Suomen korkeakoulutus vastaamaan työelämän tarpeisiin pienillä osaamiskokonaisuuksilla ja yhteissuunnittelulla työelämän kanssa

Hämeen ammattikorkeakoulun AMKmicro-tiimi osallistui The Micro-credentials Masterclass: How digital tools are transforming micro-credentials from design to delivery -tapahtumaan helmikuisessa Amsterdamissa (MCMC, 2026). Konferenssitapahtuma kokosi koulutuksen asiantuntijoita, kehittäjiä sekä päättäjiä eri maista keskustelemaan koulutuksen suunnasta ja tulevaisuudesta. Konferenssin keskiössä olivat pienet osaamiskokonaisuudet, joiden viitekehystä Suomessa luonnostellaan tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimesta (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024). Pienillä osaamiskokonaisuuksilla viitataan tutkintoa suppeampaan määrään hankittua osaamista, jolle on määritelty osaamistavoitteet ja laajuus, joka on arvioitu ja josta oppija saa todistuksen (Pieni osaamiskokonaisuus, 2024). Tässä artikkelissa pohdimme pienten osaamiskokonaisuuksien merkityksiä ja roolia osana muuttuvaa yhteiskuntaa, työelämää sekä niissä esiintyviä osaamistarpeita. Peilaamme Suomen kehityskulkua ja tulevaisuutta niiden osalta myös muihin verrokkimaihin.

Pienet osaamiskokonaisuudet ja jatkuva oppiminen

AMKmicro – Pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä -hankkeessa kehitetään ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä kehittää jatkuvan oppimisen tarjontaa, suunnittelua, toteuttamista sekä tunnettuutta erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien osalta. Tämän kehittämisen tavoitteena on edesauttaa työikäisen väestön osaamisen ylläpitämistä ja uudistamista. Jatkuvalla oppimisella voidaan viitata yhteiskunnassa osaamisen uudistamiseen ja kehittämiseen työuran eri vaiheissa niin, että se vastaa työelämän tarpeisiin (Opetushallitus, n.d.). AMKmicro -hankkeen toimet vastaavat ennen kaikkea alati muuttuviin osaamistarpeisiin yhteiskunnassamme. Kun työ- ja elinkeinoelämä uudistuvat, tarvitaan nopeita ja joustavia ratkaisuja osaamistason ylläpitämiseksi sekä uudistamiseksi. Tätä pienet osaamiskokonaisuudet tarjoavat.

Pienten osaamiskokonaisuuksien merkitys korostuu erityisesti elinikäisen ja jatkuvan oppimisen kontekstissa, sillä ne mahdollistavat joustavan ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavan osaamisen kehittämisen (Iatrellis ym., 2024). Pienet osaamiskokonaisuudet tukevat myös osaamisvajeiden paikkaamista sekä jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Iatrellis ym., 2024).

Onkin tärkeää, että varmistamme kehitystyön oikeansuuntaisuuden tekemällä yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Euroopan unionin neuvoston vuonna 2022 määrittelemä tavoite kehittää pieniä osaamiskokonaisuuksia viitoittaa myös AMKmicro-hankkeen suuntaviivoja. Euroopan unionin neuvoston (2022) suositus korostaa erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien roolia elinikäisen oppimisen vahvistamisessa, osaamistarpeisiin vastaamisessa sekä oppimisen joustavuuden lisäämisessä.

Jatkuvan oppimisen tulevaisuus puhuttaa

MCMC-konferenssin puheenvuoroissa ja käydyissä keskusteluissa korostui vahva tahtotila edistää eurooppalaista suuntaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Asiantuntijat painottivat puheenvuoroissaan tarvetta lisätä yhteistyötä, yhtenäistää käytäntöjä sekä luoda yhteisiä toimintamalleja. Tämä kaikki tähtää siihen, että kehittämistyö vastaisi EU-tason tavoitteita. Käytännön tasolla yhtenäisiä toimintatapoja voi olla hankala toteuttaa, sillä eroja koulutusjärjestelmissämme on välillä paljonkin. Esimerkiksi mahdollisuus avoimeen korkeakouluopetukseen on käytössä vain osassa EU-maita, ja osassa tutkintokoulutus on maksullista, kun taas osassa ei. Erot asettavat meidät erilaisiin lähtökohtiin ja tilanteisiin, kun tarkastellaan korkeakoulujen kehittymistä kansainvälisesti.

Yhtenäistä jatkuvan oppimisen koulutuskenttää tulisi rakentaa ja edistää myös kansallisesti. Suomessa jatkuvan oppimisen terminologia ei ole vielä vakiintunutta ja jatkuvan oppimisen koulutuksille on käytössä monia erilaisia termejä, mikä voi aiheuttaa sekaannusta niin koulutusten järjestäjille kuin myös oppijoille. Yksi AMKmicro-hankkeen tavoite onkin lisätä jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tunnettuutta, jotta nämä tulisivat Suomessakin tutummaksi muiden EU-maiden tavoin.

