluun rohkaisevalle yhteistyölle. Hyvin suunniteltu projekti tarjoaa opiskelijalle kokemuksen oman osaamisen hyödyntämisestä osana tiimiä, jossa eri alojen osaaminen yhdistyy. Tällainen kokemus voi vahvistaa itsetuntoa ja avata ovia urille, joita ei aiemmin tullut edes ajatelleeksi. Erityisesti silloin, kun paikalla on myös työnantajien edustajia, keskustelu voi laajentua perinteistä poikkeaviinkin uravaihtoehtoihin. Näin opiskelija saa paitsi palautetta myös konkreettisia näkökulmia työelämän moninaisuudesta.

Uraohjauksen onnistumisen edellytykset

Uraohjauksella on hyvät edellytykset onnistua silloin, kun se perustuu vapaaehtoisuuteen ja aktiiviseen osallistumiseen. Tällöin oman osaamisen ja kiinnostusten pohdinta vaatii opiskelijalta kuitenkin myös avointa mieltä. Ohjauksen tärkeänä tehtävänä onkin auttaa opiskelijaa tunnistamaan ja sanoittamaan oma osaamisensa.

Näiden tavoitteiden saavuttamisessa on hyödyllistä käyttää monipuolisia ohjausmuotoja. Siinä missä esimerkiksi henkilökohtainen ohjaus tukee ammatillisen itsetunnon vahvistumista ja mahdollistaa paneutumisen yksilön tarpeisiin, ryhmäkeskustelut puolestaan laajentavat näkökulmia, ja itsenäistä pohdintaa voidaan tukea erilaisilla tehtävillä.

Monipuolisen ohjauksen järjestämiseksi uraohjaajalla tuleekin olla hyvä ymmärrys koulutuksen mahdollisuuksista, työmarkkinoista ja toimivat työelämäkontaktit. Lisäksi digitaalisen ympäristön ja työvälineiden tarjoamat mahdollisuudet tulee hyödyntää osana uraohjausta. Tulevaisuuden uraohjauksessa tekoäly toimii sekä uraohjaajien että opiskelijoiden tukena, ja sen avulla voidaan tehostaa ohjausprosesseja ja vapauttaa resursseja inhimilliselle kohtaamiselle, uudenlaiselle ajattelulle ja opiskelijan yksilölliselle tukemiselle.

Tulevaisuuden uraohjaus HAMKissa

HAMK 2023 -strategia korostaa osaamisen ja oppimisen kehittämistä sekä erinomaisia valmiuksia muuttuvaan työelämään. Näihin tavoitteisiin nivoutuu luontevasti myös uraohjaus, joka tukee opiskelijaa sekä koulutusalakohtaisen että yleisen työelämäosaamisen kartuttamisessa koko opintojen ajan. Uraohjaus tuleekin nähdä yhä enemmän sekä opiskelun aikaisena että elinikäisenä tukena, joka rakentaa kestävää työuraa muuttuvassa maailmassa.

Uraohjaus on laaja käsite, jota voidaan toteuttaa eri tavoin eri konteksteissa. Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä -hankkeessa painopiste oli työelämätaitojen tukemisessa. Näitä taitoja voi kehittää niin koulutuksen sisäänrakennettuina elementteinä kuin erillisinä ohjauksellisina kokonaisuuksina. Opiskelijan näkökulmasta uraohjaus toteutuu opintojen lomassa monin eri tavoin: harjoitteluissa, työntekijävierailuissa, rekrytointitapahtumissa, alumnikohtaamisissa ja kansainväliseen toimintaan liittyvissä mahdollisuuksissa. Uramahdollisuuksien esittely on hyvä aloittaa koulutuksen aikana tyypillisimmistä urapoluista, sillä moni pystyy niiden kautta miettimään omaa suuntaansa. Yhtä tärkeää on kuitenkin tuoda esiin myös vaihtoehtoisia ja yksilöllisiä polkuja jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi alumnivierailuissa tai opintokäynneillä voi olla ratkaisevan tärkeää esitellä ainakin yksi perinteisestä poikkeava uratarina, sillä se voi avata opiskelijalle uudenlaisen näkökulman omiin mahdollisuuksiin.

