Energiamarkkinat elävät murrosta. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuus kasvaa vauhdilla, ja tuotannon vaihtelevuus tuo mukanaan haasteita. Toisinaan sähkö on halpaa ja sitä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan, toisinaan taas hinnat kohoavat pilviin. Lokakuussa siirryttiin lisäksi pörssin tuntihinnasta varttihintaan, mikä saattaa vaikeuttaa tavallisen kotitalousasiakkaan mahdollisuuksia suunnitella sähkönkulutustaan joustavasti. Tässä kohti astuvat kuvaan erilaiset tavat varastoida energiaa, erityisesti sähköakkujen avulla.
Kun sähkö on halpaa, sitä voi varastoida omaan akkuun ja käyttää myöhemmin sitten, kun hinta nousee. Tämä tasaa sähkölaskua ja vähentää riippuvuutta pörssin hintavaihteluista. Samalla akku tuo turvaa sähkökatkosten aikana ja lisää energiaomavaraisuutta, erityisesti jos kotona on myös aurinkopaneelit, joiden tuottamaa energiaa akkuihin voidaan varastoida, tai maalämpöjärjestelmä, joka tarvitsee myös sähköä toimiakseen. Toisaalta akut toimivat myös varavirtajärjestelmänä, jos kotoa löytyy jokin muu sähköä paljon kuluttava laitekokonaisuus.
HAMKin Energiaobservatoriossa (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2025) tehdyissä analyyseissa on nähty, että akkuinvestointi voi olla monessa tapauksessa kannattava, etenkin kun sähkömarkkinat ovat siirtyneet varttihinnoitteluun. Tämä lisää mahdollisuuksia ajoittaa sähkön käyttöä ja myyntiä entistä tarkemmin.
Mitä hyötyä akusta on käytännössä?
Energiaobservatoriossa on vertailtu useita skenaarioita, joissa tutkittiin kotitalouksien sähkönkulutusta eri varastointiratkaisuilla:
- Ilman akkua: Sähkölasku pysyy korkeana, koska kulutus osuu usein kalliille tunneille.
- Akkuratkaisun avulla (esim. Elisa Kotiakku tai Tesla Powerwall): Sähköä voidaan varastoida silloin, kun se on edullista, ja käyttää myöhemmin kalliimpina tunteina.
- Akku yhdistettynä aurinkosähköön: Akku mahdollistaa oman tuotannon hyödyntämisen tehokkaammin ja vähentää verkosta ostettavan sähkön määrää lähes puoleen.
Tulokset osoittivat, että jo yksi akku voi pienentää sähkölaskua useita satoja euroja vuodessa. Parhaat säästöt saavutettiin, kun akku oli yhdistetty aurinkosähköjärjestelmään ja käytössä oli älykäs ohjausjärjestelmä, joka optimoi latauksen halvoille tunneille (Kuva 1).

Kuvassa 1 näkyy, kuinka järjestelmään valittu akku latautuu niinä aikoina päivästä, kun sähkön pörssihinta halpa. Kuvasta huomaa myös, kuinka sähköä ostetaan verkosta vähemmän niinä hetkinä, kun sähkön pörssihinta on korkealla. Tämä tarkoittaa, että akkua puretaan näinä hetkinä, ja täten kalliin sähkön ostamista korvataan akkusähköllä, joka on ladattu silloin kun sähkö on ollut halvempaa.
Entä akkuhankinnan kannattavuus?
Akkuteknologian hinta on laskenut viime vuosina nopeasti. Esimerkiksi 20–30 kWh:n kotitalousakku maksaa nykyään noin 9 000–19 500 euroa, ja se voi maksaa itsensä takaisin jo 6–7 vuodessa, jos akku yhdistetään aurinkosähköön (Taulukko 1).
| Varastointitekniikka | Kiinteistöt yhdistettynä varastoihin | Hinta [€] | Lähde, johon hinta perustuu | Suora takaisinmaksuaika [vuotta] |
|---|---|---|---|---|
| Elisa Kotiakku 28 kWh | Omakotitalo, 25 MWh sähköntarve, suora sähkölämmitys | 11 500 | 340 €/kWh, asennuskustannukset 2000 € (Benson, 2023; Elisa Kotiakku, n.d.) | 48 |
| Elisa Kotiakku 21 kWh | Omakotitalo, 15 MWh sähköntarve, 7 kWp aurinkosähköjärjestelmä ja maalämpöpumppu | 9 000 | (Benson, 2023; Elisa Kotiakku, n.d.) | 6 |
| 2 x Tesla Powerwall 11,5 kW | 5 omakotitaloa, 150 MWh sähköntarve, 25 kWp aurinkosähköntarve ja maalämpöpumput | 19 400 | (Benson, 2023) | 7 |
Kannattavuuteen vaikuttavat erityisesti sähkön pörssihinnan vaihtelu, oman kulutuksen määrä ja ajoittuminen, akuston koko, sekä käytetty ohjausjärjestelmä. Taulukon 1 tuloksista havaittiin, että akuston oikean koon valinta vaikuttaa melko paljon järjestelmän suoraan takaisinmaksuaikaan. On siis tiedettävä, minkälainen akkujärjestelmä kannattaa hankkia, jotta siihen tehdyn investoinnin saa kannattavaksi järkevällä aikavälillä. Lisäksi jo tarpeeksi energiatehokkaaseen kotiin pystyy mitoittamaan pienemmän, ja tällöin myös halvemman kotiakun, kuten taulukossa 1 mainitussa Elisan Kotiakku 21 kWh -akun tapauksessa.
