Mikä ihmeen resurssitehokkuus?

Sanana resurssitehokkuus voi merkitä yhdelle yhtä ja toiselle toista riippuen missä yhteydessä resursseja hyödyntää. Kyseessä on kuitenkin hyvin monipuolinen ja monitasoinen termi. Kun resurssitehokkuutta halutaan lisätä, kannattaa ensin huomioida mitä se pitää sisällään ja miksi sen huomiointi on yrityksille tärkeää.

Tässä tekstissä pohditaan resurssitehokkuutta erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. Resurssitehokkuus on kiertotalouden edistämistä tukeva toimenpide yrityksissä. Kun resurssitehokkuus otetaan mukaan yrityksen arkeen, saadaan aikaan säästöjä ja vähennettyä hukkaa. Yleisimpiä resurssitehokuutta lisääviä työkaluja ovat Lean-työkalut kuten Value Stream Mapping (VSM), eli arvovirtakuvaus, jonka avulla seurataan tuotteen kulkua tuotannossa ja paikannetaan prosessit, joissa resursseja valuu hukkaan. (Dadashnejad & Valmohammadi, 2019)

Resurssitehokkuudessa on lyhyesti kyse siitä, että resurssien, kuten esimerkiksi henkilökunnan, materiaalien ja ajan käyttöä pyritään tehostamaan mahdollisimman paljon. Resurssien optimoimisella saadaan esimerkiksi tuotannon pullonkaulat katoamaan, jolloin tuotantotehokkuus paranee (Lean Thinking, 2023).

Resurssitehokkuuteen kannustetaan laajalti ja sitä painotetaan myös EU:n tasolla. Resurssitehokkuus on tärkeässä roolissa, kun mietitään EU:n taloudellista kestävyyttä ja riippumattomuutta. Euroopan parlamentin (2025) mukaan EU:ssa resurssitehokkuus on jo 2,5-kertainen verrattuna maailman keskiarvoon, mutta silti kulutus ylittää maapallon kestävyysrajat. EU on myös riippuvainen tuonnista luonnonvarojen osalta. Vuonna 2024 tuonnin osuus olikin fossiilisten energiamateriaalien kulutuksesta 74,9 % ja metallimalmin kulutuksesta 49,0 % (Euroopan parlamentti, 2025).

Miksi yritysten sitten kannattaa kiinnittää huomiota resurssitehokkuuteen? EU:n tasolla painetta tähän luo se, että resurssitehokkuus on otettu mukaan ilmastotoimiin. Tämä onkin ratkaisevaa, kun mietitään kiertotalouden tavoitteiden saavuttamista, sillä yksi tavoitteista on päästöjen vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan parlamentin 10. helmikuuta 2021 hyväksymässä päätöslauselmassa kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta mainitaan, että resurssien merkitys on suuri ja etenkin primääriraaka-aineiden kestävää käyttöä tulee tehostaa. Kestävä primääriraaka-aineiden käyttö ja hankinta on resurssitehokkuuden toteutumista erityisesti materiaalisesta näkökulmasta (Euroopan parlamentti, 2021), mutta resurssitehokkuuteen liittyy monia osa-alueita.

Resurssien erilaisuus

Resurssitehokkuudesta puhuttaessa ajatellaan usein ensimmäiseksi materiaalisia resursseja, vaikka aihepiiriin liittyvät myös esimerkiksi henkilöstöresurssit, ajalliset resurssit ja vaikkapa taloudelliset resurssit. Tarkastelemalla erilaisia resurssien muotoja saadaan kokonaiskuva siitä, kuinka resurssitehokkuutta voidaan lähteä parantamaan esimerkiksi pk-yrityksissä. Seuraavassa käsittelen näistä keskeisimpiä.

Aineelliset resurssit ovat resursseja, joita voidaan koskettaa, kuten raaka-aineita, koneita ja toimitiloja. Kuten Sironen ym. (2015) esittävät, aineellisetkin resurssit voidaan siis jaotella materiaalisiin resursseihin kuten esimerkiksi metalliin metalliteollisuuden pk-yrityksessä. Tämän lisäksi tällaiseen yrityksen toimintaan liittyy koneellisia resursseja, joita ovat tuotannon työkoneet sekä niiden määrä ja toimivuus. Toimitilaresurssit taas ovat yrityksen toimitilat, tilojen koko ja käyttömahdollisuudet. Nämä resurssit ovat keskeisessä roolissa, kun yritys valmistaa tuotteitaan, sillä ilman materiaaleja, työkoneita sekä tiloja ei tuotteita voida valmistaa (Sironen ym., 2015).