EU-maiden väliset erot: Micro-credentials vs. pienet osaamiskokonaisuudet

Suomessa puhutaan pienistä osaamiskokonaisuuksista, kun puhumme EU:n lanseeraamasta micro-credential-konseptista. Näkemysero siitä, mitä ne todellisuudessa ovat, selviää jo pelkän termin käytössä: micro-credential viittaa tutkintoa pienemmän koulutuksen saamaan todenteeseen, kun taas Suomessa puhutaan pienistä osaamiskokonaisuuksista, jotka itsessään ovat koulutuksia, joihin sisältyvät myös pedagogiset tavoitteet ja menetelmien määrittelyt. Havaintojemme mukaan monessa maassa käytetään joko suoraan englannin micro-credential-termiä tai siitä johdettua sanaa. Suomessa taas termi ”pieni osaamiskokonaisuus” on vakiintumassa, joskaan lopullista päätöstä vakiinnuttamisesta ei vielä ole tehty. Konferenssin perusteella havaitsimme, että micro-credentialit ovat Euroopassa jo tutumpi konsepti kuin mitä pieni osaamiskokonaisuus on Suomessa ja että micro-credentialeja myydään kansainvälisesti laajemmin kuin Suomessa. Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä on tähän asti tehty Suomessa erilaisten kansallisten ja kansainvälisten verkostohankkeiden kautta, jonka vuoksi kehittämistyö ei vielä ole ollut systemaattista.

Yhteissuunnittelu työelämän kanssa on Suomen erityispiirre

Kansainvälisesti ajatellen Suomen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä korostuu erityispiirteenä niiden suunnittelu yhdessä työelämän kanssa. Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa riippuu OKM:n linjauksesta, joka perustuu muun muassa Jatkuvan oppimisen Suomi (JOPPI) -koordinaation alaisten hankkeiden kokemuksiin. AMKmicro on yksi hankkeista, joiden tavoitteena on kirkastaa, mitä pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyvä työelämäyhteistyö tarkoittaa. Suomessa on käyty keskustelua myös siitä, kuuluuko avoimen korkeakoulun tarjonta pieniin osaamiskokonaisuuksiin vai ei. Jos se ei kuulu, seuraavaksi tulee pohtia, täyttääkö vain myyntipalveluna tapahtuva tilauskoulutus pienten osaamiskokonaisuuksien määrittelyn? Jos näin olisi, kavennamme tarjonnan mahdollisuuksiamme itse. EU:n määritelmän mukaan pieni osaamiskokonaisuus on laajuudeltaan opintopistemitoitettu tutkintoa pienempi koulutus, joka arvioidaan ja josta sen hyväksytysti suorittanut saa kansainvälisen todenteen osaksi digitaalista lompakkoaan (Euroopan unionin neuvosto, 2022). Tämän määritelmän alle voi siis sijoittaa laajemminkin suomalaisten korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa. Koulutuksesta saatu uusi oppi myös hyödyttää työelämässä, vaikkei kaikkia koulutuksia ole välttämättä suunniteltu työnantajien kanssa.

Kaiken keskiössä on osaamisen kehittyminen, ei todenne

Jos ja kun työelämälähtöisestä yhteissuunnittelusta halutaan syntyvän jotain uutta Suomelle, tulee koko Suomen korkeakoulukentän uudistua tekemään vielä tiiviimmin ja näkyvämmin yhteistyötä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoulut tekevät luonnollisesti paljon yhteistyötä työelämän kanssa, mutta tässäkin on parantamisen varaa. Jos yhteiskunnassamme on yhtäkkiä tarvetta uudenlaiselle osaamiselle nopeallakin aikataululla, tulee miettiä mahdollisia keinoja sille, kuinka tarvittavat uudet taidot voidaan oppia lyhyemmillä koulutuksilla ja työssä sekä työpaikoilla opintoja suorittaen. Ehkä Suomessa tulisi pohtia laajemmin myös muita työssä hankitun osaamisen tunnustamisen keinoja. Suomen tavoite on lyhentää korkeakoulussa vietettyä aikaa ja tehtyjen toisien tutkintojen määriä, mihin ohjaavat ennen kaikkea taloudelliset syyt (Valtioneuvosto, 2023). Myös työelämällä on tarve pitää hyvistä osaajista kiinni ja kehittää heidän osaamistaan muuttuvien tarpeiden mukaan. Kun osaamisen kehittäminen on tosiasiallisesti kohdistettu työelämässä tunnistettuun tarpeeseen, tuo se organisaatiolle parhaimmillaan niin merkittävää kilpailuetua kuin taloudellista säästöäkin.

MCMC-konferenssissa korostuikin, että kaiken keskiössä onosaamisen kehittyminen, ei todenne, ei suoritus eivätkä opintopisteet. Tämä näkökulma saattaa olla korkeakouluille haaste, mutta jotta työmme hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, on sen huomioiminen korkeakoulumaailmassa entistäkin tärkeämpää.

Kirjoittajat