Itsemyötätunnolla tarkoitetaan ystävällistä ja ymmärtävää asennetta itseä kohtaan erityisesti vaikeina aikoina ja vaikeissa tilanteissa. Opiskellessa tarvitaan itsemyötätuntoa kuormittavien ja haastavien hetkien keskellä, mutta myös stressin ennaltaehkäisyyn. Itsemyötätunto rakentuu esimerkiksi myötätuntoisella puheella itseä kohtaan ja hyväksymällä omia virheitä sekä tunteita.
Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) toteutetaan vuosittain LearnWell-oppimiskokemuskysely, jonka tulokset kuvaavat esimerkiksi opiskelijoiden kokemaa hyvinvointia opiskeluun liittyen. Opiskeluhyvinvointi on laaja ja moniulotteinen ilmiö ja käsite, ja siksi usein on vaikeaa hahmottaa, miten hyvinvointia voisi edistää. Itsemyötätunto ja itsekriittisyys liittyvät tutkimuksen mukaan opiskelijan kokemaan opiskeluhyvinvointiin ja tässä artikkelissa tuomme esiin, miten ne liittyvät opiskeluhyvinvoinnin tukemiseen.
Itsemyötätunnon vastapari on itsekriittisyys: molemmat kuvaavat sitä, kuinka omiin epäonnistumisiin ja puutteisiin suhtaudutaan ja kuinka vaikeasta tilanteesta selviytyy eteenpäin (taulukko 1). On tärkeää erottaa terve kyky pohtia omia toimia kriittisesti negatiivisesta tuomitsemisesta ja itsekriittisyydestä omaa itseä kohtaan. Kun itsekriittisyyttä ja itsemyötätuntoa tarkastellaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen edistymisen näkökulmasta, itsemyötätuntoista asennetta kannattaa tukea. Itsemyötätuntoiset opiskelijat voivat itse paremmin, edistyvät opinnoissaan nopeammin ja todennäköisesti osaavat kohdata myös muita opiskelijoita ystävällisesti haastavissa opiskelutilanteissa.
| Ulottuvuus | Kuvaus | Esimerkki |
|---|---|---|
| Itsemyötätunto | Opiskelija pyrkii suhtautumaan kärsivällisesti ja ymmärtävästi niihinkin ominaisuuksiinsa, joista ei pidä. | Kun opiskelija epäonnistuu itselleen tärkeässä asiassa, esimerkiksi kurssitentissä, hän pyrkii näkemään sen yhtenä osana opiskelua ja oppimaan tilanteesta. |
| Itsekriittisyys | Opiskelija ei hyväksy omia puutteitaan ja riittämättömyyden tunteitaan ja suhtautuu niihin tuomitsevasti. | Kun opiskelija epäonnistuu itselleen tärkeässä asiassa, esimerkiksi kurssitentissä, hän tuntee itsensä yksinäiseksi ja riittämättömyyden tunteet valtaavat hänet. |
Mitä tutkimus kertoo itsemyötätunnosta?
Itsemyötätunto on emotionaalisesti myönteinen suhtautumistapa itseen tilanteissa ja hetkissä, joissa ihminen kohtaa vaikeuksia ja haasteita sekä niiden herättämiä kivuliaita tunteita (Neff, 2003). Tällainen suhtautumistapa auttaa vaikeassa tilanteessa eteenpäin ja suojaa kielteisiltä vaikutuksilta, joita seuraisi itsensä tuomitsemisesta, eristäytymistä ja asioiden märehtimisestä tai välttelemisestä. Onkin tärkeä ymmärtää, että itsemyötätunto ei ole itsekeskeisyyttä, vaan sen keskeinen osa on kyky nähdä inhimillinen epäonnistuminen, kärsimys ja kivuliaatkin tunteet osana ihmisen elämää. Siihen liittyy siis potentiaalia kohdata myös muut myötätuntoisesti vaikeissa hetkissä. Tämän vuoksi itsemyötätuntoa voidaan pitää merkittävänä niin yksittäisen opiskelijan kuin koko oppimisyhteisönkin hyvinvoinnin edistämiselle.
Itsemyötätunto koostuu kolmesta osa-alueesta, jossa kussakin on ikään kuin positiivinen ja negatiivinen puoli:
- Ystävällisyys itseä kohtaan.
- Itsensä kohteleminen lempeästi ja ymmärtäväisesti kivun tai epäonnistumisen hetkellä.
- Ankara itsekriittisyys ja itsensä tuomitseminen.
- Yhteinen ihmisyys ja yhteenkuuluvuus
- Omien kokemusten näkeminen osana laajempaa inhimillistä kokemusta. Ymmärrys siitä, että ”kaikki tekevät virheitä ja epäonnistuvat”.
- Kokemus yksin jäämisestä vaikeiden tunteiden kanssa.
- Tietoisen läsnäolon taito
- Kivuliaiden ajatusten ja tunteiden pitäminen tasapainoisessa tietoisuudessa.
- Taipumus jäädä kiinni kielteisiin ajatuksiin ja liiallinen samaistumista niihin.
Itsemyötätuntoa mittaavissa kyselyissä kolme positiivista väittämää mittaavat itsemyötätuntoa ja kolme negatiivista itsekriittisyyttä, mutta itsemyötätuntoinen mieli edellyttää, että kaikki kuusi osatekijää ovat tasapainossa. (Neff, 2003; Neff ym. 2021).
