Haluavatko insinööriopiskelijat toisen palvelukseen, vai houkuttaisiko heitä yrittäjyys?

Suomi on tunnettu insinööriosaamisestaan, jolla on saatu aikaa innovaatioita, yrittäjyyttä ja yrityksiä. Ne kaikki vaativat rohkeutta, riskinottoa ja onnistumisia, mutta myös kykyä sietää pelkoja, haasteita ja epäonnistumisia. Mitä ajattelee yrittäjyydestä ammattikorkeakoulun insinööriopiskelija? Tavoitteleeko hän opintojen jälkeen työntekijän roolia vai itsellisen yrittäjän uraa? Ja mitkä tekijät vaikuttavat tähän valintaan? Kysyimme näitä asioita Riihimäen kampuksen insinööriopiskelijoilta alkuvuodesta 2025.

Kysely toteutettiin Riihimäen kampuksen AMK-tutkintokoulutusten insinööriopiskelijoille, joita on yhteensä noin 1 600. Tutkintokoulutusten aloja ovat konetekniikka, liikenneala sekä tieto- ja viestintätekniikka. Kyselyyn pyydettiin vastauksia opiskelijoilta kuudesta koulutuksesta, joista kolme on englanninkielisiä. Kysely toteutettiin kahdella eri sähköisellä kyselylomakkeella. Toinen lomakkeista oli suomenkielinen, ja se jaettiin suomenkielisten koulutusten opiskelijaryhmille. Toinen lomake oli englanninkielinen, ja se jaettiin englanninkielisten koulutusten opiskelijaryhmille. Kyselyssä emme varmistaneet vastaajan kansalaisuutta tai kieltä, mutta oletamme, että englanninkieliseen kyselyyn vastanneet olivat kansainvälisiä (kv) opiskelijoita ja suomenkieliseen kyselyyn vastanneet olivat suomalaisia. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, emmekä kysyneet vastaajan henkilötietoja tai muuta häneen liittyvää.

Kyselyssä oli seitsemän monivalintakysymystä, jotka kaikki sisälsivät vähintään neljä eri väittämää tai vastausvaihtoehtoa. Lähes jokaiseen kysymykseen vastaaja pystyi valitsemaan useamman vastausvaihtoehdon. Monivalintakysymysten lisäksi kyselyn lopussa oli lisäksi yksi avoin kysymys, johon vastaaminen oli vapaaehtoista ja sen sai tehdä omin sanoin. Vastaaja sai kirjoittaa oman ajatuksensa tai ideansa yrityksestä sekä toiveen kahdenkeskisestä tapaamisesta, jos hän oli halukas keskustelemaan kyselyn herättämistä ajatuksistaan startup-asiantuntijamme kanssa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 90 opiskelijaa. Näistä suomenkieliseen kyselyyn vastasi 58 opiskelijaa ja englanninkieliseen 32 opiskelijaa. Kaikki vastaajat vastasivat jokaiseen seitsemään kysymykseen.

Syvennyn tässä artikkelissa niiden neljän kysymyksen vastauksiin, joilla pyrimme saamaan selville insinööriopiskelijoiden ajatuksia yrittäjyydestä, sen houkuttavuudesta sekä sen haasteista. Vastauksia hyödynnettiin HAMK Entrepreneurship Society ry:n perustamisessa, jäsenhankinnassa ja yhdistyksen toiminnan suunnittelussa. Lopuksi pohdin, miten voimme lisätä opiskelijoiden yrittäjyysosaamista.

Mitä urasuunnitelmia insinööriopiskelijalla on valmistumisensa jälkeen?

Kysyimme neljän eri väittämän avulla insinööriopiskelijoiden suunnitelmia opintojensa jälkeiselle uralleen (kyselyn kysymys 1). Enemmistö, 43 vastaajaa, kertoi haluavansa työskennellä ensin toisen palveluksessa ja mahdollisesti ryhtyä yrittäjäksi myöhemmin. Kolmannes vastaajista aikoi hakeutua vakituiseen työsuhteeseen toisen palvelukseen, ja vastaajista 12 oli kiinnostunut perustamaan oman yrityksen ja ryhtymään yrittäjäksi. Kolme vastaajista ei vielä osannut sanoa mitään urasuunnitelmistaan. Kysymyksen väittämät ja vastausjakaumat suomenkieliseen ja englanninkieliseen kyselyyn on esitetty kuvassa 1. Suomenkielisten vastaajien enemmistö, 52 %, halusi työllistyä vakituisesti toisen palvelukseen. Yrittäjäksi ryhtymisestä kiinnostuneita suomenkielisissä vastaajissa oli 10 % ja yrittäjyyttä myöhemmin harkitsi 33 % vastaajista, kunhan he ovat ensin työskennelleet toisen palveluksessa. Tässä ero englanninkielisiin vastaajiin oli suuri, sillä heistä vain 6 % halusi työllistyä vakituisesti toisen palvelukseen. Suoraan oman yrityksen perustamisesta oli kiinnostunut 19 % englanninkielisistä vastaajista, kun taas enemmistö englanninkielisistä vastaajista (75 %) näki yrittäjyyden mahdollisena, kunhan oli ensin työskennellyt toisen palveluksessa.