Keskeinen uraohjauksen kehittämiskohde on myös opettajien rooli. Heidän substanssiosaamisensa, työelämäverkostonsa ja henkilökohtainen otteensa voivat toimia jatkuvana uraohjauksena opinto-ohjaajien tarjoaman ohjauksen lisäksi. Opettajan esimerkillä ja ohjauksella voikin olla suuri merkitys opiskelijan kyvylle tunnistaa alansa uramahdollisuuksia ja ajankohtaisia taitovaatimuksia.

Opinto-ohjaajien rooli puolestaan korostuu erityisesti silloin, kun opiskelijat tarvitsevat tukea urapohdinnoissaan opintojen eri vaiheissa. Tällöin opinto-ohjaajat voivat auttaa pohtimaan esimerkiksi sitoutumista koulutusalaan tai vaihtoehtoisia suuntia HAMKin tarjoamien jatkokoulutusmahdollisuuksien avulla – aina yksittäisistä opintojaksoista erikoistumiskoulutuksiin ja YAMK-tasolle saakka.

Uraohjaus kestävän työelämäpolun tukena

Uraohjaus on keskeinen osa opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja sen tulisi olla johdonmukainen, HAMKin yhteisiin tavoitteisiin kytkeytyvä kokonaisuus. Uraohjauksen onnistumiseksi tarvitaan paitsi koulutuksen ja ohjauksen ammattilaisia, myös työelämän asiantuntijoita – erityisesti rekrytoinnin ja esihenkilötyön kokeneita osaajia. He voivat tuoda opiskelijoille arvokasta ymmärrystä työnhaun käytännöistä, rekrytointiprosessien arviointikriteereistä ja työelämän odotuksista.

Pelkkä työnhakutaitojen vahvistaminen ei kuitenkaan riitä. Opiskelijoita tulee tukea myös siinä, kuinka he lunastavat paikkansa työyhteisöissä ja kehittyvät ammatillisesti heti työuransa alkumetreillä. Onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteet ovat merkityksellisiä, ja niillä on vaikutus ammatilliseen itsetuntoon. On myös tärkeää ottaa puheeksi työelämän haasteet, jotka saattavat vaatia työelämätaitojen lisäksi sinnikkyyttä etsiä juuri itselleen sopiva työpaikka ja työyhteisö. Työnhakutaitoja tarvitaankin todennäköisesti useamman kerran työuran aikana.

Lisäksi uraohjauksen tulee painottaa yleisiä työelämätaitoja, joiden merkitys korostuu kaikilla aloilla. Opiskelijoita on autettava ennen kaikkea tunnistamaan ja sanoittamaan sitä, kuinka nämä taidot kehittyvät osana heidän opintojaan. Tarvetta tälle korosti se, että uraohjausvalmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden puheissa toistui hieman hämmästelevä pohdinta siitä, missä vaiheessa ja tilanteissa näitä taitoja opintojen aikana harjoitellaan.

Jotta uraohjaus voi tehokkaasti edistää HAMKin opiskelijoiden työllistymistä ja työelämävalmiuksia, sen tulee nojata yhteiseen näkemykseen ja selkeään linjaan HAMKin sisällä. Yhtenäinen uraohjaus rakentaa polkuja, jotka tukevat opiskelijoiden sujuvaa siirtymää opinnoista työelämään – vastuullisesti, kestävästi ja yksilöllisiä vahvuuksia hyödyntäen. On hyvä muistaa, että opiskelijan kokemus ei muodostu ainoastaan uraohjauksen sisällöistä ja työmahdollisuuksista. Myös tunteet, tunnelmat ja mielikuvat, joita opintojen aikana syntyy, vaikuttavat siihen, jääkö opiskelija alueelle tai palaako sinne myöhemmin. Koska elämä on kokonaisuus, myös tällaiset muistijäljet voivat olla ratkaisevia tulevaisuuden valinnoissa.

Authors