Keski-Suomessa toteutetussa hankkeessa Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella tarkasteltiin, kuinka valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä hyödynnetään systeemiälykkäitä toimintatapoja. Teollisuuden toimintaympäristöä muovaavat parhaillaan samanaikaisesti digitalisaatio, tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto, sekä kasvavat kestävyystavoitteet. Näissä olosuhteissa organisaatioiden menestys ei enää perustu pelkästään omaan tekniseen osaamiseen tai yksittäisiin tehokkaisiin prosesseihin, vaan yhä enemmän kykyyn hahmottaa ja ohjata kokonaisuuksia, toimia yhdessä ja sopeutua jatkuvaan muutokseen. Systeemiäly tarjoaa tähän haasteeseen inhimillisen ja käytännöllisen viitekehyksen.
Systeemiälykkyys tähtää kokonaisuuksissa onnistumiseen ja kyvykkyyteen (Saarinen & Hämäläinen, 2004). Arjessa systeemiälykkyys ilmenee käytännön toimintana, jossa yksilö tunnistaa oman toimintansa vaikutukset laajempaan kokonaisuuteen ja pyrkii toimimaan tavoilla, jotka tukevat näissä kokonaisuuksissa onnistumista. Systeemiälykkyyden merkitys korostuu nykyorganisaatioissa, jotka toimivat yhä monimutkaisemmissa ja verkottuneemmissa toimintaympäristöissä, ja se on yhteydessä muun muassa yksilö- ja organisaatiotason hyvään suoriutumiseen (Liaquat & Escartín, 2025, Törmänen ym., 2022a; Jumisko-Pyykkö ym., 2022), tiimityön toimivuuteen (Juvonen & Jumisko-Pyykkö, 2025) ja organisaation oppimiseen (Törmänen ym., 2021b).
Systeemiälykkyyden mittaaminen
Systeemiälykkyyttä voidaan mitata yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasoilla (Törmänen ym., 2016; Törmänen, 2021; Törmänen ym., 2022a; Törmänen ym., 2022b) itsearviointiin perustuvan kyselyn avulla, joka koostuu kahdeksasta osa-alueesta. Nämä osa-alueet kattavat systeemiälykkyyden eri ulottuvuudet, ja niiden kautta kyselyn tavoitteena on tunnistaa organisaation toimintaan liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kyselyssä on 32 väittämää systeemiälykkyyden neljästä osa-alueesta ja niitä arvioidaan seitsemänportaisella Likert-asteikolla.
Kyselyn väittämien avulla kartoitetaan esimerkiksi systeemistä havaintokykyä väitteellä ”Organisaatiossamme pidämme sekä yksityiskohdat että kokonaiskuvan mielessämme” ja pohtivuutta väitteellä ”Organisaatiossamme tarkkailemme sitä, mikä ohjaa käytöstämme”. Lisäksi sillä tarkastellaan esimerkiksi organisaatioon muodostuneita sanattomia yhteyksiä väitteillä kuten ”Organisaatiossamme otamme huomioon, kuinka toiset kokevat tilanteen” ja heittäytyvää osallistumista väitteellä ”Organisaatiossamme annamme tunnustusta toisille heidän suorituksistaan”.
Kysely toteutettiin Keski-Suomen valmistavan teollisuuden yritysten työntekijöille. Kyselyyn vastasi yhteensä 293 työntekijää 12 eri yrityksestä ja vastausprosentti oli yli 60.
Kyselyn tulokset on esitetty yllä olevassa kuvaajassa (kuva 1). Tulokset osoittavat, että Keski-Suomen valmistavan teollisuuden pk-yritysten toiminnalla on vahva käytännöllinen perusta. Vastauksissa systeemiälyn osa-alueistakorostui erityisesti aikaansaavuus, joka kuvaa tilanteisiin valmistautumista, ripeää ongelmiin tarttumista sekä toiminnan priorisointia. Tämä voidaan nähdä kilpailuetuna toimintaympäristössä, jossa nopea reagointikyky ja oleellisten asioiden tunnistaminen korostuvat.
