Kansainvälistä imetysviikkoa vietetään joka syksy. Imetysviikon tavoitteena on tuoda imetyksen merkitys esille julkisessa keskustelussa sekä edistää konkreettisia toimenpiteitä imetyksen tukemiseksi. Tänä vuonna imetysviikon teema kiinnittyi kestävän tuen merkitykseen. Imetys ei ole vain yksittäisen perheen valinta vaan myös yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja kansanterveydellinen kysymys, ja sen merkitys on laaja-alainen: imetys tukee lapsen kasvua ja kehitystä, vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta sekä tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä niin lapsen, kuin äidin terveydelle (Victora ym., 2016). Imetyksen edistäminen ja perheiden tukeminen siihen liittyen ovat terveydenhuollon ammattilaisten keskeisiä tehtäviä, joilla vahvistetaan kestävää hyvinvointia.
Rintamaito on superfoodia
Imetyksen hyödyt lapselle ovat kiistattomat. Rintamaito sisältää juuri oikeassa suhteessa ravintoaineita, vitamiineja ja vasta-aineita, jotka tukevat lapsen kasvua ja kehitystä (Duale ym., 2022).
Tutkimusten mukaan (esim. Victora ym., 2016) imetys suojaa lasta infektioilta vähentäen esimerkiksi hengitystieinfektioiden riskiä. Pitkällä aikavälillä se edistää lapsen terveyttä ehkäisemällä muun muassa ylipainoa ja tyypin II diabetesta. Äitiä imetys tukee synnytyksestä palautumisessa, vähentää synnytyksen jälkeistä verenvuotoa ja voi pienentää riskiä sairastua rintasyöpään, munasarjasyöpään ja tyypin II diabetekseen. (Victora ym., 2016)
Lisäksi imetys vahvistaa äidin psyykkistä hyvinvointia sekä äidin ja lapsen välisen turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista (Gibbs ym., 2018).
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta imetys on myös taloudellisesti ja ekologisesti kestävä valinta. Imetys ei aiheuta jätettä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia sairauksien ehkäisyn kautta. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee imetyksen jatkamista vauvan puolen vuoden ikään saakka, ja tämän jälkeen jatkamaan osittaisimetystä vähintään lapsen kahden vuoden ikään saakka (World Health Organization [WHO], 2023). Suositusten mukaisella imetyksellä voidaan arvioiden mukaan säästää vuosittain 823 000 kuolemaa alle viisivuotiailla lapsilla ja 20 000 rintasyöpäkuolemaa naisilla (Victora ym., 2016).
Imetysohjausosaajat perheiden rinnalla
Kätilöt, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat merkittävässä asemassa tarjoamassa tietoa ja käytännön apua imetyksen käynnistymiseen ja jatkumiseen eri sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä. Raskaudenaikainen imetysohjaus yhdistettynä synnytyksen jälkeiseen ohjaukseen, äideille suunnatut lisätuen muodot sekä imetysluottamuksen vahvistaminen ja perheelle tarjottava tuki edistävät imetystä. Imetysohjauksen tarpeet perustuvat perheillä yksilöllisiin tilanteisiin ja tuen tarpeisiin. Yksilölliset tilanteet voivat olla monenlaisia ja liittyä esimerkiksi perhetilanteeseen tai lapsen tai äidin terveydentilaan, joka estää tai rajoittaa imetystä. Terveysalan ammattilaisten tehtävä ei ole näissä ohjaustilanteissa vain tiedon välittäminen, vaan myös emotionaalisen tuen antaminen ja imetykseen rohkaiseminen. Imetysohjauksen laatu ja jatkuvuus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten perheet kokevat imetyksen. Myönteisellä ja näyttöön perustuvalla ohjauksella voidaan pidentää imetyksen kestoa ja vahvistaa vanhempien luottamusta imetykseen. (Hotus, 2020)
Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistuu sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Imetyskoulutukset ovat vaikuttava keino parantaa terveydenhuollon ammattilaisten imetysohjausosaamista (Grabowski ym., 2021; Keles, 2021; Nehring-Gugulska ym., 2015). HAMKista valmistuvien terveydenhuollon ammattilaisten perusvalmiudet imetyksen tukemiseen turvataan ydinosaamisen opinnoissa. Tämän lisäksi terveydenhoitajaopiskelijoille tarjotaan osana profiloivia opintoja WHO:n 20 tunnin imetysohjaajakoulutus (WHO & UNICEF, 2020), johon sisältyy teoriaopintoja ja käytännön imetysohjausharjoittelua. Imetysohjausosaamisen edellyttämien tietojen ja taitojen turvaamisen ohella on tärkeää kiinnittää huomiota myös imetystä koskeviin asenteisiin. Terveydenhuollon ammattilaisten myönteinen suhtautuminen imetykseen edistää heidän sitoutumistaan imetyksen edistämistyöhön ja on olennainen tekijä kestävän tuen rakentamisessa (Yang, 2018).
Unelmana imetysmyönteinen yhteiskunta
Vaikka imetyksen hyödyt tunnetaan laajasti, imetyksen asema yhteiskunnassa on monisyinen. Kulttuuriset odotukset, perheiden arki ja työn ja perheen yhteensovittaminen vaikuttavat imetykseen ja sen kestoon. Julkinen keskustelu imetyksestä voi toisinaan olla ristiriitaista. Toisaalta imetystä pidetään luonnollisena ja toivottavana, mutta toisaalta imettäminen esimerkiksi julkisilla paikoilla voi herättää negatiivisia reaktioita. (Rollins ym., 2016)
Terveydenhuollon ammattilaiset voivat vaikuttaa imetyksen edistämiseen paitsi yksittäisten perheiden tasolla myös laajemmin yhteisöiden ja väestön tasolla. Imetyksen tukeminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja myönteistä ilmapiiriä koko yhteiskunnassa. Imetyksellä on yhteiskunnassa oikeudellinen perusta, joka perustuu YK:n Lasten oikeuksien julistuksessa ilmaistuun lapsen oikeuteen parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa imetysmyönteisyys voi ilmetä esimerkiksi perhevapaiden muodossa ja tukena, jota työssäkäyvä äiti voi saada. Tuki voi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta imetystaukojen pitämiseen tai äidinmaidon pumppaamiseen. Imetysmyönteisyyttä voidaan vahvistaa myös imetyksen normalisoinnissa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä imetyksen oikeuttamisella julkisissa tiloissa. Imetysviikon sanoma muistuttaa meitä siitä, että imetystä tukemalla voimme investoida tulevaisuuteen. Imetys ja sen edistäminen ovat sekä yksilön, yhteisön että ympäristön näkökulmasta kestävä ja hyvinvointia tukeva teko. Haastammekin jokaisen pohtimaan: miten sinä voisit tukea imetystä ja samalla vahvistaa kestävää hyvinvointia yhteiskunnassamme?
Lähteet
Duale, A., Singh, P. & Al Khodor, S. (2022). Breast Milk: A Meal Worth Having. Frontiers in nutrition, 8, 800927. https://doi.org/10.3389/fnut.2021.800927
Gibbs, B. G., Forste, R. & Lybbert, E. (2018). Breastfeeding, Parenting, and Infant Attachment Behaviors. Maternal and Child Health Journal, 22(4), 579–588. https://doi.org/10.1007/s10995-018-2427-z
Grabowski, A., Chuisano, S., Strock, K., Zielinski, R., Anderson, O. & Sadovnikova, A. (2021). A pilot study to evaluate the effect of classroom-based high-fidelity simulation on midwifery students’ self-efficacy in clinical lactation and perceived translation of skills to the care of the breastfeeding mother-infant dyad. Midwifery, 102, 103078103078. https://doi.org/10.1016/j.midw.2021.103078
Hotus. (2020). Raskaana olevan sekä imeväisikäisen lapsen äidin sekä perheen imetysohjaus. HOTUS-hoitosuositus. Haettu osoitteesta https://hotus.fi/wp-content/uploads/2020/09/hoitosuositus.pdf
Keles, N. (2021). The effects of training in breastfeeding counseling on breastfeeding knowledge and attitudes of midwifery students. Journal of Nursing and Midwifery Sciences, 8(4), 274–279. https://doi.org/10.4103/jnms.jnms_175_20
Nehring-Gugulska, M., Nehring, P., & Królak-Olejnik, B. (2015). Breastfeeding knowledge among Polish healthcare practitioners supporting breastfeeding mothers. Nurse Education in Practice, 15(5), 381–386. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2015.03.011
Rollins, N., Bhandari, N., Hajeebhoy, N., Horton, S., Lutter, C., Martines, J., Piwoz, E., Richter, L., Victora, C., & Lancet Breastfeeding Series Group. (2016). Why invest, and what it will take to improve breastfeeding practices? Lancet , 387(10017), 491–504. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)01044-2
Victora, C., Bahl, R., Barros, A., França, G., Horton, S., Krasevec, J., Murch, S., Sankar, M. J., Walker, N., Rollins, N. & Lancet Breastfeeding Series Group. (2016). Breastfeeding in the 21st century: Epidemiology, mechanisms, and lifelong effect. Lancet , 387(10017), 475–490. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)01024-7
WHO. (2023). Infant and young child feeding. World Health Organization. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/infant-and-young-child-feeding
WHO & UNICEF. (2020). Baby-friendly hospital initiative training course for maternity staff: Customisation Guide. World Health Organization and the United Nations Children’s Fund. https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/76f126a1-88bf-49db-a493-ba360328ccde/content Yang, Y., Liu, H., Cui, X. & Meng, J. (2024). Mothers’ experiences and perceptions of breastfeeding peer support: A qualitative systematic review. International Breastfeeding Journal, 19(1), 7. https://doi.org/10.1186/s13006-024-00614-3
Kirjoittajat