Mikä houkuttaa insinööriopiskelijaa työllistymään toisen palvelukseen? 

Kysyimme kuuden eri vaihtoehdon avulla myös seikkoja, jotka houkuttavat insinööriopiskelijaa työllistymään toisen palvelukseen (kyselyn kysymys 5). Suurinta osaa vastaajista houkutti toisen palvelukseen työllistymisessä henkilökohtainen taloudellinen vakaus ja säännöllinen palkka, mutta myös urakehitys ja mahdollisuus edetä työpaikan tehtävissä, mahdollisuus keskittyä työhön ilman yrittäjyyden tuomaa riskiä ja vastuuta sekä työsopimuslain turva ja työpaikan edut nousivat tärkeiksi tekijöiksi.

Kysymyksen vastausvaihtoehdot ja vastausjakaumat suomenkieliseen ja englanninkieliseen kyselyyn vastanneiden välillä ovat esitetty kuvassa 2. Tähän kysymykseen vastaajat saivat mainita myös jonkin muun syyn tai seikan, joka houkutti heitä toisen palvelukseen. Suomenkieliseen kyselyyn vastanneista lähes kaikki, 88 % vastaajista, kokivat henkilökohtaisen vakauden ja säännöllisen palkan houkuttelevimmiksi syiksi hakeutua toisen palvelukseen. Vastaajista 69 % valitsi myös mahdollisuuden keskittyä työhön ilman yrittäjyyden tuomaa riskiä ja vastuuta. Vastaajista 7 % kirjasi syiksi lisäksi kollegojen tuen, työporukan, lomat ja sijaisjärjestelyt sekä mahdollisuuden oppia uutta muilta osaajilta. Englanninkieliseen kyselyyn vastanneista 66 % koki toisen palvelukseen työllistymisessä houkuttelevaksi henkilökohtaisen vakauden ja säännöllisen palkan. Vastaajista 59 % koki houkuttavaksi myös urakehityksen ja mahdollisuuden edetä työpaikan työtehtävissä. Vastaajista 6 % kirjasi syiksi lisäksi työajan ja vapaa-ajan sopivan suhteen sekä mahdollisuuden hankkia kokemusta ja alkurahoitusta oman startup-yrityksen käynnistämiseksi.

Mikä houkuttelee insinööriopiskelijaa yrittäjyyteen?

Kysyimme lisäksi seitsemän eri vastausvaihtoehdon avulla, mikä yrittäjyydessä houkuttaa insinööriopiskelijaa (kyselyn kysymys 6). Sekä suomen- että englanninkielisissä vastauksissa korostuivat kaksi vastausvaihtoehtoa: vapaus olla oman itsensä pomo ja tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä saada aikaan jotain omaa ja merkityksellistä. Toiseksi eniten vastauksia keräsivät mahdollisuus ansaita enemmän rahaa sekä työajan joustavuus ja omien aikataulujen hallinta. Riskinotto ja menestyminen houkutti hieman alle kolmasosaa vastaajista, ja joukossa oli myös jonkin verran vastaajia, joita yrittäjyys ei houkuttanut lainkaan. Kuva 3 esittää kysymyksen vastausvaihtoehdot ja vastausjakauman suomenkieliseen ja englanninkieliseen kyselyyn vastanneiden välillä. Suomenkieliseen kyselyyn vastanneiden enemmistö, 55 % vastaajista, koki yrittäjyydessä houkuttelevaksi vapauden olla oma pomonsa ja tehdä itsenäisiä päätöksiä, ja 48 % koki myös houkuttavaksi mahdollisuuden tehdä jotakin omaa ja merkityksellistä. Suomenkieliseen kyselyyn 24 % vastanneista ei kuitenkaan pitänyt yrittäjyyttä lainkaan houkuttelevana vaihtoehtona. Englanninkieliseen kyselyyn vastanneista taas suurin osa (72 %) koki kiinnostavaksi mahdollisuuden saada aikaiseksi jotakin omaa ja merkityksellistä, 59 % koki houkuttavaksi vapauden olla oma pomonsa ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Englanninkieliseen kyselyyn vastanneista vain yksi ei ollut kiinnostunut yrittäjyydestä.

