RENNEO

Kanta-Hämeen alueellinen ekosysteemihavaintojen verkosto

Hankkeen tiedot

Hanke	RENNEO: Kanta-Hämeen alueellinen ekosysteemihavaintojen verkosto
Kesto	1.1.2026 – 31.12.2028
Toteuttajat	Hämeen ammattikorkeakoulu, Ilmatieteen laitos
Rahoittajat	Suomen Akatemia 2025 Temaattiset tutkimusinfrastruktuurit: Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit alueellisen T&K-toiminnan vahvistamiseksi
Budjetti	Hankkeen kokonaisbudjetti on n. 1,6 miljoonaa euroa, josta HAMKin osuus on n. 680 000 euroa.

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa rakennamme ja kehitämme tutkimusinfrastruktuuria vahvistamaan alueellista T&K-toimintaa Kanta-Hämeessä. Tavoittelemme parempaa ymmärrystä hiilen sidonnasta metsäekosysteemeissä sekä laajempaa mittausdataa hiililaskelmien tueksi. Toiminnasta hyötyvät erityisesti tutkijat ja tiedeyhteisö, mutta myös toimijat laajemmin kotimaassa ja ulkomailla. Tuomme tiedot myös kaikkien kiinnostuneiden saataville Metsäobservatorioon.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin haastavaa, koska metsien hiilinielu on pienentynyt. Erityisesti ojitetut turvemaan metsät ovat merkittävä hiilen lähde hajoavan turpeen vuoksi. Metsien hiilitaseen määrittäminen on kuitenkin haastavaa ja laskelmien luotettavuudesta on keskusteltu myös julkisuudessa. Meidän tuleekin jatkuvasti kehittää ja tarkentaa käytettyjä menetelmiä, mikä vaatii panostuksia tutkimusinfrastruktuuriin. Erityisesti turvemaan metsistä peräisin olevien päästöjen tarkempi määrittäminen on olennaista mm. kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tarkentamiseksi sekä tehokkaiden hillintästrategioiden kehittämiseksi.

RENNEO-hankkeen tarkoituksena on rakentaa Kanta-Hämeeseen alueellinen luonnon ekosysteemihavaintojen verkosto. Tutkimusinfrastruktuuri rakennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä, mutta teemme laajaa yhteistyötä tutkijoiden, yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa. Tutkimusinfrastruktuuri toimii kasvihuonekaasulaskennan tutkimus- ja testauslaboratoriona. Päivitämme ja kehitämme alueella jo nykyisin olevaa, Ilmatieteen laitoksen operoimaa metsien ja soiden hiilitaseiden mittausverkostoa sekä kytkemme sen osaksi rakennettavaa Hämeen hiili-innovaatioverkostoa. Kiinteiden mittausasemien tueksi rakennamme siirrettäviä mittalaitteita, joiden avulla dataa voidaan kerätä laajemmin erilaisista kohteista.

Kerätyn datan sekä tulosten jakamiseksi ja visualisoimiseksi perustamme reaaliaikaista mittausdataa hyödyntävän Metsäobservatorio-palvelun. Verkkopohjainen palvelu tulee olemaan avoimesti kaikkien saatavilla. Metsäobservatorio palvelee kerätyn tutkimusdatan tehokasta hyödyntämistä ja yleistajuista havainnollistamista eri sidosryhmille. Vastaavantyyppinen ratkaisu, Pelto-observatorio, on aiemmin tuotettu maaperän hiilensidonnan tutkimiseen.

RENNEO-hankkeessa keskitymme erityisesti turvemaiden metsiin. Tutkimuksella haluamme vaikuttaa kansallisen maankäytön kasvihuonekaasuinventaarion kehittämiseen ja metsien hiilitaselaskennan parantamiseen. Rahoitus onkin merkittävä satsaus metsien hiili-inventaarion parantamiseen. Verkoston tarjoaman tutkimustiedon avulla ymmärrämme paremmin metsäekosysteemien hiilensidontaa sekä miten maankäyttö siihen vaikuttaa.

Kohderyhmä

Tutkimusinfrastruktuuri tuottaa uutta tietoa tutkijoille, tiedeyhteisölle sekä kasvavalle joukolle cleantech-yrityksiä, joille tarjoutuu mahdollisuuksia erilaisten menetelmien ja mittausteknologioiden testaamiseen. Uusi tieto hyödyttää myös opetusta sekä opiskelijoita. Kohderyhmiin kuuluvat myös metsäteollisuus ja metsätalouden toimijat, jotka hyötyvät tarkentuneista hiililaskelmista liittyen erilaisiin metsänhoitotoimiin. Perustettavan Metsäobservatorio-palvelun avulla kerättyyn tietoon pääsevät tutustumaan vapaasti kaikki aiheesta kiinnostuneet kansalaiset sekä päättäjät.

Toiminta-alue

Tutkimusinfrastruktuuri (Hämeen hiili-innovaatioverkosto) on verkosto, joka koostuu useista eri puolilla Kanta-Hämettä sijaitsevista kohteista. Kohteiden joukossa on jatkuvan kasvatuksen metsiä, erilaisia turvemaan metsiä sekä luonnontilaista suota. Osalla näistä kohteista tutkimusta ja erilaisia mittauksia on tehty jo pidempään.

Vaikka kehitettävät kohteet sijaitsevat Hämeessä, ovat tutkimusinfrastruktuurista saatavat tulokset hyödynnettävissä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Verkosto tarjoaa mm. arvokasta tietoa kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tueksi. Myös tutkijat ja tutkimusryhmät niin Suomesta kuin maailmaltakin ovat erittäin tervetulleita tekemään kohteilla omaa tutkimustaan.

Perustettava Metsäobservatorio-palvelu tulee olemaan verkossa vapaasti kaikkien saatavilla.

Odotettavissa olevia tuloksia

Metsäobservatorio, avoin digitaalinen alusta tiedon jakamiseen, visualisointiin ja sidosryhmäyhteistyöhön.
Uusi arvio metsien hiilinieluista. Verkoston data tulee olemaan keskeisessä roolissa menetelmien kehittämisessä täydentämään perinteistä, kritisoitua kasvihuonekaasuinventaarion menetelmää.
Uutta dataa vetetyistä turvemaista. Alueen vetetyt kohteet ovat maailmanlaajuisesti edelläkävijöitä tiedon tuottamisessa vettämisen jälkeen. Kohteet tarjoavat mahdollisuuden myös muulle tutkimukselle.
Parantunut ymmärrys turvemaametsien kokonaisvaltaisesta kasvihuonekaasutaseesta. Verkosto lisää ymmärrystä päästöjen ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta rehevissä turvemaan metsissä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tutkimusinfrastruktuuri tarjoaa mahdollisuuden päästövähennysmenetelmien, kuten ojien vedenpinnan säätelyn, vaikutuksien tutkimiselle.
Arvokkaan ja harmonisoidun in situ -datan tuottaminen vedenpinnan korkeudesta, maankosteudesta ja puubiomassasta kaukokartoitusyhteisön käyttöön heidän menetelmiensä validointiin ja kehittämiseen.
Sarja siirrettäviä, itsenäisesti toimivia mittalaitteita ketteriin kasvihuonekaasumittauksiin erilaisissa tutkimusympäristöissä, ilman riippuvuutta muusta infrastruktuurista. Ne täydentävät olemassa olevia jatkuvatoimisia maaperän hiilivuon mittausjärjestelmiä.
Maaperän hajottajayhteisö ja sen toiminnallisuus mallinnusta varten. Maaperän biodiversiteetillä on merkittävä vaikutus maaperän hiili- ja typpidynamiikkaan, mutta niiden toimintaa ei vielä sisällytetä maaperämalleihin ekologisen ja taksonomisen monimutkaisuuden vuoksi. Hankkeessa keräämme dataa maaperän mikrobeista, sekä mikro- ja mesofaunasta, toiminnallisella tasolla parantaaksemme maaperän hajotusmalleja ja tunnistaaksemme uusia ennustavia indikaattoreita ilmastonmuutoksen tai metsänhoitotoimien vaikutuksista metsämaiden hiilidynamiikkaan. Rakennettava infrastruktuuri tukee tulevia hankkeita, jotka pyrkivät yhdistämään metsämaiden biodiversiteetin sekä maaperän hiili- ja typpidynamiikan erilaisissa ekologisissa olosuhteissa ja maankäytön häiriöissä.

Ajankohtaista

Tästä voit lukea hankkeen kuulumisista.

Hankkeen aloitustiedote julkaistiin HAMKin nettisivuilla 2.12.2025 se sai näkyvyyttä myös alueen lehdistössä. Pääset lukemaan tiedotteen alla olevasta linkistä.

Hankkeen aloitustiedote