Kohti Voralbergia – kansainvälistä yhteistyötä syntyy tarttumalla toimeen

Lokakuussa 2024 Portugalin Penichessä alkanut ajatus kantoi puoli vuotta myöhemmin Alpeille

Kun osallistuin ensimmäistä kertaa RUN Eurooppa-yliopistoverkoston viikkoon Politécnico de Leiriassa, en vielä tiennyt, kuinka merkittäväksi kokemukseksi se osoittautuisi. Leirian viikolla ideoitiin pienryhmissä yhteisiä kansainvälisiä kursseja, ja siellä syntyi ensimmäinen yhteys Itävallan Voralbergiin – eräs koulutuspäällikkö FHV:ltä (Vorarlberg University of Applied Sciences) oli samassa tiimissä kanssani.

Vaikka hänen koulutusohjelmansa ei aivan vastannut Forssan kampuksen ICT, kiertotalous -koulutusohjelmamme painotuksia (Tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalous, 2025), kiinnostukseni heräsi. Kaivoin esiin FHV:n koulutustarjonnan ja löysin Computer Science – Digital Innovation -koulutusohjelman, jossa yhdistyivät juuri meillekin tärkeät teemat: Design Thinking, data-analytiikka, pilvipalvelut, IoT ja innovaatiotoiminta (FHV, 2025). Syntyi idea yhteistyöstä, jota halusin lähteä viemään eteenpäin.

Teams ja tahtotila – näin pääsee alkuun

Jo tammikuussa 2025 pidimme ensimmäisen Teams-palaverin FHV:n koulutuspäällikkö Andreas Pichlerin kanssa. Löytyi heti molemminpuolinen selkeä halu tehdä ja kehittää opetusta ja koulutusohjelmia. Erityisesti innovaatiotoiminta ja DBE-mallin (Design Based Education) mukaiset projektit olivat koulutuksissamme selkeitä yhtymäkohtia, joiden kautta olisi hyvä lähteä rakentamaan yhteistyötä. Sovimme vierailevamme Voralberin Dornbirnissa toukokuussa 2025. Tavoitteinamme vierailulle oli FHV:hen, sen koulutuksiin ja henkilöstöön, käytännön opetustoimintaan ja alueelliseen yritysyhteistyöhön perehtyminen. Lisäksi asetimme tavoitteeksi ensimmäisen yhteisen toteutuksen sopimisen sekä muiden yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisen sekä opetuksessa että tutkimuksessa.

Teams-palaverin jälkeen perehdyimme vielä tarkemmin Digital Innovation -koulutusohjelmaan sekä esimerkiksi Dornbirnin alueella toimiviin yhteisöihin, ja rakensimme alustavan ohjelman, joka täydentyi vielä kevään aikana. Päätimme lähteä matkaan HAMKin Forssan kampukselta monialaisella tiimillä: mukana olivat lehtori, tutkijayliopettaja, opinto-ohjaaja ja projekti-insinööri. Tämä mahdollisti keskustelun monista yhteistyön muodoista, aina opetuksesta tutkimukseen, ja opiskelijavaihdoista startup-toimintaan. Jokaisella meistä on vahva kehittämisote, ja tätä tarvittiin – olihan tarkoitus rakentaa jotakin aivan uutta.

Koulutuksemme vahvuuksia ovat jo pitkään olleet yhteisten, monialaisten opintojaksojen kehittäminen sekä innovaatiotoiminnan, hackathon-päivien ja DBE-mallin hyödyntäminen opetuksessa (HAMK, 2025). Käytämme näitä menetelmiä yritystoimeksiantojen kautta saatavissa opiskelijaprojekteissa ja teemme eri koulutusten välistä yhteistyötä. Yritysten, opetuksen ja koulutuksen yhteistyö onkin keskeistä insinöörikoulutuksessamme, joka antaa opiskelijoille hyvän pohjan tulevaan työelämään. Kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö sen sijaan vielä puuttuu, vaikka meillä onkin myös englanninkielinen koulutusohjelma.

Kevään aikana taustatyö tiivistyi konkreettiseksi vierailuksi. Toukokuussa 2025 pakkasimme suunnitelmat matkalaukkuun ja suuntasimme Dornbirniin, FHV:n kampukselle, joka sijaitsee aivan Sveitsin Alppien kainalossa Bodenjärven upeissa maisemissa. Edessä oli kaksi tiivistä päivää – ja mahdollisuus rakentaa jotakin uutta sekä opiskelijoillemme että alueellisen kehittämisen tarpeisiin.

Kuinka lähteä rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä

Oppeina vierailun valmistelusta voidaankin mainita, että rakentaessasi yhteistyötä uusien kumppaneiden kanssa, on tärkeää tarttua mahdollisuuksiin rohkeasti. Vaikka yhteys ei olisi heti ilmeinen, ennakkoluuloton lähestymistapa voi avata ovia yllättäviin ja merkityksellisiin yhteistyömahdollisuuksiin. Yhteistyön onnistumisen kannalta keskeistä on löytää oikeat ihmiset, joiden kanssa vuorovaikutus sujuu luontevasti ja jotka jakavat saman arvopohjan tai tavoitteen. Samanhenkisyys helpottaa yhteistä tekemistä, lisää luottamusta ja auttaa rakentamaan pitkäjänteisiä kumppanuuksia. Kun yhteisymmärrys syntyy luonnostaan, voidaan keskittyä olennaiseen eli ideoiden kehittämiseen ja käytännön toteutukseen.

Esivalmisteluihin panostaminen on myös tärkeää. Kumppanikorkeakoulun rakenteiden ja toimintatapojen tunteminen auttaa tunnistamaan aidot kohtaamispisteet, joissa yhteistyö voi lähteä elämään. Kun taustatyö on tehty huolella, on helpompi kohdistaa omat ideat ja ehdotukset juuri oikeisiin paikkoihin, mikä lisää yhteistyön vaikuttavuutta.

Lisäksi on hyvä muistaa, että monialainen lähestymistapa rikastaa yhteistyötä. Kun keskusteluun osallistuu ihmisiä eri aloilta ja erilaisista taustoista, syntyy syvällisempiä näkökulmia ja monipuolisempia ratkaisuja. Laajempi osaaminen ja kokemuspohja lisäävät luovuutta ja auttavat löytämään uudenlaisia toimintamalleja, joita ei muuten olisi ehkä tullut ajatelleeksi.

Hyvät ideat jäävät kuitenkin helposti pelkiksi suunnitelmiksi, ellei joku ota aktiivisesti vastuuta niiden viemisestä eteenpäin. Kun viet asioita rohkeasti käytäntöön, annat myös muille mallin ja kannustat heitä osallistumaan. Aloitteellisuus voi olla se ratkaiseva tekijä, joka erottaa toteutuneen yhteistyön vain paperille jääneistä ajatuksista.​

Seuraavassa kirjoituksessa käyn läpi sitä, miten yhteistyö muotoutui ja mitä Dornbirnin matkasta syntyi. Siitä voi lukea lisää täältä: Itävallan Dornbirnissä syntyi ensiharppauksia pitkäjänteiseen RUN-EU-yhteistyöhön