Minkä insinööriopiskelijat kokevat yrittäjyydessä haasteelliseksi?

Yrittäjyyden haasteiksi koettuja seikkoja kysyimme kuuden vastausvaihtoehdon avulla (kyselyn kysymys 7). Suurimmaksi haasteeksi koettiin yrittäjyyden taloudellinen epävarmuus ja mahdolliset riskit. Tämän jälkeen merkittävimpinä haasteina nähtiin verkostojen ja asiakkaiden hankkiminen sekä osaamisen ja kokemuksen puute yrittäjänä. Hieman pienempi osa koki haasteelliseksi yrittäjän vastuun ja työn määrän, mutta mukana oli myös kaksi vastaajaa, jotka eivät nähneet yrittäjyydessä suuria haasteita. Tähän kysymykseen vastaajat saivat kirjoittaa myös jonkin muun syyn tai seikan, jonka he kokivat haasteelliseksi yrittäjyydessä. Näitä kirjasi 7 vastaajaa.

Kuvassa 4 on esitetty kysymyksen suomenkielisen ja englanninkielisen kyselyiden vastausvaihtoehdot ja vastausjakauma. Suomenkieliseen kyselyyn vastanneista 76 % koki yrittäjyyden suurimmaksi haasteeksi taloudellisen epävarmuuden ja mahdolliset riskit. Haasteelliseksi vastaajat (69 %) kokivat myös verkostojen ja asiakkaiden hankkimisen. Suomenkieliseen kyselyyn vastanneet kirjasivat lisäksi haasteelliseksi seuraavaa; kaikki vastuu on itsellä, on liian vaikeaa taata itselleen lomat ja vapaa-aika, ei saa olla sairaana, liiketoiminnan ulkoiset haasteet sekä Suomen verotus ja rahan saaminen. Yksi suomenkielisistä vastaajista kirjasi haasteeksi: ”En tiedä mitä yrittäisin.”

Englanninkieliseen kyselyyn vastanneista 91 % koki yrittäjyyden suurimmaksi haasteeksi taloudellisen epävarmuuden ja mahdolliset riskit. Vastaajista 63 % koki haasteeksi myös osaamisen ja kokemuksen puutteen yrittäjänä. Yksi englanninkieliseen kyselyyn vastanneista ei näe suuria haasteita yrittäjyydessä. Lisäksi yksi vastaajista kirjasi haasteeksi: ”Being a capitalist.”

Mistä mahdollisesti johtuu suomen- ja englanninkieliseen kyselyyn vastanneiden erilainen suhtautuminen yrittäjyyteen?

Insinööriopiskelijoiden suhtautumisessa valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen toisen palveluksessa ja yrittäjyyteen oli nähtävissä selkeä ero suomenkieliseen ja englanninkieliseen kyselyyn vastanneiden välillä.  Suomenkieliseen kyselyyn vastanneiden enemmistö ei nähnyt yrittäjyyttä houkuttavana. Englanninkieliseen kyselyyn vastanneet sen sijaan näkivät yrittäjyyden vahvana mahdollisuutena etenkin, jos he ensin voisivat työskennellä jonkin aikaa toisen palveluksessa.

Tämä eroavaisuus vastaajien välillä oli mielenkiintoinen, ja sen syitä olisi hyvä tutkia syvemmin. Kuten alussa todettiin, oletimme, että englanninkieliseen kyselyyn vastanneet olivat kansainvälisiä opiskelijoita. Jälkeenpäin arvioiden kyselyn vastaukset olisivat luotettavammat, jos kyselyn alussa olisimme varmistaneet sen, onko vastaaja kansainvälinen vain suomalainen opiskelija. Turvauduimme pohdinnoissa oletukseemme. Opiskelijaryhmien suhtautumista yrittäjyyteen voivat selittää erilaiset lähtökohdat, kuten yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja kasvatukselliset seikat. Kansainväliset opiskelijat ovat jo ottaneet riskin lähtiessään kotimaastaan opiskelemaan vieraaseen valtioon ja elinympäristöön. Heidän on itse oltava aktiivisia ja nähtävä mahdollisuuksia uudessa ympäristössään. Tämä voi heijastua myönteisenä suhtautumisena yrittäjyyteen ja riskinottoon.

