Luontokato on viime vuosina noussut ilmastonmuutoksen rinnalle yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin. Erityisiä elinympäristöjä vaativien lajien, kuten vanhoissa metsissä elävien lajien, lisäksi vähenemässä ovat tavallisetkin lajit, kuten Suomessa esimerkiksi harakka, hömötiainen, viherpeippo (Helsingin yliopisto, 2025; Pelli, 2025), orava ja kettu (Luonnonvarakeskus, 2025). Luontokato uhkaa elämää ylläpitäviä ekosysteemejä – olemme muunlajisesta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta riippuvaisia esimerkiksi ruoantuotannossa, jätteiden käsittelyssä ja puhtaan ilman hengittämisessä. Suomen eliölajeista uhanalaisia on 12 prosenttia, lintulajeistamme yli kolmannes (Ympäristöministeriö, 2019). Suurin syy lajien uhanalaistumiseen on lajeille sopivien elinympäristöjen väheneminen ja elinympäristöjen heikkeneminen (IPBES, 2019).
Luontokatoon on herätty myös yritysmaailmassa, ja luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastotyön rinnalle aiheeksi, josta yritykset haluavat tehdä vaikutuslaskelmia sekä vastuullisuusviestintää ja -raportointia (esim. Lambertini, 2025; Saarinen, 2025). Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eroaa kuitenkin laskemien ja strategioiden kohteena kasvihuonepäästöistä ensinnäkin siinä, että luonnon monimuotoisuuden muuttaminen numeroiksi on moninkertaisesti vaikeampaa (Roeder & Utz, 2025). Kasvihuonepäästöt on onnistuttu tiivistämään yhdeksi yksiköksi – hiilidioksidiekvivalentiksi (ks. esim. Tilastokeskus, 2022) – kun taas biodiversiteetin käsite kattaa lajien välisen vaihtelun lisäksi myös ekosysteemien ja yksilöiden välisen vaihtelun, ja nämä kaikki kietoutuvat toisiinsa.
Toinen haaste on, että luonnon monimuotoisuus ei muodosta samalla tavoin yhtenäistä, kaikkia maapallon erilajisia asukkaita suoraan koskettavaa järjestelmää kuin ilmasto, vaan sen ilmentymät ja muutokset ovat usein paikallisia ja ekosysteemikohtaisia. Hömötiaisen häviäminen Suomesta ei kosketa kenialaisia, kun taas suomalaistenkin päästöt vaikuttavat sekä Hämeessä että päiväntasaajalla Keniassa. Lisäksi esimerkiksi suomalaisten syömän ruoan biodiversiteettivaikutukset maailmalla ovat laajat (Kyttä ym., 2023; Sandström ym., 2017). Tämä luonnon monimuotoisuuden samanaikainen kytkeytyneisyys ja toisaalta paikallisuus tekee yritystenkin tekemästä biodiversiteettityöstä haasteellista. Toisaalta ilman monimutkaisten haasteiden ratkaisemista emme saa aikaiseksi tarvittavaa kestävyysmurrosta yhteiskunnassa.
Suomen Akatemian rahoittama ja Turun yliopiston koordinoima Biodiful-hanke (Biodiful, n.d.) järjesti keväällä 2025 sidosryhmätilaisuuden nimeltä Business and biodiversity, jossa tavoitteena oli muun muassa pohtia johtajuuden ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksiä ja verkostoitua (Biodiful, 2025a). Me kirjoittajat osallistuimme seminaariin sekä seuraavan päivän pienempään tutkijoiden seminaariin (Biodiful, 2025b). Haluamme nostaa tapahtumista esiin pari mielenkiintoista näkökulmaa.
Vastuullisuus- ja kestävyyspuheen rinnalle on nousemassa keskustelu regeneratiivisuudesta (ks. esim. Siintoharju & Jussila, 2023). Regeneratiivisuus tarkoittaa sitä, että ei enää riitä, että yritämme liiketoiminnassa ja muussa toiminnassa välttää ja vähentää toimintamme haitallisia vaikutuksia, vaan toimintamme tulisi aidosti parantaa ympäristön ja luonnon tilaa (Hellström, 2023). Ihmistoiminnan – myös talouden – täytyy perustua niin sanotun vahvan kestävyyden periaatteeseen, jossa ekologinen kestävyys eli maapallon elämää ylläpitävien järjestelmien terveys ja toiminta ovat elinehto muiden kestävyyden periaatteiden toteutumiselle (ks. esim. Schönach ym., 2022, ss. 68–72). Tämä koskee myös liiketoimintaa, minkä kentällä puhutaan regeneratiivisesta eli uudistavasta liiketoiminnasta (Hellström, 2023; Siintoharju & Jussila, 2023). Turun seminaariesityksissä yhtenä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta esiteltiin Järki Särki -tuotteet, jotka ovat särkikalasäilykkeitä. (Esim. Albareda & Branzei, 2023; Gualandris ym., 2024). Sen lisäksi, että Järki Särki -tuotteet voivat korvata epäkestävämpiä tuotteita, kuten tonnikalaa, särkikalan jalostaminen ihmisruoaksi lisäksi vähentää järvien rehevöitymistä Suomessa (Gualandris ym., 2024).
Aktiivinen toiminta vastuullisuuden ja uudistumisen hyväksi sisältää ajatuksen siitä, että sivilisaatiomme kurssia tuhon partaalta on vielä mahdollista kääntää. Toisaalta olemme jo ylittäneet useamman maapallon kantokyvyn rajan (Lenton ym., 2025; Richardson ym. , 2023), eikä näytä siltä että pystymme rajoittamaan ilmastonmuutosta 1,5 asteeseen (WMO, 2025). Mitä tapahtuu, jos emme pystykään syystä tai toisesta kääntämään kurssia? Silloin edessämme saattaa olla tulevaisuus, joka muistuttaa tieteiselokuvien ja -kirjallisuuden postapokalyptisiä visioita – mahdollisuus, jota ei toivoisi todellisuudeksi.
Tutkijaseminaarissa kuulimme mielenkiintoisen ja yllättävän toiveikkaankin näkökulman ympäristökatastrofien jälkeisen yhteiskunnan pohtimiseen (Unkila, 2025a, 2025b). Näkökulma on toisaalta synkkä, toisaalta toivoa antava, ja se on alkanut kehkeytyä collapsology-termin alle noin viimeisen 10 vuoden aikana (Portail de Collapsologie, n.d.). Termiä ei ole tietääksemme vielä suomennettu, joten kollapsologia tai romahdusajattelu voisivat toimia suomen kielessä. Lyhyesti tätä ajattelua voisi kuvata niin, että ylikulutukseen ja ylikansalliseen materian ja rahan liikkeisiin perustuva sivilisaatiomme osoittaa jo nyt erilaisia romahduksen merkkejä (esim. mainittu planetaaristen rajojen ylittäminen), mutta elämälle haitalliseen dynamiikkaan perustuvien yhteiskuntien romahduksen ei tarvitse tarkoittaa tieteiselokuvien synkkää apokalypsimaailmaa. Romahdusajattelun piirissä pohditaan, millaista romahduksen jälkeistä, parempaa sivilisaatiota haluamme rakentaa? Millaisia yhteisöjä ja tuotannon tapoja meidän tulisi vahvistaa jo nyt? Romahdusajattelu saattaa auttaa myös ilmastoahdistukseen. Nykyisen talous- ja yhteiskuntajärjestyksemme romahdus voi olla tulossa, mutta se ei olekaan maailmanloppu, vaan uuden alku. Tätä uutta voimme jo miettiä ja rakentaa, myös korkeakouluissa.
Lähteet
Albareda, L., & Branzei, O. (2023). “Without Nature We Have Nothing.” Academy of Management Proceedings, 2023(1), 10834. https://doi.org/10.5465/AMPROC.2023.10834abstract
Biodiful. (n.d.). Tutkimushanke. Biodiful. Haettu 25.8.2025 osoitteesta https://biodiful.fi/tutkimushanke/
Biodiful. (22.5.2025). Biodiful Leadership Forum 22.5.2025 // Biodiversity: Science and Business. Biodiful. https://biodiful.fi/tapahtumat/biodiful-leadership-forum-22-5-2025/
Biodiful. (23.5.2025b). International research workshop: Connecting Biodiversity and Business, 23.5.2025. Biodiful. https://biodiful.fi/tapahtumat/international-research-workshop-connecting-biodiversity-and-business-23-5-2025/
Gualandris, J., Branzei, O., Wilhelm, M., Lazzarini, S., Linnenluecke, M., Hamann, R., Dooley, K. J., Barnett, M. L. & Chen, C.-M. (2024). Unchaining supply chains: Transformative leaps toward regenerating social–ecological systems. Journal of Supply Chain Management, 60(1), 53–67. https://doi.org/10.1111/jscm.12314
Hellström, E. (2023). Kohti uusintavaa taloutta. Tavoitteena luonnon ja ihmisten elinvoima (Sitran selvityksiä 235). Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/kohti-uusintavaa-taloutta/
Helsingin yliopisto. (30.6.2025). Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat. Helsingin yliopisto. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luomus-tutkii/tutut-maatalousympariston-linnut-vahenevat-etelaiset-yleislajit-runsastuvat
IPBES. (2019). Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services. https://www.ipbes.net/node/35274
Kyttä, V., Hyvönen, T. & Saarinen, M. (2023). Land-use-driven biodiversity impacts of diets—A comparison of two assessment methods in a Finnish case study. The International Journal of Life Cycle Assessment, 28(9), 1104–1116. https://doi.org/10.1007/s11367-023-02201-w
Lambertini, M. (2.10.2025). Nature-positive business should be everyone’s bottom line. World Economic Forum. https://www.weforum.org/stories/2025/10/biodiversity-everyone-business/
Lenton, T. M., Milkoreit, M., Willcock, S., Abrams, J. F., McKay, D. I. A., Buxton, J. E., Donges, J. F., Loriani, S., Wunderling, N., Alkemade, F., Barrett, M., Constantino, S., Powell, T., Smith, S. R., Boulton, C. A., Donovan, D., Dijkstra, H., Pearce-Kelly, P., Pinho, P. & Roman-Cuestra, R. M. (2025). Global Tipping Points. University of Exeter. https://global-tipping-points.org/
Luonnonvarakeskus. (4.2.2025). Riistakolmioiden lumijälkilaskennan tulokset 2025. Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/pienriista/riistakolmioiden-lumijalkilaskennan-tulokset-2025
Pelli, P. (13.8.2025). Suomen linnut laskettiin: Määrä on vähentynyt miljoonilla. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011489359.html
Portail de Collapsologie. (n.d.). Better understand the current risks of social and environmental collapses. Portail de Collapsologie. Haettu 25.8.2025 osoitteesta https://www.collapsology.info/en/
Richardson, K., Steffen, W., Lucht, W., Bendtsen, J., Cornell, S. E., Donges, J. F., Drüke, M., Fetzer, I., Bala, G., von Bloh, W., Feulner, G., Fiedler, S., Gerten, D., Gleeson, T., Hofmann, M., Huiskamp, W., Kummu, M., Mohan, C., Nogués-Bravo, D., … Rockström, J. (2023). Earth beyond six of nine planetary boundaries. Science Advances, 9(37), eadh2458. https://doi.org/10.1126/sciadv.adh2458
Roeder, R. & Utz, S. (2025). From Diversity to Confusion? The Challenge of Biodiversity Footprint Quantification. Business Strategy and the Environment, 34(5), 5887–5900. https://doi.org/10.1002/bse.4215
Saarinen, I. (8.5.2025). Biodiversiteetti on tulevaisuuskestävän liiketoiminnan avaintekijä. FIBS. https://fibsry.fi/uutishuone/blogit/biodiversiteetti-on-tulevaisuuskestavan-liiketoiminnan-avaintekija/
Sandström, V., Kauppi, P. E., Scherer, L. & Kastner, T. (2017). Linking country level food supply to global land and water use and biodiversity impacts: The case of Finland. Science of The Total Environment, 575, 33–40. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.10.002
Schönach, P., Lyytimäki, J., Massa, I. & Furman, E. (2022). Kestävyyden idean ja politiikan kehittyminen. Teoksessa T. Halonen, K. Korhonen-Kurki, J. Niemelä & J. Pietikäinen (toim.) Kestävyyden avaimet. Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon (ss. 57–82). Gaudeamus.
Siintoharju, S.-M. & Jussila, J. (2023). Regeneratiivinen ajattelu. HAMK Unlimited Professional, 9.6.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041336388
Tilastokeskus. (25.5.2022). Kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa alkaa uusi kausi . https://stat.fi/julkaisu/cktlew2c03aln0a515eyjyxe8
Unkila, M. (20.3.2025a). Collapsology. Biodiful. https://biodiful.fi/en/blog/collapsology/
Unkila, M. (23.5.2025b). Collapsology. International research workshop: Connecting Biodiversity and Business. Turun yliopisto.
WMO. (26.5.2025). Global climate predictions show temperatures expected to remain at or near record levels in coming 5 years. World Meteorological Organization. https://wmo.int/news/media-centre/global-climate-predictions-show-temperatures-expected-remain-or-near-record-levels-coming-5-years
Ympäristöministeriö. (2019). Uusi arvio — Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Ympäristöministeriö. https://ym.fi/-/uusi-arvio-joka-yhdeksas-suomen-eliolajeista-on-uhanalainen
Kirjoittajat