Samanaikaisesti tuloksissa nousi esiin, että erityisesti pohtivuudenjaheittäytyvän osallistumisen osa-alueilla toimintaa tulisi kehittää. Tässä yhteydessä pohtivuus kuvaa oman ajattelun ja toiminnan laaja-alaista reflektointia sekä niiden haastamista. Heittäytyvä osallistuminen puolestaan korostaa yhteistoiminnassa yhteishengen luomista, kannustavuutta ja kohottavuutta. Kyselyn avoimet vastaukset tukivat näitä havaintoja: vastaajat kokivat, että reflektiolle, palautteelle ja yhteiselle pysähtymiselle ei arjessa aina löydy riittävästi aikaa, vaikka niiden merkitys toiminnan kehittämisen kannalta tunnistetaankin laajasti.
Systeemiälykkyyden kehittäminen jatkuu Keski-Suomen alueella
Hankkeesta saadut tutkimustulokset toimivat lähtökohtana organisaatiokohtaisille kehitys- ja valmennuspoluille Keski-Suomen alueen valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä. Kehitys- ja valmennuspolkujen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa sekä organisaatioiden sisäistä yhteistyötä että verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Tämä lähtökohta heijastaa nykyistä toimintaympäristöä, jossa kilpailu ja yhteistyö eivät ole enää toisiaan poissulkevia, vaan tapahtuvat yhä useammin rinnakkain. Systeemiälyn näkökulmasta menestyminen edellyttää kykyä toimia rakentavasti sekä oman organisaation sisällä, että osana laajempia verkostoja. Tavoitteena ei siten ole yksittäisten toimintatapojen irrallinen muuttaminen, vaan sen vahvistaminen, että koko työyhteisö ja verkosto kykenee tarkastelemaan omaa toimintaansa osana laajempaa kokonaisuutta.
Lähteet
- Jumisko-Pyykkö, S., Törmänen, J., Vänni, K., Hämäläinen, R. P., & Saarinen, E. (2022). Systems intelligence, perceived performance and wellbeing. Human Factors, Business Management and Society, 56, 55–63. https://doi.org/10.54941/ahfe1002252
- Juvonen, A., Jumisko-Pyykkö, S. (2025). Systems Intelligence and Perceived Teamwork Effectiveness in an Organizational Context. Human Factors, Business Management and Society, 176. 113–123. http://doi.org/10.54941/ahfe1006309
- Liaquat, S., & Escartín, J. (2025). Systems Intelligence and Job Autonomy in Managing Stressors and Performance: A Time-Lagged Study in Multinational Firms. Sustainability, 17(7), 3125. https://doi.org/10.3390/su17073125
- Saarinen, E., & Hämäläinen, R. P. (2004). Systems Intelligence: Connecting engineering thinking with human sensitivity. Teoksessa R.P. Hämäläinen & Saarinen, E. (Toim.), Systems Intelligence – Discovering a Hidden Competence in Human Action and Organizational Life (ss. 1–29). Helsinki University of Technology.
- Törmänen, J., Hämäläinen, R. P., & Saarinen, E. (2016). Systems intelligence inventory. The Learning Organization, 23(4), 218–231. https://doi.org/10.1108/TLO-01-2016-0006
- Törmänen, J. T. (2021). Modelling and measurement – Systems intelligence [väitöskirja, Aalto University, School of Science, Department of Industrial Engineering and Management]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-0468-4
- Törmänen, J., Hämäläinen, R. P., & Saarinen, E. (2022a). On the systems intelligence of a learning organization: Introducing a new measure. Human Resource Development Quarterly, 33(3), 249–272. https://doi.org/10.1002/hrdq.21455
- Törmänen, J., Hämäläinen, R. P., & Saarinen, E. (2022b). Perceived systems intelligence and performance in organizations. The Learning Organization, 29(2), 100–115. https://doi.org/10.1108/TLO-04-2021-0045
Kirjoittajat
Satu Jumisko-Pyykkö
Leading Principal Research Scientist
HAMK Tech
Aleksi Juvonen
Aleksi Juvonen on työskennellyt systeemiälykkyyden projektiasiantuntijana Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella -hankkeessa.
Hankkeen tiedot
Artikkeli on kirjoitettu osana Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella -hanketta. Hanke on Euroopan unionin ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama.