Inhimilliset resurssit puolestaan liittyvät henkilöstöön. Myös nämä voidaan jaotella useampaan alaresurssiin. Esimerkiksi henkilöstöresurssit koskevat työntekijöiden määrää ja tekijöitä (Suomisanakirja, n.d.), kuten montako työntekijää voidaan tietylle projektille määritellä ja onko työntekijöitä riittävästi yhteen vai kahteen vuoroon. Toisaalta myös henkilöstön taidot ovat resurssi. Kun työntekijän osaamista osataan kartoittaa ja hyödyntää, tämä on yrityksessä suuri voimavara. Osaava henkilöstö takaa laadukkaan tuotteen ja sujuvan tuotteiden valmistusvirtauksen läpi tuotannon.

Taloudelliset resurssit taas liittyvät rahaan, budjetointiin ja sijoittamiseen. Yrityksen taloudellinen tilanne tai mahdolliset rahoitustilanteet mahdollistavat investointeja sekä kasvua, ja toisaalta ilman niitä yrityksen toimintaa on mahdotonta toteuttaa. Resurssitehokkuus taloudellisissa resursseissa luo Lampénin (2022) mukaan selkeitä taloudellisia hyötyjä. Taloudelliset resurssit kytkeytyvät esimerkiksi materiaalihankintoihin, ja materiaaleja optimoimalla saadaan myös kulutusta pienemmäksi. Materiaalien pienempi hintalappu takaa yritykselle voittoa.

Viimeisenä ovat aineettomat resurssit, jotka liittyvät tietoon ja ajallisiin seikkoihin. Ajallisiin resursseihin, kuten esimerkiksi toimitus- ja valmistusaikoihin, liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa suurtakin resurssihukkaa jopa huomaamatta. Optimoimalla ajallisia resursseja voidaan puolestaan saada aikaan säästöjä, kun tuotanto tehostuu. Tieto taas on resurssina hyvin laaja asia, koska kyseessä voi olla esimerkiksi historiatieto menneistä projekteista, joihin peilataan uusia, kun lasketaan projektiin tarvittavia resursseja. Kun tällainen historiatieto on selkeää ja helposti löydettävissä, sen avulla saadaan laskettua hintaa myös uusille projekteille.

Resurssien tiedostamisesta tehostamiseen

Jokaisessa yrityksessä on siis monenlaisia resursseja, joiden tiedostaminen ja hyödyntäminen tehostavat yrityksen tuotantoa ja edistävät kiertotalouden tavoitteita. Yritysten toiminnanohjaus- eli ERP-järjestelmät usein ohjaavat tuotannon suunnittelua, minkä vuoksi tarkastelematta voi jäädä resursseja, joita kyseinen järjestelmä ei näytä. Kun näihinkin resursseihin ryhdytään kiinnittämään huomiota, voidaan löytää prosesseja ja optimoinnin kohteita, joiden avulla yritykselle syntyy säästöjä niin taloudellisesti kuin ajallisestikin. Resurssitehokuutta ei siis kannata sivuuttaa, vaan sen jatkuva parantaminen ja kehittyminen ovat yrityksille hyödyksi.

On useita keinoja paikantaa resursseja ja kohtia, joissa niitä saatetaan hukata. Lean-ajattelu tukee vahvasti resurssitehokkuutta ja tarjoaa menetelmiä sekä työkaluja tehostaa resurssitehokkuutta. Yrityksen omasta datasta voidaan analyysien avulla paikantaa pullonkaulat ja prosessit, joita parantamalla saadaan aikaan tehokkuutta ja säästöjä. Kun osataan hyödyntää yrityksen dataa ja esimerkiksi saadaan se visuaaliseen muotoon, voidaan havaita asioita, joita ei ole aikaisemmin huomattu. Datan avulla voidaan myös kartoittaa resurssitehokkuuden parantamisesta syntyvien hyötyjen määrää ja jopa taloudellista hyötyä.

Kaiken kaikkiaan resurssitehokkuus hyödyttää niin yrityksen taloudellista tilannetta kuin myös kiertotalouden edistämistä yrityksessä. Eri resurssityypit tuovat omat hyötynsä yritykselle ja yhdessä ne luovat lisää säästöjä, vähentävät ympäristön kuormitusta sekä vähentävät yrityksen tuotannon paineita. Resurssien tehokas käyttö onkin yritykselle sekä kilpailuetu että myös kiertotalouden vastuullisuutta edistävä toimenpide.

Kirjoittajat