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet jo pitkään tutkimuksen kohteena. Monet korkeakouluopiskelijoita koskevat tutkimukset osoittavat, että itsemyötätunto on positiivisesti yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin (ks. Hailikari ym., 2025; Larcombe ym., 2024). Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tarkasteltaessa on huomionarvoista, että itsemyötätunto on keino ja strategia, jota voi harjoitella ja kehittää. Itsemyötätuntoa voidaan siis pitää opittavana taitona, joka osaltaan toimii puskurina stressiä, ahdistusta ja uupumusta vastaan (Binder ym., 2019; Póka ym., 2024).
Hailikarin ym. (2025) äskettäin tekemä tutkimus kertoo HAMKin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden (n = 782) itsemyötätunnon suhteesta opintojen etenemiseen ja opiskelu-uupumukseen. Tutkimus perustui LearnWell-kyselyn vastauksiin vuodelta 2023. Tutkimus osoitti saman kuin monet aiemmat tutkimukset: kaikki opiskelu-uupumuksen osa-alueet, uupumusasteinen väsymys, riittämättömyyden tunne ja kyynisyys, ovat positiivisesti yhteydessä itsekriittisyyteen ja negatiivisesti itsemyötätuntoon. Itsekriittisyyden rooli nousi tässä tutkimuksessa keskeiseksi, sillä itsekriittisimmällä opiskelijaryhmällä opiskelu-uupumus oli voimakkainta ja opinnot etenivät hitaimmin verrattuna muihin opiskelijoihin. (Itse)myötätuntoiseen kulttuuriin kannattaa siis panostaa.
Käytännön vinkkejä opettajalle opiskelijoiden itsemyötätunnon tukemiseen
- Kun kohtaat haasteita tai et tiedä jotain, toimi rakentavasti ja ole valmis oppimaan. On tärkeää, että opiskelijat saavat itsemyötätuntoisesta puheesta mallia opettajalta.
- Opettajana voit kohdata opiskelijoiden epävarmuuden joustavasti ja lempeydellä. Kun opiskelijat kohtaavat haastavia tilanteita, on tärkeää suhtautua myötätuntoisesti opiskelijoiden koettelemuksia ja virheitä kohtaan.
- Kannusta onnistumisten hetkillä. Anna positiivista palautetta, ja huomioi opiskelijaryhmässä myös hiljainen taustatyö.
- Jaa tarvittaessa opiskelijoille materiaalia siitä, kuinka kohdella omaa itseään myötätuntoisesti. Esimerkiksi haastavan opintoihin liittyvän kurssin hetkellä kannustaminen on tarpeen.
Syvenny aiheeseen
- Nyyti ry:n juttu ”Kuinka vahvistaa itsemyötätuntoa?”
- Sara Rönkkönen puhuu HAMKin Hyvinvoivaa pedagogiikkaa -podcastissa itsemyötätunnosta: ”Korkeakouluilla on rooli opiskelijan itsemyötätunnon kehittämisessä – podcast pureutuu opiskelijoiden hyvinvointiin” (2026).
- Hailikari ym. (2025) kirjoittavat artikkelissaan korkeakouluopiskelijoiden itsekriittisyyden yhteydestä burnoutiin ja itsemyötätuntoon (englanniksi): ”Self-criticism unveiled: Its interplay with burnout and self-compassion in higher education students’ study achievement”.
- Kristen Neff on itsemyötätuntotutkimuksen uranuurtaja, jolta löytyy aiheesta kattavat verkkosivut ja runsaasti englanninkielistä materiaalia. Neffin kirjoja on myös suomennettu, esimerkiksi Neff, K. 2020. Itsemyötätunto. Opi suhtautumaan itseesi hyväksyvästi.
Lähteet
- Binder, P. E., Dundas, I., Stige, S. H., Hjeltnes, A., Woodfin, V., & Moltu, C. (2019). Becoming aware of inner self-critique and kinder toward self: A qualitative study of experiences of outcome after a brief self-compassion intervention for university level students. Frontiers in Psychology, 10, 2728. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.02728
- Hailikari, T., Kosenkranius, M., Rönkkönen, S., & Virtanen, V. (2025). Self-criticism unveiled: Its interplay with burnout and self-compassion in higher education students’ study achievement. Learning and Individual Differences, 120, 102692. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2025.102692
- Larcombe, W., Ryan, T., & Baik, C. (2024). Are international students relatively resilient? Comparing international and domestic students’ levels of self-compassion, mental health and wellbeing. Higher Education Research & Development, 43(2), 362–376. https://doi.org/10.1080/07294360.2023.2234315
- Neff, K. (2003). Self-compassion: An alternative conceptualization of a healthy attitude toward oneself. Self and Identity, 2(2), 85–101. https://doi.org/10.1080/15298860309032
- Neff, K.D., Tóth-Király, I., Knox, M.C., Kuchar, A., Davidson, O. (2021). The development and validation of the state self-compassion scale (long- and short form). Mindfulness, 12, 121–140. https://doi.org/10.1007/s12671-020-01505-4
- Póka, T., Fodor, L. A., Barta, A., & Mérő, L. (2024). A systematic review and meta-analysis on the effectiveness of self-compassion interventions for changing university students’ positive and negative affect. Current Psychology, 43(7), 6475–6493. https://doi.org/10.1007/s12144-023-04834-4
Kirjoittajat
Viivi Virtanen
Tutkijayliopettaja
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Anniina Laine
Pedagoginen suunnittelija
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö