TKI-toiminta osaksi jatkuvaa oppimista ja uudenlaisia koulutuksen muotoja

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan on tulevaisuudessa vastattava ajankohtaisiin työelämän tarpeisiin entistä joustavammin, sujuvammin ja nopeammin. Nykyinen toimintatapamme ei ole riittävä tulevaisuudessa, vaan jatkuvaan oppimiseen on luotava uudenlaisia toimintatapoja ja uusia koulutusmuotoja. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vastauksia haetaan jatkuvan oppimisen strategisessa kehittämistyössä eli 6AMK-korkeakouluverkostossa, jonka muodostavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Metropolia ammattikorkeakoulu. Yhteistyöverkoston toteuttamaa strategiatyötä rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön strategisesta kehittämisrahasta. Rahoitus on myönnetty vuosille 2025–2028.

Tavoitteena rakentaa jatkuvan oppimisen, TKI-toiminnan ja työelämän yhdistävä yhteistyömalli

Hankkeissa syntyy jatkuvasti uutta tutkimustietoa sovellettavaksi työelämän tarpeisiin, mutta kuitenkin vain murto-osa tästä uusimmasta tiedosta siirtyy osaksi tai kokonaan jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan. Hämeen ammattikorkeakoulussakin (HAMK) on tunnistettu, että nykyiset prosessit eivät tue systemaattista yhteistyötä tutkimustoiminnan ja jatkuvan oppimisen välillä.

Jatkuvan oppimisen strategisessa kehittämistyössä yhtenä tavoitteena on tunnistaa tutkimustoiminnan ja jatkuvan oppimisen välillä olevia kriittisiä pisteitä eli niitä prosessin kohtia, joissa yhteistyötä tulisi tehdä. Muun muassa näiden havaintojen ja selvitysten pohjalta 6AMK-verkosto rakentaa jatkuvan oppimisen toimintamallia. Tavoitteena on, että TKI-toiminnan, koulutuksen ja jatkuvan oppimisen yhteistyö olisi suunnitelmallista, systemaattista, tuloksellista sekä ennen kaikkea työelämää mahdollisimman paljon hyödyttävää. Jokainen korkeakoulu toteuttaa itsenäisesti omat pilotoinnit, mutta opit ja kokemukset tuodaan yhteiseen pöytään.

Mallin rakentaminen on aloitettu nykytilanteen kartoituksesta. Meillä HAMKissa on tällä hetkellä käynnissä noin 130 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohanketta (TKI). On selvää, että kaikista hankkeista ei synny koulutustuotteita tai sisältöjä jatkuvaan oppimiseen. Eri rahoittajilla on myös toisistaan eriäviä ehtoja tai rajoituksia, jotka määrittelevät, miten hankkeen tuloksia saa jakaa tai jatkojalostaa. On tärkeää, että tunnistamme a) ne rahoitusinstrumentit, jotka sallivat tulosten jatkojalostamisen tai jakamisen koulutusten muodossa sekä b) ne hankkeet, joiden tuloksissa on potentiaalia jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan.

Missä vaiheessa jatkuvan oppimisen, koulutuksen ja hanketoimijoiden on sitten syytä tehdä yhteistyötä? Todennäköisesti mitä aikaisemmassa vaiheessa yhteistyö alkaa, sen parempi. Ei haittaa, jos alkuvaiheessa todetaan, että tässä hankkeessa ei synny mitään jatkuvaan oppimiseen. Sen sijaan olisi jopa resurssien tuhlausta, jos tutkimushankkeen tuloksia ei siirry jatkuvaan oppimiseen, vaikka potentiaalia olisi. Joskus kriittinen piste voi olla jo rahoituksen hakuvaihe.

Uudenlaisia jatkuvan oppimisen muotoja

Jatkuvan oppimisen strategisessa kehittämistyössä toinen keskeinen tavoite liittyy jatkuvan oppimisen uudenlaisiin toteutusmuotoihin. Millaisia toteutusmuotoja meidän tulee tulevaisuudessa tarjota ja mitä tulee huomioida, jotta työelämän tarpeisiin ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin voidaan vastata?

Tässä nykytilan kartoitus on lähtenyt liikkeelle kahdesta isosta teemasta: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT, ahotointi) sekä opinnollistamisesta. Tutkintokoulutuksissa ahotointia on toteutettu jo pitkään. Voisiko jo olemassa olevaa osaamista tunnistaa paremmin ja hyödyntää joustavasti jatkuvan oppimisen asiakkaan kohdallakin? Mitä se tarkoittaisi käytännössä? Mitä se vaatii oppijoilta, opinto-ohjaajilta ja lehtoreilta? Millaista lisäarvoa se tuottaa asiakkaillemme?

Opinnollistamiseen liittyy samoja kysymyksiä. Opinnollistamisessa työelämä toimii oppimisen areenana, ja oppijalle kertyvä osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan opintopisteiksi korkeakoulun ohjeiden mukaisesti (Kotila & Vanhanen-Nuutinen, 2019). Opinnollistamisen kivijalkana toimii tiivis yhteistyö työnantajan, opiskelijan ja korkeakoulun välillä. Mäki ym. (2017) ovat kuvailleet Kolme kulmaa opinnollistamiseen -oppaassa seuraavasti:

”[O]pinnollistamisella on monia muotoja. Opiskelijalähtöisessä opinnollistamisessa työssä hankittu osaaminen liitetään osaksi opintoja. Työpaikkalähtöisessä opinnollistamisessa työpaikan henkilöstön osaamisen kehittäminen huomioidaan osana tutkinto-opintoja ja korkeakoululähtöisessä opinnollistamisessa tutkimus- ja kehittämishankkeissa hankittu osaaminen liitetään osaksi opintoja.”

Mitä jatkuvan oppimisen uudet muodot voisivat sitten konkreettisesti olla? Vastauksia tähän kysymykseen saadaan vasta yhteisen työskentelyn loppupuolella eli vuonna 2028, mutta tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä mainita pienet osaamiskokonaisuudet (engl. micro-credentials). Pienet osaamiskokonaisuudet ovat tutkintoja lyhyempiä oppimismahdollisuuksia, ja niitä kehitetään tällä hetkellä Euroopassa mutta myös muualla maailmassa. (European Commission, 2024) Taustalla on Euroopan unionin neuvoston suositus 2022/C 243/02. Pienistä osaamiskokonaisuuksista on korkeakoulumaailmassa puhuttu jo muutama vuosi, ja näiden kehittämiseen liittyviä hankkeita on käynnissä useita, myös HAMKissa. Pienet osaamiskokonaisuudet tulevat todennäköisesti olemaan yksi jatkuvan oppimisen joustava ja vahvasti työelämän tarpeita palveleva muoto.

Vuonna 2026 siirrytään suunnitelmista toimenpiteisiin

6AMK-verkostoon kuuluvat korkeakoulut ovat ensimmäisen vuoden aikana rakentaneet pohjaa ja yhteistä näkyä. Meillä HAMKissa työhön on liittynyt paljon myös sisäistä perehtymistä nykyisiin tutkimuksen ja koulutuksen prosesseihin. Vuoden 2026 aikana luomme työnantajayhteistyömallia sosiaali- ja terveysalalle, joka yhdistää tutkimuksen, koulutuksen ja jatkuvan oppimisen. Toisena kehitettävänä kokonaisuutena on opinnollistamisen pilotointi sosionomitutkinnossa. Vuoden 2026 aikana käynnistetään myös pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvä henkilöstön koulutus.

Kirjoittajat