Kahden päivän Innovaatiopäivistä kahden tunnin Innovaatiopajaksi – pilotit Howest International IT Weekillä

Belgialainen Howestin ammattikorkeakoulu, joka on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) RUN-EU-kumppani (RUN Regional University Network, n.d.) järjesti maaliskuussa 2026 ensimmäistä kertaa International IT Week -viikon (Howest, n.d.; Salmia & Mohsin, 2026). Viikko toi Belgian Bruggeen ja Kortrijkiin opiskelijoita ja opettajia eri maista, ja sen aikana järjestettiin useita työpajoja, esityksiä ja hackathoneja, joissa pohdittiin teknologian tulevaisuutta ja uusia tapoja kehittää digitaalisia ratkaisuja. Olen mukana HAMKin koordinoimassa DAVE-hankkeessa (HAMK, n.d.), jonka yhtenä tavoitteena on toteuttaa kiertotalouteen, dataan ja digitalisaatioon liittyviä työpajoja. Niinpä hain ja pääsin mukaan Howestin viikolle Innovaatiopaja-aiheella.

Halusin pilotoida sitä, miten useana vuonna opiskelijoillemme vetämäni kahden päivän mittaiset Innovaatiopäivät (Salmia, 2026) voisi tiivistää lyhyempään työpajamuotoon ilman, että tavoite ja tulokset muuttuvat. Belgian työpajojen teemana oli kehittää ratkaisuja, joissa data ja visualisointi auttavat ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja arjessa. Tässä artikkelissa käsittelen sitä, kuinka tällainen innovoinnin tiivistäminen toimi käytännössä.

Uusia ideointimenetelmiä opiskelijoille

Työpajoihin osallistui kummallakin Howestin kampuksella 20 IT-opiskelijaa, jotka työskentelivät viiden hengen monialaisissa tiimeissä. Bruggen kampuksella mukana oli opiskelijoita Applied Computer Sciences, Cyber Security, Programming sekä Network and System Administration -koulutusohjelmista. Kortrijkissa osallistujat tulivat Creative Tech and AI, Multimedia and Creative Tech, Web Design and Development sekä Internet of Things -ohjelmista.

Aluksi opiskelijat jaettiin tiimeihin, jonka jälkeen heille kerrottiin tehtävänanto ja siihen liittyvät teemat. Teemat, joista tiimit saattoivat valita yhden tai useampia, olivat energiankulutus, jätteen määrän vähentäminen ja kierrätys, kuluttajavalinnat (ruoka, vaatetus, kosmetiikka, siivoustuotteet), veden käyttö, sekä liikkuminen ja liikenne. Teemojen valinnan jälkeen tiimeissä päätettiin, millaista teemaan tai teemoihin liittyvää ongelmaa tiimi lähtee ratkomaan.

Monelle opiskelijalle työpajoissa käytetyt ideointimenetelmät olivat uusia. Työskentelyssä hyödynnettiin aluksi brainstormausta eli aivoriihi-menetelmää (Innokylä, 2020a), jota osa opiskelijoista oli periaatteessa käyttänyt aiemminkin, mutta ei sillä menetelmätarkkuudella kuin työpajassa. Opiskelijat ideoivat ensin jokainen itsekseen ratkaisuita ongelmaan, jonka jälkeen käytiin ideat läpi yhdessä tiimin kanssa ja täydennettiin niitä. Samalla ideat ryhmiteltiin isommalle paperille Learning Cafe -menetelmää varten.

Learning Cafessa (Innokylä, 2020b) yksi tiimin jäsenistä jäi oman ideapaperin luo, ja muut kiersivät toisten tiimien pöydät noin 10 minuutin vaihtovälillä. Pöytään jääneen tiiminjäsenen tehtävänä oli kertoa kiertäville opiskelijoille, mikä oli tiimin määrittelemä ongelma ja millaisia ratkaisuja siihen oli ideoitu. Sen jälkeen jatkettiin yhdessä ideointia ja täydennetiin jo olemassa olevia ajatuksia. Lopuksi, kun kaikki muut tiimit oli kierretty, palattiin oman tiimin pöytään ja käytiin läpi täydennykset ja uudet ideat, joita muut opiskelijat olivat Learning Cafe -kierroksella kehittäneet. Menetelmän avulla tiimin ideat jalostuivat vielä eteenpäin ja myös kiertävät opiskelijat saattoivat saada uusia ajatuksia oman tiiminsä ratkaisuihin liittyen.

Tämän lisäksi opiskelijoille esiteltiin Six Thinking Hats -ajattelumallia, vaikka sitä ei varsinaisesti ehdittykään vielä tässä pajassa hyödyntää. Menetelmässä ideaa tarkastellaan eri näkökulmista, esimerkiksi faktojen, tunteiden, riskien ja mahdollisuuksien kautta. Tätä menetelmää opiskelijoille avatessa kerroin kuitenkin myös, kuinka omat opiskelijani ovat tätä soveltaneet joko siten, että jokainen tiiminjäsen käsittelee ongelmaa ja ideoita yhdestä hatun näkökulmasta, tai vaihtoehtoisesti niin että tiimi yhdessä soveltaa yhtä hattua kerrallaan.

