HAMK mukana kehittämässä Hämeen metsätaloutta

Metsien rooli taloudessa, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on ollut korostetusti esillä julkisuudessa. Hämeen metsäohjelmassa tunnistetaan hämäläisten metsien kasvun muutokset, hoidon laatuvaatimukset, lisääntyvät paineet ehkäistä luontokatoa ja yhä yleistyvät metsätuhoriskit. Tavoitteena on aktiivisesti hoidetut, ekologisesti kestävät ja taloudellisesti elinvoimaiset metsät, jotka tuottavat hyvinvointia ja samalla turvaavat luonnonarvojen säilymisen.

Hämeen metsäohjelma 2026–2030 (Suomen metsäkeskus, 2026) on Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat kattava kehittämissuunnitelma, joka ohjaa alueen metsien kestävää käyttöä ja metsäsektorin kehittymistä. Ohjelma tukee Kansallisen metsästrategia 2035:n (Maa- ja metsätalousministeriö, 2023) toimeenpanoa ja EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Se on laadittu maakunnallisen metsäneuvoston ja alueen toimijoiden yhteistyönä. Oma roolini Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) lehtorina on toimia metsäneuvostossa metsäopetuksen edustajana. Tässä tekstissä pohdin Hämeen metsäohjelman tavoitteita ja tapaa, jolla Evon opetusmetsien avulla HAMK on osaltaan mukana edistämässä niiden toteuttamista.

Erityishuomio metsätuhojen ennakointiin

Hämeen metsäohjelmassa metsien kasvua halutaan vahvistaa oikea-aikaisilla metsänhoitotöillä, kuten taimikonhoidolla ja harvennuksilla. Samalla metsien terveyteen panostetaan entistä voimakkaammin, sillä ilmastonmuutos lisää tuhoriskejä (Venäläinen ym., 2020; Saksa, 2020). Hämeessä riskienhallinta on keskeistä, koska alueella esiintyy juurikääpää, tuhohyönteisiä ja myrskyvahinkoja. Ohjelma korostaakin tuhojen ennakoivaa seurantaa, oikea-aikaisia torjuntatoimia ja metsien kasvukunnon vahvistamista, jotta tuhojen leviämistä voidaan ehkäistä. Lisäksi sen tavoitteisiin kuuluu, että metsänkäsittelymenetelmiä monipuolistetaan hoitamalla metsiä eri-ikäisrakenteisina ilman päätehakkuita. Tällöin menetelminä käytetään yksittäisten puiden poimintahakkuita ja pienaukkoja, kun kasvupaikka ja metsänomistajan tavoitteet sen sallivat. Menetelmien monipuolisuus tukee metsien resilienssiä tuhoja ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. (Peura ym., 2022, Rautio ym., 2024)

Monimuotoisuus, ekologinen kestävyys ja ilmastokestävyys ohjelman ytimessä

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen on yksi metsäohjelman keskeisimmistä painopisteistä. Talousmetsien monimuotoisuutta lisätään vahvistamalla säästöpuiden määrää, lisäämällä lahopuuta ja vaalimalla rakenteellista vaihtelua. Parhaimmat elinympäristöt suojellaan pysyvästi. Näillä toimilla pyritään turvaamaan uhanalaisille ja vaateliaille metsälajeille sopivia elinympäristöjä. Sekapuustoisuuden edistäminen nähdään ohjelmassa yhtenä tehokkaimmista keinoista parantaa metsien ilmastonkestävyyttä ja vähentää tuhoriskejä. Sekapuustoiset metsät kestävät paremmin kirjanpainajan kaltaisia hyönteistuhoja, sieni-infektioita ja myrskyjen aiheuttamia vaurioita. (Maa- ja metsätalousministeriö, 2025) Lisäksi ohjelmassa tuetaan aktiivisesti vapaaehtoista suojelua, kuten METSO-ohjelmaa (METSO, n.d.), joka tarjoaa maanomistajille mahdollisuuden suojella arvokkaita luontokohteita taloudellisesti kannustavalla tavalla. Pysyvä suojelu täydentää talousmetsien monimuotoisuustoimia ja muodostaa ekologisia verkostoja Hämeen alueelle.

Näiden toimenpiteiden lisäksi metsäohjelmassa panostetaan aktiiviseen ja ennakoivaan vesiensuojeluun. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän rankkasateita ja vesitalouden vaihtelua, jotka lisäävät kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumien riskiä. Tämän vuoksi vesiensuojelurakenteita, kuten laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttiä, halutaan lisätä osaksi normaalia metsätaloutta.

Tarve uudelle metsäosaamiselle

Metsäalan osaamisen tarve kasvaa tulevina vuosina. Ilmastonmuutoksen ja metsätuhojen kasvu luo tarpeen osaajille, jotka pystyvät ennakoimaan muutoksia ja suunnittelemaan sopeutumistoimia. Tämä on keskeinen edellytys myös hiilinielujen säilymiselle. Tulevaisuudessa metsäammattialaisen pitää nykyistä paremmin hallita erilaiset keinot kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Maasto-osaamisen lisäksi digitaalisen metsävaratiedon kerääminen ja hyödyntäminen ovat tärkeitä ammatillisia taitoja, ja myös vuorovaikutustaitojen hallinta moniarvoisessa yhteiskunnassa edellyttää uutta osaamista.

Hämeen metsäohjelma painottaa nuorten osaamista ja koulutuksen roolia metsäalan tulevaisuudessa. HAMKin opetuksen osalta Evon opetusmetsällä on iso merkitys niin opetuksen kuin tutkimuksen kannalta. Evon pitkät seuranta-aineistot, metsiköiden vaihtelevat kehitysvaiheet ja digitalisoitu metsävaratieto tarjoavat erinomaiset puitteet erilaisten metsänhoitomenetelmien ja ilmastonäkökulmien integroimiselle opetukseen. Siellä opiskelijat pääsevät vertailemaan erilaisten luonnonhoitotoimien vaikutuksia metsiin ja oppimaan, miten monimuotoisuus tukee metsien kestävyyttä ja sopeutumiskykyä. HAMKin opetus voikin hyödyntää näitä kohteita sekä maastoharjoituksissa, pitkäaikaisissa oppimisprojekteissa ja tutkimuksessa.

Evon metsät ja HAMKin metsäopetus muodostavat vahvan koulutuksen kokonaisuuden, joka tukee käytännössä ja kestävästi Hämeen metsäohjelman päämääriä. Niin ohjelmassa kuin HAMKin opetuksessakin metsät nähdään osana laajempaa, alueellista hyvinvointia tuottavaa kokonaisuutta, jossa vastuulliset ratkaisut vahvistavat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. Ajantasainen ja vetovoimainen koulutus vahvistaa alan houkuttelevuutta – ja ilman osaavaa työvoimaa ja jatkuvaa kouluttautumista ei Hämeen metsäohjelman tavoitteita voida saavuttaa.

Kirjoittajat