Kokemuksia vietnamilaisesta korkeakoulukulttuurista

Vietnam on noussut viime vuosikymmeninä nopeasti kehittyvien maiden eturiviin. Teknologiateollisuus kasvaa, kaupungit laajenevat, ja englanninkielinen koulutus houkuttelee yhä enemmän opiskelijoita – myös ulkomailta. Kehityksen ytimessä on korkeakoulutuksen rakennemuutos, jossa julkinen sektori, yksityiset toimijat ja kansalliset oligarkit muodostavat ainutlaatuisen ekosysteemin. Tähän pääsimme tutustumaan vierailullamme osana Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteistyötä vietnamilaisten yliopistojen kanssa.

Vierailimme kolmessa vietnamilaisessa yliopistossa, joista Ho Chi Minh City University of Technology and Engineering (HCM-UTE n.d.) ja Dong Thap University (DThU, n.d.) ovat julkisia yliopistoja, ja kolmantena kohteena ollut Lac Hong University (LHU, n.d.) on yksityinen. DThU sijaitsee Cao Lãnhissa, muut Ho Chi Minh Cityssä. Vierailu oli jatkumoa HAMKin opettajakorkeakoulun ja HAMK EDUn jo pitempään jatkuneelle yhteistyölle vietnamilaisten yliopistojen kanssa. Tavoitteena oli oppia lisää yliopistoista ja niiden kampuksista, niiden tarjoamista koulutuksista sekä vaihto-opiskelijoille tarjottavista opinnoista, jotta voimme tulevaisuudessa paremmin markkinoida niitä vaihto-opiskelukohteina.

HCM-UTEn kanssa opiskelijavaihto on jo saatu liikkeelle, ja tapasimmekin vierailumme aikana kaksi siellä vaihdossa ollutta HAMKin rakennustekniikan opiskelijaa. Kuuntelimme heidän kokemuksiaan, ja kuulemamme tuki jo meillekin muodostunutta käsitystä siitä, että HCM-UTE on varsin potentiaalinen paikka vaihtoon lähtijöille. Englanninkielistä tarjontaa on hyvin, vaihto-opiskelijoita arvostetaan, ja tutustumiskohteena Vietnam on varmasti vierailun arvoinen. Toki suoraan HAMKin opetussuunnitelmiin sisältyvää opintotarjontaa voi olla hankalaa löytää, mutta ainakin vapaavalintaisia tutkintoon sopivia sisältöjä on hyvin tarjolla. Vaihto-opiskelijoille löytyy yliopistojen omien asuntoloiden lisäksi varsin näppärästi asuntoja myös yksityisiltä markkinoilta.

Kurinalaista opiskelijaelämää

Opiskelupäivät Vietnamin suurkaupungeissa voivat alkaa jo aamuseitsemältä ja kestää iltaan asti, osin ruuhkien välttämiseksi. Ruuhka-sana saakin Ho Chi Minh Cityssä aivan uudet mittasuhteet. Satojen – jopa tuhansien – skoottereiden ja moottoripyörien laumat tekivät liikenteestä varsin kaoottisen ilmiön, jossa selviämiseen suomalainen ajokorttikoulutus ei juurikaan anna eväitä.  

Opiskelijaelämä on Vietnamin yliopistoissa kurinalaista mutta kunnianhimoista. Moni opiskelija asuu asuntolassa, jakaa huoneen useamman kanssa ja noudattaa tiukkaa päivärytmiä. Opintojen ohessa osallistutaan aktiivisesti kilpailuihin, seminaareihin ja edustustehtäviin – usein opettajan pyynnöstä. Korkeakoulun ja opiskelijan maine kulkevat käsi kädessä, ja molempien odotetaan käyttäytyvän sen mukaisesti. Opintoihin kuuluu myös yhteiskunnallista sisältöä, kuten esimerkiksi HCM-UTEn erääseen insinööriohjelmaan sisältyvät kurssit ”Pinciples of Marxist-Leninism”, ”Ho Chi Minh’s Ideology” ja ”Vietnamese Communist Party Policy of Revolution”. Vaihto-opiskelija voi toki tehdä opinnoissaan myös muita valintoja.