Työpajatyöskentelyn lopuksi opiskelijat päättivät yhdessä keskustellen, mikä heidän lopullinen ratkaisunsa oli, ja siitä piirrettiin visuaalinen kuva tai kaavio. Opiskelijat ehtivät ideoida lyhyessä ajassa erinomaisia ratkaisuja, kehittää niitä yhdessä tiimin kanssa ja lopuksi esitellä ideansa kahden minuutin pitchauksissa, joiden jälkeen äänestettiin paras idea. Työskentely oli aktiivista ja ideointiin lähdettiin avoimin mielin. Periaatteena oli, että mikään idea ei ole liian suuri tai liian rohkea.

Työpajojen käytännön tuloksia

Myös Bruggen kampuksella järjestetyssä työpajassa työskenteli yhteensä 20 opiskelijaa neljässä tiimissä. Yhdessä tiimeistä oli mukana myös meksikolainen professori, joka osallistui työpajaan kansainvälisenä vieraana ja luennoijana. Työskentelyn tuloksena opiskelijatiimit kehittivät useita kiinnostavia konsepteja, jotka kannustavat kestävämpään arkeen.

Bruggessa tiimit kehittivät esimerkiksi kestävän liikkumisen sovelluksen, jossa käyttäjä kerää pisteitä valitsemalla ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja. Lisäksi ratkaisuja kehitettiin ruokahävikin vähentämiseen, ja eräs tiimeistä ideoi pisteisiin ja etuihin perustuvan kannustinjärjestelmän, joka ohjaa kuluttajaa ostamaan lähellä tuotettuja tuotteita. Bruggessa parhaaksi ideaksi äänestettiin sovellus, joka kannustaa keräämään roskia ympäristöstä ja kierrättämään. Kun käyttäjä vie roskan roskakoriin, sovellus palkitsee hänet digitaalisilla kolikoilla. Näillä kolikoilla voi sovelluksessa esimerkiksi kasvattaa virtuaalista puutarhaa ja istuttaa puita.

Kortrijkin kampuksella työpajaan osallistui niin ikään 20 opiskelijaa, jotka työskentelivät neljässä viiden hengen tiimissä. Näiden tiimien ideoissa korostuivat erityisesti tekoäly ja kiertotalous.

Yksi tiimeistä kehitti liikkumiseen liittyvän konseptin, jossa kuntosalilaitteiden käyttö tuottaa sähköenergiaa. Tässä konseptissa algoritmit ja tekoäly auttavat optimoimaan energiantuotantoa ja seuraamaan sen määrää. Toinen tiimi suunnitteli eco coin -järjestelmän, jossa käyttäjät keräävät digitaalisia pisteitä kierrättämällä sekä säästämällä energiaa ja vettä, ja kolmannen tiimin idea keskittyi kuluttajien päätöksenteon helpottamiseen kaupassa.

Parhaaksi ideaksi Kortrijkissa äänestettiin tekoälyavusteinen jätteenlajitteluratkaisu, jossa älykäs keräyskontti tunnistaa jätelajit ja käsittelee niitä automaattisesti. Tällöin esimerkiksi muovijäte voidaan pilkkoa ja muuttaa 3D-tulostusmateriaaliksi. Ratkaisulle ideoidusta sovelluksesta käyttäjä näkisi muun muassa astioiden täyttöasteen sekä sen, kuinka paljon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet.

Opiskelijat lähtivät pajoista hymyssä suin ja he olivatkin antaneet paikalliselle opettajille työskentelystä kiitosta. Lienevätkö sitten syynä suomalaiset suklaapatukat, joita nämä belgialaiset suklaan ystävät saivat äänestyspalkinnoiksi – ainakin koko ryhmä pääsi jaolle ja herkuttelemaan.

Lyhyt työpaja, paljon ideoita

Työpajat osoittivat, että myös lyhyt ideointisessio voi tuottaa paljon uusia ajatuksia. Kahdessa tunnissa opiskelijat oppivat uusia luovia työskentelymenetelmiä, kehittivät digitaalisia ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin ja harjoittelivat ideoiden esittämistä. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin mitä olemme saaneet aiemmista kahden päivän Innovaatiopäivistä (Salmia, 2026).

Kokeilu osoitti, että Innovaatiopäivien konseptia voidaan soveltaa myös lyhyempiin työpajoihin, kun työskentely on selkeästi ohjattua ja tavoitteet ovat yhteiset. Samalla opiskelijat saivat kokemusta siitä, miten teknologiaa, dataa ja visualisointia voidaan hyödyntää kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.

Seuraavaksi DAVE-hankkeessa toteutetaan Innovaatiopaja yhdessä muutamien Forssan alueen yritysten, opiskelijoidemme ja RUN EU -kumppaniemme kanssa osana RUN-EU Innovation day -tapahtumaa HAMKin Forssan kampuksella marraskuussa 2026. Ratkottavat ongelmat saadaan alueen yrityskumppaneiltamme. Paja nivotaan opetukseen, jolloin opiskelijat saavat siitä automaattisesti myös opintopisteitä.

Kirjoittajat