Maatalouden biomassoihin perustuvalle biokaasutuotannolle luotu kestävä pohja Kanta-Hämeessä


BioKanta-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Kanta-Hämeen biokaasutoimialan kehitystä kokonaisvaltaisesti siten, että alueelle syntyisi edellytykset kestävälle, hiiliviisaalle biokaasutuotannolle sekä tehokkaalle ravinnekiertotaloudelle. Kanta-Hämeessä toimii jo biokaasulaitoksia, jotka hyödyntävät muun muassa puhdistamolietteitä ja biojätteitä. Sen sijaan maatalouden biomassoihin perustuva biokaasutuotanto puuttuu alueelta, vaikka kansallinen tahtotila ja paikallisten toimijoiden kiinnostus investointeihin ovat viime vuosina selvästi kasvaneet.
Hankkeen peruslähtökohtana oli tuottaa ajantasaista, tutkimukseen perustuvaa ja käytännönläheistä tietoa sekä tukea, joka mahdollistaisi uusien biokaasulaitosratkaisujen suunnittelun ja toteuttamiesn eri kokoluokissa. Tavoitteisiin sisältyi myös toimijaverkoston kokoaminen, tutkimus- ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä biokaasuprosessin yhdistämiseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen.
Toimijaverkosto muodostettiin erityisesti Lammi–Tuulos–Hauho ‑alueelle, ja se koostuu kattavasti maatilojen, yritysten, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden edustajista. Verkoston toiminta vakiintui hankkeen aikana siinä määrin, että alueelliset toimijat ovat jo itsenäisesti jatkaneet tapaamisten järjestämistä. Toimijaverkoston rakentaminen vastasi selkeään alueelliseen tarpeeseen, sillä hankkeen alkaessa alueelta puuttui biokaasutoimintaa yhteen kokoava rakenne.
Tuotimme selvityksiä, joiden perusteella voidaan arvioida eri syötemateriaaleihin ja eri kokoluokan ratkaisuihin perustuvien biokaasulaitosten toteuttamiskelpoisuutta. Tarkastelut sisälsivät muun muassa syötteiden saatavuuden, logistiikan, kustannusrakenteen, ravinnepotentiaalin ja kannattavuuden arviointia. Näiden pohjalta syntyi uusia laskentamalleja ja esimerkkitarkasteluja, joita voidaan hyödyntää valmistautuessa laitosinvestointeihin. Vaikka varsinaisia biokaasulaitosinvestointeja ei hankeaikana syntynyt, selvitykset vahvistivat toimijoiden tiedollisia valmiuksia ja loivat pohjan jatkopäätöksille.
Aloittaville biokaasutoimijoille tarjottiin konkreettista asiantuntijatukea, ja tuotettiin esimerkiksi tietokortteja, jotka kokoavat perustietoa biokaasuinvestoinnin suunnittelusta, toteutuksesta ja operoinnista.

Tutkimuksellisesti hanke tuotti uutta tietoa biohiilen vaikutuksista biokaasuprosessin eri vaiheisiin. Koetoiminta toteutettiin Luonnonvarakeskuksen biokaasulaitoksella, ja lisäksi hankkeessa toteutettiin demonstraatio hevosenlannan pyrolysoimisesta biohiileksi. Tuotettua biohiiltä käytettiin HAMKin ympäristölaboratorion koereaktoreissa biokaasuprosessin lisänä, samalla kun sen hyödyntämistä ja soveltuvuutta biokaasuprosessiin tutkittiin. Tulokset herättivät kiinnostusta myös kansainvälisesti, ja niiden pohjalta valmistellaan tieteellinen julkaisu. Vahvistimme hankkeessa tutkimus- ja yritysyhteistyötä merkittävästi, ja loimme uusia pysyviä yhteyksiä HAMKin ja Luken välille.
Työskentely ja tutkimus biokaasun parissa jatkuu Hämeessä
Viestimme hankkeen tiimoilta sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Tuottamamme materiaalit, kuten tietokortit, julkaisut, webinaaritallenteet ja simulaatiotyökalu ovat avoimesti saatavilla, ja ne palvelevat alan toimijoita ja koulutusta hankkeen päätyttyäkin.
Kokonaisuudessaan hanke on onnistunut ohjaamaan Kanta‑Hämeen biokaasutoimialaa kohti kestäviä ratkaisuja, lisännyt alueellista ja valtakunnallista osaamista sekä jättänyt jälkeensä pysyviä käytäntöjä ja työkaluja, jotka edistävät biokiertotaloutta, ravinnekiertoa ja uusiutuvan energian tuotantoa pitkällä aikavälillä.
Lammi-Tuulos-Hauho –alueella on hankkeen siivittämänä jo järjestetty biokaasuaiheisia tapahtumia. HAMKissa biokaasuaiheinen tutkimus jatkuu esimerkiksi uudessa ADmolbio-hankkeessa, jossa etsimme uusia älykkäitä keinoja biokaasulaitosten reaktorien prosessien seurantaan yhdessä Kanta-Hämeen biokaasutoimijoiden ja vesiliikelaitosten kanssa.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta)
Rahoitus: EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto). Rahoittava viranomainen: Hämeen liitto
Kesto: 1.1.2023 – 31.12.2025
Budjetti: 450 000 €
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Luonnonvarakeskus
Lisätietoja:



