Innostus ja oikeat ihmiset synnyttävät yrittäjyyttä – Startup-mallilla käytännön tukea opiskelijoille

Kesäkuussa 1994 astuin sisään maailmaan, josta en vielä tuolloin ymmärtänyt juuri mitään. Olin nuori insinööri, valmistunut vähän aiemmin pahimpaan lama-aikaan, ja saanut vihdoin ensimmäisen vakituisen työpaikkani Nokian palveluksessa erittäin salaisessa projektissa.

Työskentelin tuolloin käyttöliittymäsuunnittelun parissa. Arki oli täynnä kokeilua, ideointia ja jatkuvaa keskustelua. Silloin ei puhuttu yrittäjyydestä, mutta jälkikäteen ajateltuna teimme juuri sitä: loimme uutta, yhdessä ja ilman varmuutta lopputuloksesta.

Lähes kaksi vuotta myöhemmin, maaliskuussa 1996, projekti julkistettiin CeBIT-messuilla Saksassa. Esittelin yleisölle laitetta, joka tunnetaan nimellä Nokia 9000 Communicator.

Muistan edelleen, miltä se tuntui tuolloin 30 vuotta sitten. Laite oli kiinnitetty kettingillä vyötärölleni, jotta kukaan ei veisi sitä. Messuosasto oli jatkuvasti täynnä ja ihmiset jonottivat luokseni päästäkseen tutustumaan laitteeseen ja sen toimintoihin. Vasta siinä hetkessä ymmärsin, että olimme olleet rakentamassa jotain erittäin merkittävää.

Näin ei ollut siksi, että meillä olisi ollut täydellinen suunnitelma. Vaan siksi, että meillä oli oikeat ihmiset työskentelemässä yhdessä.

Yhteinen tekeminen luo merkityksen: Polkupyörillä asiakashankintaan ja lopulta avaruusteknologiaan

Nokian 90-luvun projektissa oli jotain, mitä on vaikea kuvata, mutta helppo tunnistaa: pöhinä. Se syntyy tilanteessa, jossa ihmiset innostuvat yhdessä, haastavat toisiaan ja rakentavat jotain, mitä kukaan ei olisi yksin voinut tehdä.

Sama ilmiö toistuu myös yrittäjyydessä. Usein ajatellaan, että yritys alkaa ideasta. Todellisuudessa se kuitenkin alkaa ihmisistä. Ideat muuttuvat, tarkentuvat ja joskus vaihtuvat kokonaan. Mutta jos tiimi toimii, tekeminen jatkuu. Tämän ymmärtää hyvin, kun katsoo suomalaista yrittäjyyden kenttää hieman lähempää.

1990-luvun puolivälissä Forssassa joukko nuoria opiskelijoita päätti tehdä jotain omaa. Yksi heistä oli Sami Kotiniemi, joka perusti yhdessä kumppaneidensa kanssa yrityksen, josta kasvoi myöhemmin DA-Group. Nykyään DA-Groupin hallituksen puheenjohtajana toimiva Kotiniemi kertoi yrityksen tarinaa Forssan uuden koulutusmallin keittämispajassa maaliskuussa 2026.

Yrityksen alku oli kaikkea muuta kuin kiiltokuvaa, kun se käynnistyi pienessä, noin 20 neliön tilassa. Tietokoneet hankittiin opintolainalla, kalusteet tulivat kotoa tai lahjoituksina, ja mittalaitteita lainattiin oppilaitokselta. Asiakkaita ei odotettu vaan niitä lähdettiin etsimään. Kotiniemen mukaan ensimmäisiä myyntikäyntejä tehtiin polkupyörillä. Tärkeintä ei ollut valmis liikeidea. Tärkeintä oli tekeminen.

Vähitellen toiminta kasvoi, osaaminen syveni ja suunta tarkentui. Vuosien aikana yritys laajensi osaamistaan elektroniikkasuunnittelusta radiorajapintoihin ja edelleen vaativiin teknologiaratkaisuihin. Tänä päivänä DA-Group toimii erittäin vaativissa ympäristöissä, kuten puolustus- ja avaruusteknologiassa, joissa epäonnistumiselle ei ole sijaa.

Matka pienestä kopista kansainväliseen liiketoimintaan ei kuitenkaan syntynyt yhdestä ideasta. Se syntyi pitkäjänteisestä tekemisestä, yhdessä.

Yrittäjyys tarvitsee yhteisön

Sekä Communicator-projektissa että DA-Groupin tarinassa on yksi yhteinen piirre: innovaatio ei ole yksittäinen oivallus. Se on prosessi. Yksi idea johtaa toiseen. Keskustelu synnyttää uuden näkökulman. Epäonnistuminen pakottaa kokeilemaan uudelleen. Vähitellen syntyy jotain, mitä ei alussa osattu edes kuvitella.

Tämä on tärkeä oivaltaa myös koulutuksen näkökulmasta. Jos haluamme opettaa yrittäjyyttä, emme voi keskittyä pelkästään liiketoimintasuunnitelmiin, verkkokursseihin tai teoreettisiin malleihin. Meidän täytyy rakentaa ympäristöjä, joissa tämä prosessi voi tapahtua.

Olen lähestynyt ammattikorkeakoulun yrittäjyysmallia rakentamalla DAVE-hankkeessa (HAMK, n.d.a) Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Forssan kampukselle Startup-mallin (kuva 1), jossa on selkeä, mutta joustava polku yrittäjyyteen. Malli on saanut hyvää palautetta muun muassa Forssan seudun sijoittajilta ja Forssan Yrityskehitys Oy:ltä, ja sitä olisi mahdollista soveltaa koko HAMKin laajuiseksi. Mallia tullaan hyödyntämään osana HAMKin Forssan kampuksen uutta monialaista, yrittäjyyteen painottuvaa, koulutusmallia (Forssan uusi koulutusmalli, n.d.b).

Startup-mallin ensimmäisessä eli esihaudontavaiheessa opiskelijat altistuvat yrittäjyydelle osallistumalla ideointiin, hackathoneihin ja innovaatiopäiviin. He kuulevat yrittäjien tarinoita ja alkavat pohtia omaa osaamistaan. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä, kehittävät ideoita eteenpäin ja saavat palautetta. Kaikkea tätä toimintaa meillä Forssassa on toteutettu jo nyt. Tällä tavoin idean tiivismuotoinen esittely eli pitchaaminen, mutta myös liiketoimintamallit ja rahoituksen perusteet, tulevat osaksi arkea.

Toisessa vaiheessa käynnistyy varsinainen hautomotoiminta. Opiskelijoilla on käytössään oma tila, jota kutsumme Pöhinäsentteriksi. Se on paikka, jossa ideat muuttuvat konkreettisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi laajempi alueellinen mentorointi, verkostot ja rahoitusmahdollisuudet tukevat kehitystä. Hautomotoiminta on lähtenyt käyntiin Forssan kampuksella jo parin tiimin kanssa.

Lopulta osa tiimeistä etenee Startup-yritysvaiheeseen. Opinnäytetyöt, harjoittelut ja projektit kytkeytyvät suoraan yrityksen rakentamiseen.

Yksikään startup ei synny tyhjiössä. Sama pätee myös yrittäjyyskasvatukseen, jota varten tarvitaan aitoja ongelmia ratkaistavaksi, mentoreita jakamaan kokemuksiaan, sijoittajia mahdollistamaan kasvu ja alumneja, jotka palaavat kertomaan omista poluistaan. Näiden lisäksi tarvitaan ennen kaikkea matalan kynnyksen kohtaamisia eli hetkiä, joissa opiskelija voi kysyä, kokeilla ja epäonnistua ilman pelkoa.

Maailma muuttuu nopeasti. Työelämä on murroksessa, ja perinteiset urapolut eivät ole enää itsestäänselvyys. Yrittäjyys tarjoaa yhden mahdollisen suunnan ja se syntyy, kun opiskelija huomaa, että tekeminen on merkityksellistä, ympärillä ovat oikeat ihmiset ja omalla osaamisella voi vaikuttaa. Tällöin yrittäjyys ei ole enää riski vaan mahdollisuus.

Lopulta kyse on aina yhdessä tekemisestä

Kun katson taaksepäin Nokian Communicator-projektia, DA-Groupin tarinaa ja nykyisiä opiskelijoita, näen kaikissa saman ytimen.

Itselleni on vuosien mittaan kirkastunut, että idean sijaan yrittäjyys alkaa hetkestä, jossa ihmiset innostuvat yhdessä tekemään jotain, mitä ei vielä ole olemassa. Tämä vaatii rohkeutta aloittaa, vaikka kaikki ei olekaan vielä selvää. Lisäksi tarvitaan luottamusta tiimiin ja halua oppia ja kehittyä. Ja joskus – vasta paljon myöhemmin – ymmärtää, että oli mukana tekemässä jotain merkityksellistä.

Ehkä juuri nyt jossain opiskelijatiimissä on käynnissä projekti, jonka todellinen arvo paljastuu vasta vuosien päästä.

Kirjoittajat