Muuttuva toimintaympäristö lisää johtamisosaamisen merkitystä maatiloilla

Yhä epävakaampi ja vaikeammin ennakoitava toimintaympäristö asettaa maatiloille kasvavia haasteita. Tässä tekstissä pohditaan, miten maatalousyrittäjät ja -yritykset voivat parhaiten menestyä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Maatalouden rakennemuutoksen suunta on jo pitkään jatkunut kohti tilojen lukumäärän vähenemistä – vuonna 2025 maatiloja oli enää alle 40 000. Samalla tilojen keskikoko on kasvanut Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan 57 hehtaariin vuonna 2025. (Luke, n.d.) Tulevaisuuden toimintaympäristössä teknologinen kehitys jatkuu voimakkaasti ja tuo maatalouteen lisää digitalisaatiota ja automaatiota, joiden avulla optimoidaan esimerkiksi resurssien käyttöä. Samaan aikaan ilmastonmuutos saa aikaan sen, että kasvukaudet pitenevät ja säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tällöin hiilensidonta ja biodiversiteetti nousevat keskeiseen rooliin.

Politiikan vaikutuksista puhuttaessa tuleva uudistus Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP, Common Agricultural Policy) vaikuttaa toimintaympäristöön, koska se painottaa esimerkiksi ilmastokannusteita sekä nuorten viljelijöiden tukemista (Åberg, 2026). Lisäksi CAP-uudistuksesta aiheutuvaan maatalouden tukien tason laskuun on varauduttava samalla kun kansallisen politiikan merkitys tulee kasvamaan. Myös tilojen kannattavuus on merkittävä tulevaisuuden haaste, eikä maatalouden tulevaisuuden toimintaympäristöstä puhuttaessa voi unohtaa myöskään kuluttajatrendejä. Näiden haasteiden lisäksi alaan liittyy lukuisia avoimia kysymyksiä, kuten se, kasvaako kasvipohjaisten- ja luomutuotteiden kysyntä edelleen ja kuinka paljon.

Tutkimusta maatalousyritysten menestyksestä

Menestyvä maatalousyrittäjä hallitsee riskit ja taitaa talouden. Näin todetaan esimerkiksi ”Menestyvät maatilat – Smart farmers” -hankkeesta vuonna 2022 saaduissa tutkimustuloksissa (Karikallio ym., 2022). Tämän Pellervon taloustutkimuksen (PTT), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Työtehoseuran (TTS) yhteistyössä toteuttaman hankkeen tavoitteena oli selvittää maatalousyrittäjien menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus osoitti, että strateginen ajattelu on vakiintunut osaksi menestyvien maatalousyritysten johtamista. Lisäksi motivaatio ja osaaminen kuuluivat niihin tekijöihin, jotka erottivat menestyvät yrittäjät muista. Menestyviä tiloja haluttiin myös kehittää aktiivisesti ja suunnitelmallisesti seuraamalla markkinoita ja talouden kehitystä sekä tunnistamalla toimintaan liittyviä riskejä.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2025 julkaisemassa maatalouden rakennemuutosta kuvaavassa raportissa todetaan puolestaan, että toimintaansa kehittävien maatilayritysten pitää sopeutua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin (Karikallio & Niskanen, 2025). Yksittäisen yrittäjän on vaikea vaikuttaa muutoksiin, mutta niihin voi valmistautua kehittämällä yritystä ja sen toimintaa. Maatilat pystyvätkin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin nimenomaan analysoimalla toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä luomalla tällaisen analyysin pohjalta itselleen toimintastrategian ja etsimään sen toteuttamiseen tarvittavia keinoja. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että strategian lisäksi menestyvät maatalousyrittäjät olivat luoneet vision tilansa tulevaisuudesta.

Menestyksen avaimia järjestelmällisestä suunnittelusta

On hyvä muistaa, että maatila on eräänlainen yrityksen erityistapaus, jolle on leimallista, että sen ”johtaminen ja menestyminen vaatii maatilayrittäjiltä yhä enemmän monipuolista osaamista ja ammattitaitoa sekä tarkkaa suunnittelua” (Ruokatieto, n.d.). Usein maatilayritystä johdetaan perhekeskeisesti, ja se toimii samanaikaisesti työpaikkana, kotina ja vapaa-ajan ympäristönä. Maataloustuotantoa harjoitetaan lisäksi olosuhteissa, joihin liittyy luonnon ja biologisten tekijöiden aiheuttamaa epävarmuutta.

Maatilayrityksen kohdalla vision luominen tarkoittaa käytännössä sen miettimistä, millaisena maatalousyrittäjä näkee tilan, oman yrityksensä ja oman tulevaisuutensa. Se on myös ajatus siitä, mitä halutaan saavuttaa. Maatilan ulkoisen eli liiketoimintaympäristön analyysin avulla voidaan puolestaan kartoittaa toimintaan liittyvät asiakkaat, yhteistyökumppanit, ympäristö, poliittiset päätökset, yhteiskunnan muutokset, teknologian kehityksen sekä kilpailijat. Näiden tietojen pohjalta voidaan laatia strategia, eli suunnitelma siitä, miten toiminnan laajempi visio toteutetaan. Se pitää sisällään konkreettisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus päästä asetettuun päämäärään ja tavoitetilaan. Lisäksi strategiassa määritetään aikataulu, jonka puitteissa toimenpiteet toteutetaan. Tässä pitkäjänteisemmässä suunnittelutyössä auttaa liiketoimintasuunnitelma, jonka avulla voidaan konkreettisesti kartoittaa maatilayrityksen resurssit, kuten henkilöresurssit, tuotantorakennukset, eläimet, viljelysmaa, koneet ja laitteet sekä varastot.

Maatilayrityksen johtaminen on tavoitteiden asettamista, päätösten tekemistä sekä tulosten seurantaa ja analysointia. Johtamisen keinoin strategia viedään osaksi tilan normaalia toimintaa, jossa suunnitellaan, toteutetaan, seurataan toiminnan mittareita ja tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Lopuksi arvioidaan, miten tavoitteet ovat toteutuneet ja suunnitellaan sen perusteella jälleen uudet tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi. Tällaisessa toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa tehdyt virheet, jotka korjaamalla voi parantaa toimintaa edelleen.

Maatalousyritysten tulevaisuus vaatii panostusta myös koulutukseen

Maatalousyritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, mikä lisää paineita sekä johtamiselle että tuotannon suunnittelulle (Ryhänen & Sipiläinen, 2018, s. 226). Tällöin strategisen suunnittelun ja johtamisen merkitys kasvaa, sillä kilpailu maatalousalalla ja laajemmassa elintarvikeketjussa kiristyy. Kilpailussa menestyminen edellyttää, että maatalousyrittäminen perustuu tavoitteelliseen, johdonmukaiseen ja pitkän aikavälin suunnitteluun.

Myös koulutuksen tulee huomioida kasvava maatalousyritysten talous- ja johtamisosaamisen merkitys. Opetuksessa tulisi painottaa yhä enenevässä määrin muun muassa markkinoiden seurantaa ja ennakointia. Lisäksi myös riskien hallintaan tulisi keskittyä vielä enemmän, koska näin voidaan turvata tilan toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa toimintaympäristö on muuttunut heikommin ennustettavaksi. Kaiken kaikkiaan liiketalouden osaaminen, riskien tunnistaminen sekä tunnuslukujen tulkitseminen johtamisen apuvälineinä ovat keinoja, jotka auttavat maatiloja menestymään tulevaisuudessa entistä paremmin.

Kirjoittajat