Rahoitus ja yritysten rooli

Vietnamissa korkeakouluopinnot eivät ole maksuttomia edes julkisissa yliopistoissa. Lukuvuosimaksut vaihtelevat laitoksittain ja koulutusaloittain. Maksut katetaan usein perheiden säästöillä tai lainoilla, ja opiskelu on monelle opiskelijalle koko suvun yhteinen investointi.

Yliopistojen saama valtion budjettirahoitus kohdistuu tyypillisesti rakennushankkeisiin ja kampusinfrastruktuuriin kuten opetustiloihin, laboratorioihin ja asuntoloihin, sekä oppimisympäristön yleiseen kehittämiseen ja tiettyihin strategisiin ohjelmiin, kuten kansallisiin huippuyliopistoihin tai englanninkielisten ohjelmien kehittämiseen.

Valtion tuki ei kuitenkaan välttämättä kata päivittäisiä operatiivisia kuluja kuten opettajien palkkoja, opetusmateriaaleja ja hallintoa, vaan näissä lukukausimaksuilla on suuri merkitys. Saamamme käsityksen mukaan esimerkiksi uuden koulutusohjelman käynnistäminen alkaa siitä, että sen oppimisympäristöihin saadaan yhteiskunnan rahoitus. Vasta tämän varmistuttua suunnitelmaa viedään eteenpäin.

Insinöörikouluttajan näkökulmasta yliopistoilla oli kohtuullisen paljon laboratoriotiloja. Pääosin ne olivat syntyneet yritysten lahjoittamina. Laboratorioiden sisällöt perustuivatkin lahjoittajan edustamaan brändiin, eivät niinkään johonkin tiettyyn toiminnallisuuteen. Vaikutti myös siltä, että olemassa olevia laboratorioita ei päivitetty aktiivisesti, vaan uudistumiset tapahtunevat pääosin kokonaan uusien laboratoriolahjoitusten kautta – samalla tai eri brändillä. Tämän seurauksna opetustilat olivatkin jossain määrin pilkkoutuneita eri brändien eri ikäisiin ympäristöihin. Jokaisella laboratoriotilalla oli myös oma vastuuhenkilönsä, joka ei välttämättä tiennyt muiden laboratoriotilojen toiminnoista. Ohjattujen sessioiden ulkopuolella tilat vaikuttivat olevan yleensä lukittuna ja vastuuhenkilöitä lukuun ottamatta edes henkilökunnan edustajilla ei pääsääntöisesti ollut niihin silloin pääsyä.

Yritysten varsin huomattavatkin lahjoitukset kiinnittivät suomalaisen ammattikorkeakoulun opettajan huomion ja saivat kysymään: Miksi moisia ei tapahdu meillä?Pieni silmäys vietnamilaiseen yhteiskuntajärjestelmään antaa kuitenkin nopeasti asiaan vastauksen. Vaikka yritysten lahjoitusten taustalla on luonnollisesti samoja elementtejä kuin Suomessakin – tavoitteena on saada lisää osaajia omalle alalle ja omien tuotteiden käyttäjiksi – lienee keskeisin syy se, että yksityisten yritysten toiminta on Vietnamissa kontrolloitua. Yrityksille lahjoitukset ovat osa yhteiskuntavastuuta. Ne lisäävät yritysten julkista hyväksyntää, mikä on tärkeää Vietnamissa, missä valtion ja puolueen tuki on yhä merkittävä menestystekijä. Näin lahjoitukset vahvistavat yritysten yhteiskunnallista asemaa ja suhteita julkiseen sektoriin, mikä voi olla tärkeää toimintaympäristössä, jossa valtiolla on vahva rooli taloudessa.

Kunniakirjat, kilpailut ja näkyvyyden kulttuuri

Vietnamissa korkeakoulut panostavat näkyvyyteen – ja yksi tärkeä osa tätä on kunniakirjojen ja palkintojen esittely. Oppilaitokset saavat säännöllisesti erilaisia tunnustuksia, joita esitellään ylpeästi vierailijoille, painetaan esitteisiin ja nostetaan esiin korkeakoulujen verkkosivuilla. Kunniakirjat voivat liittyä laadunhallintaan, tutkimustuloksiin, yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tai opiskelijakilpailujen voittoihin.

Kilpailut ovat muutenkin tärkeässä roolissa korkeakoulukulttuurissa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti sekä kansallisiin että alueellisiin alakohtaisiin kilpailuihin, erityisesti teknologia-, robotiikka- ja yrittäjyysaloilla. Yhteistyö kilpailuissa saattaa ulottua myös naapurimaihin, kuten Laosiin, Thaimaahan tai Kiinaan, ja kilpailumenestys toimii samalla sekä maineen että verkostoitumisen välineenä.

Auktoriteetti edellä: kun pomo puhuu, muut kuuntelevat

Suomalaisesta näkökulmasta erityisen silmiinpistävää on Vietnamin vahva auktoriteettikulttuuri. Hierarkiat ovat näkyviä ja niihin myös nojaudutaan. Tämä näkyy niin arjessa kuin muodollisemmissakin tilanteissa.

Eräässä palaverissa, johon osallistuimme, esihenkilö arvosteli tilaisuudessa läsnä ollutta alaistaan varsin suorasanaisesti, julkisesti ja muiden läsnäolijoiden edessä. Suomalaisessa kontekstissa tämä herättäisi hämmennystä tai vastareaktioita, mutta tässä kontekstissa se näytti olevan täysin normaalia ja odotettua. Kritiikki otettiin vastaan hiljaisesti, jopa kunnioittavasti.

Sama auktoriteettien kunnioitus näkyy myös opiskelijoissa. Opiskelijoita on usein helppo saada mukaan erilaisiin projekteihin, edustustehtäviin ja kilpailuihin, jopa lyhyellä varoitusajalla. He eivät kyseenalaista, vaan tarttuvat toimeen. Tähän liittyy sekä hyviä että huolestuttavia puolia ja asia herättikin meissä pohdintaa siitä, miten erilaiset kulttuuriset odotukset vaikuttavat opiskelijoiden rooliin, kriittiseen ajatteluun ja vuorovaikutukseen.

Kumppanuuden vahvistamista

Kaikkine ominaispiirteineen vietnamilaiset yliopistot tarjoavat vähintäänkin mielenkiintoisen vaihtoehdon vierailu- ja/tai vaihtokohteeksi. Uskomme, että jokainen kävijä – niin vaihto-opiskelija kuin henkilöstövaihtoonkin osallistuva – näkee vieraillessaan paljon intoa ja yritteliäisyyttä sekä tuntee olonsa hyvinkin tervetulleeksi.

Matka tarjosi hyvän tilaisuuden myös jatkaa keskusteluja ja tutkia kaksoistutkinto-ohjelmien ja muiden yhteistyömuotojen mahdollisuuksia. Halusimme lisäksi kartoittaa, olisiko yhteistyölle mahdollisuuksia myös muiden koulutusten osalta. Oli mielenkiintoista ja tärkeää oppia lisää näiden kumppaniyliopistojen englanninkielisistä opinnoista, joita ne tarjoavat vaihto-opiskelijoille, sekä heidän liikkuvuusprosesseistaan. Erasmus+ globaalin liikkuvuuden rahoituksen myötä näistä oppilaitoksista on innokkaasti lähetetty vaihto-opiskelijoita myös HAMKiin, ja meidän on hyvä tuntea paremmin myös heidän toimintatapansa ja prosessinsa.

Vierailu oli tärkeä jatkoaskel ja vahvistus yhteistyölle ja liikkuvuuksien edistämiselle vietnamilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikki osapuolet pitävät yhteistyötä erittäin tärkeänä ja olemmekin innokkaasti opettelemassa ja tutkimassa erilaisia uusia yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi tällainen yhteistyö tukee HAMKin strategista tavoitetta olla kansainvälinen ja aktiivinen korkeakouluyhteisö, joka korostaa kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien merkitystä. Kumppanikorkeakoulut Vietnamissa ovat tunnistaneet, kuinka merkityksellistä pitkäaikainen yhteistyö ja verkostoituminen suomalaisen kumppanikorkeakoulun kanssa on koulutusjärjestelmien ja oppimismahdollisuuksien edistämisen kannalta. Kaikki osapuolet ovat myös tunnistaneet tarpeen jatkaa yhteistyön kehittämistä.

Kirjoittajat