Suomen työelämän historia ja kehitys hyvinvointivaltiona sekä vielä muistissa olevat pitkät työurat yhden työnantajan palveluksessa saattavat motivoida suomenkieliseen kyselyyn vastanneita luomaan työuraa toisen palveluksessa. Tätä vielä vahvistaa suomenkielisissä vastauksissa ilmennyt, raskaaksi koettu yrittäjyyteen liittyvä byrokratia.

Kuinka voimme edistää insinööriopiskelijoita yrittäjyyttä?

Ammattikorkeakouluna voimme tarkastella toimintaamme yrittäjyyden näkökulmasta. Minkälaisia mahdollisuuksia ja valmiuksia tarjoamme insinööriopinnoissa yrittäjyyteen? Kuinka puhumme yrittäjyydestä ja innostammeko yrittäjyyteen? Tunnistammeko yrittäjyyden haasteita ja uskommeko, että löydämme niihin ratkaisuja? Kuinka voimme vastata näihin haasteisiin?

Työuralta odotetaan hyvin ilmeisiä asioita. Enemmistöä kyselyyn vastanneista houkutti vakaa työllistyminen ja säännöllinen palkka, minkä nähtiin olevan mahdollista työskenneltäessä toisen palveluksessa. Tätä vahvistivat mahdollisuudet urakehitykseen ja ylenemiseen työtehtävissä. Lisäksi toisen palvelukseen houkuttivat kollegojen tuki, työporukka ja uuden oppiminen muilta osaajilta.

Näiden seikkojen uskoisi kyllä olevan mahdollisia myös yrittäjälle, toki hiukan eri tavoin. Yritystoiminnan vakiintuessa yrittäjän on mahdollista ennakoida ja turvata työllisyytensä ja palkkansa. Lisäksi siihen liittyy jatkuvaa muutosta, joka kasvattaa yrittäjän osaamista ja mahdollisuuksia kehittää yritystoimintaa. Yrittäjän on mahdollisuus verkostoitua toisten yrittäjien ja yrittäjyyttä tukevien eri sidosryhmien kanssa, jolloin hänelle on tarjolla vertaistukea, uusia toimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Yrittäjyys on omanlainen urapolku meritoitua omalla alallaan.

Kyselyn vastaukset toivat esiin yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä haastavat seikat. Näitä olivat muun muassa yrittäjyyden taloudellinen epävarmuus ja mahdolliset riskit, verkostojen ja asiakkaiden hankkiminen sekä yrittäjän vastuu ja työn määrä. Vastaajat kirjasivat näiden lisäksi joukon lisähaasteita kuten sen, että on liian vaikeaa taata itselleen lomia ja vapaa-aikaa ja että Suomen verotus nähdään epäoikeudenmukaisena.

Näistä haasteista voimme päätellä, minkälaisia sisältöjä yrittäjyyden vahvistamiseksi insinööriopinnoissa voisi olla ja minkälaista osaamista sisältöjen toteuttamiseksi tarvitaan. Jos haluamme edistää yrittäjyyttä ja valmentaa yrittäjyyteen, tarjolla tulisi olla opintoja ja valmennusta yllä esiteltyihin aiheisiin. Tässä on hyödynnettävä oman osaamisemme lisäksi olemassa olevia yhteyksiä ja kumppanuuksia yrittäjien, yritysten ja eri sidosryhmien kanssa. Yrittäjät tulisi saada vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa, ja he voisivat kertoa omista käytänteistään, haasteistaan ja onnistumisistaan yrittäjänä. Todennäköistä on, että näin opiskelijat saisivat konkreettista tietoa haasteiden voittamiseen sekä innostusta ja uskoa yrittäjyyteen.

Hämeen ammattikorkeakoulussa on jo nyt tarjolla yrittäjyyden opintoja, ja käynnissä on erilaisia toimia opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Yritteliäs korkeakoulu -opinnot ja opiskelijoiden perustama yrittäjyyteen kannustava HAMK Entrepreneurship Society ry (HAMKES). HAMKiin on myös juuri perustettu uudenlainen innovaatioyksikkö, joka tukee uusien yritysten, startupien, palveluideoiden ja tuotteiden kehittämistä. HAMK on viiden parhaan korkeakoulun joukossa uraseurannassa, jolla seurataan, kuinka moni korkeakoulusta valmistunut ryhtyy yrittäjäksi viiden vuoden jälkeen valmistumisestaan.  Kuuntelemalla opiskelijoitamme ja yrittäjiä voimme parantaa toimintaamme entisestään. Näin autamme yhä useamman opiskelijan merkitykselliselle työuralle yrittäjänä.

Kirjoittaja