Tärkeintä on siis mitoittaa akku oikein, sillä liian suuri akku maksaa liikaa, mutta liian pieni ei tuo täyttä hyötyä. Esimerkiksi taulukossa 1 mainittu Elisan Kotiakku 28 kWh voi olla liian iso yksittäisen omakotitalon tarpeeseen, ja siksi se on vaikea maksaa takaisin järkevän ajanjakson kuluessa. Siinä ei lisäksi ole yhdistettynä aurinkosähköjärjestelmää, minkä vuoksi sen avulla ei pysty säästämään itse tuotettua sähköä akustoon eikä täten välttämään osaa sähkön siirron kustannuksista.
Akkuratkaisut nyt ja tulevaisuudessa
Akkuratkaisut eivät ole enää vain teollisuuden tai energiayhtiöiden etuoikeus. Ne ovat yhä useammin tavallisen kuluttajan työkalu sähkölaskun hallintaan ja ympäristötekoihin. Kotitalouksien ja pk-yritysten yhteenlasketulla joustoilla, jotka voidaan akkuratkaisujen avulla saada aikaan, voi olla merkittävä vaikutus koko sähköjärjestelmän vakauteen.
Lisäksi Suomessa on jo käytössä useita pilottihankkeita, joissa naapuruston tai taloyhtiön akku palvelee useita käyttäjiä. Tämä tuo skaalautuvuutta ja jakaa kustannuksia, ja samalla se on askel kohti yhteisöllistä energiaomavaraisuutta.
Vuoden 2026 alusta voimaan tulevat Fingridin uudet hinnoittelumallit eivät todennäköisesti vaikuta pieniin kiinteistöakkujärjestelmiin (”Uudet kantaverkkopalvelun ja -hinnoittelun ehdot vahvistettu”, 2025), joten kotitalouksille energiavarastointi pysyy edelleen houkuttelevana vaihtoehtona.
Kun sähkön hinnanvaihtelut jatkuvat ja kulutus ohjautuu yhä enemmän älykkäiden järjestelmien kautta, akkujen merkitys kasvaa entisestään. Niiden avulla voidaan varmistaa, että jokainen kuluttaja voi olla aktiivinen osa energiajärjestelmää – ei vain maksaja, vaan myös tuottaja ja tasapainottaja.
Lopuksi: Miksi kotitalouden kannattaa harkita akkuinvestointia?
Akusto mahdollistaa sähkölaskun tehokkaamman optimoinnin pörssihintojen mukaan. Omasta aurinkosähköstä voidaan saada myös parempi hyöty itselle, kun itse tuotettua sähköä voi varastoida illoille ja öille. Lisäksi akusto tuottaa turvaa sähkökatkojen varalle, kun varavoimaa saa omasta takaa niiden ajaksi. Varavoima vähentää myös riippuvuutta kantaverkosta, jolloin oman kotitalouden energiajärjestelmä on omavarainen ja turvallinen. Kukkana kakun päälle, järjestelmä tukee vihreää siirtymää ja ilmastotavoitteita, ja lisää myös kiinteistön arvoa. Kun seuraavan kerran aurinko paistaa ja sähkö on halpaa, kannattakin miettiä: voisiko osa siitä jäädä talteen omaan varastoon?
Lähdeluettelo
- Benson, A. G. (2023). Customized predictions of the installed cost of behind-the-meter battery energy storage systems. Energy Reports, 9, 5509–5531. https://doi.org/10.1016/j.egyr.2023.04.270
- Hämeen ammattikorkeakoulu. (2025). Energiaobservatorio – Rakennetun ympäristön aktiiviset energia-asiakkaat (ENO). HAMK. https://www.hamk.fi/projektit/energiaobservatorio-rakennetun-ympariston-aktiiviset-energia-asiakkaat-eno/
- Elisa Kotiakku. (n.d.). Elisa. Retrieved 2 October 2025, from https://elisa.fi/kotiakku/
- Uudet kantaverkkopalvelun ja -hinnoittelun ehdot vahvistettu. (2025, September 19). Fingrid. https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2025/uudet-kantaverkkopalvelun-ja–hinnoittelun-ehdot-vahvistettu/
Kirjoittajat



