Terveysalan opinnäytetyöprosessi: Kokemuksia uudistetusta ohjauksesta

Opinnäytetyö on merkittävä opintokokonaisuus ammattikorkeakoulututkinnossa. Parhaimmillaan opinnäytetyö tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja verkostoitumista sekä antaa valmiuksia työelämän kehittämiseen ja käytännön ongelmien ratkaisuun (Mutanen & Friman, 2023, s. 23; Kotila ym., 2022, ss. 12–26). Ohjaajalla on tässä tärkeä rooli, tai kuten Arene (2024, s. 18) sen kuvaa: ”Ohjaava opettaja toimii oppimisprosessin tukijana, kannustajana ja laadunvarmistajana”.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) terveysalalla opinnäytetyön ohjausprosessin kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun opiskelijoiden havaittiin tarvitsevan intensiivisempää ohjausta työskentelyn eri vaiheissa. Opiskelijoiden kokema lisäohjauksen tarve kohdistui hyvin samanlaisiin seikkoihin aiheesta riippumatta. Näiden havaintojen pohjalta lähdettiin kehittämään ohjausta ottamalla käyttöön viikoittainen teemoitettu ryhmäohjaus. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata lukuvuonna 2024–25 uudistettu opinnäytetyön ryhmäohjauksen malli ja ohjaajatiimin siitä saamia kokemuksia.

Miksi opinnäytetöiden ohjaus tarvitsi muutosta?

Aiemmin kaikki terveysalan opettajat ohjasivat opinnäytetöitä. Työt jaettiin ohjattaviksi sillä perusteella, miten aiheet ja opettajien erityisosaaminen kohtasivat. Ohjaajat työskentelivät pareittain opintopiireissä, joita pidettiin noin kerran kuukaudessa. Opintopiiriin otettiin opiskelijoita sitä mukaa, kun he aloittivat töitään. Opiskelijat kertoivat saavansa tukea ohjauksesta, mutta usein ohjausta joutui odottamaan seuraavaan tapaamiseen eikä tapaamisissa ollut riittävästi aikaa ohjata jokaisen osallistujan oman työn vaihetta. Kirjallisen työn ohjausta opiskelijat saivat kirjoittamispajoissa, joissa ehdittiin usein käsitellä vain muutaman opiskelijan työtä.

Opinnäytetöiden tekeminen aloitettiin opintojen kahden viimeisen lukukauden aikana muiden teoria- ja harjoittelujaksojen ohella. Muut yhtäaikaiset opinnot viivästyttivät opinnäytetyön valmistumista.  Myös työelämän toimijoilta saimme palautetta, että opinnäytetöiden aiheiksi annetut kehittämistyöt tai selvitykset valmistuvat niin pitkän ajan kuluttua, ettei niitä pystytä hyödyntämään osana nopeasti eteneviä muutoshankkeita.

Uudistettu ohjauskäytäntö ohjaajatiimin yhteistyönä

Uudistuneessa opinnäytetyöprosessissa keskiössä on säännöllinen ja ryhmässä tapahtuva viikoittainen ohjaus. Opiskelijat voivat aloittaa opinnäytetyön tekemisen elokuussa tai tammikuussa. Koko aloittavan opiskelijaryhmän ohjaajatiimissä on neljä terveysalan opettajaa ja kaksi viestinnän opettajaa. Pieni ohjaajatiimi mahdollistaa sen, että keskustelu ohjaavien opettajien välillä on sujuvaa. Ohjaus etenee suunnitellusti siten, että opiskelijat saavat jokaisella ohjauskerralla työskentelyvaiheen edellyttämää yhteistä opetusta ja yksilöllistä, juuri omaan työhön liittyvää ohjausta. Luokassa tai Zoom-tapaamisessa on paikalla aina vähintään yksi hoitotyön opettaja ja teeman mukaan myös viestinnän opettaja.

Opetustarjonnan suunnittelussa opinnäytetyölle varataan ryhmäkohtaisesti periodi, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus keskittyä vain opinnäytetyön tekemiseen. Tähän periodiin ei suunnitella muuta opetusta. Seuraavassa periodissa opiskelijat viimeistelevät työn muiden opintojen ohella. Opinnäytetyölle varattu periodi antaa aikaa opiskelijoille työn tekemiseen ja viikoittaisiin ohjauksiin osallistumiseen. Näin opinnäytetyön on mahdollista valmistua tavoiteajassa, kahden periodin kuluessa.

Uudistuksen pilottivuonna 2024–25 opiskelijoita aloitti opinnäytetyötyöskentelyn jokaisessa periodissa. Tämä osoittautui ohjaajatiimille kuormittavaksi. Lukuvuonna 2025–26 prosessia selkeytettiin niin, että opinnäytetyömoduuli alkaa kahdesti vuodessa, aina lukukauden alussa.

Aikataulusta ja suunnitelmallisesta ohjauksesta tukea opinnäytetyön etenemiseen

Ryhmäohjaus aloitetaan opinnäytetyön alkupamauksella, jossa käydään läpi koko 15 opintopisteen kokonaisuuteen liittyvät vaatimukset, ohjeistus ja ohjauksen periaatteet. Kahteen periodiin suunniteltu ohjauksen ja seminaarien aikataulu on tärkeä opiskelijoiden oman aikataulun laatimisen tueksi. Kun opiskelijat tietävät, milloin suunnitelman tulisi olla valmis ja milloin opinnäytetyö pitäisi esitellä väliseminaarissa, he osaavat myös suunnitella omaa ajankäyttöään ja ennakoida pareittain tehtäessä yhteistä työskentelyä. Useimmat opiskelijat arvioivat ennalta annettujen aikataulujen tukevan opiskelua ja motivoivan työskentelyä opinnäytetyön eri vaiheissa.

Aloitusviikon ryhmäohjaustapaamisissa käydään keskustelua opinnäytetyöaiheista ja sitä kautta pohditaan opinnäytetyön merkitystä oman ammatillisen kehittymisen ja urasuunnittelun kannalta. Seuraavassa tapaamisessa lähdetään avaamaan yksityiskohtaisemmin suunnitteluvaiheen vaatimuksia ja työskentelyä. Toisella tai kolmannella viikolla kirjaston tietoasiantuntijat tapaavat ryhmän, jolloin pääpaino on oman aiheen tiedonhaussa, hakusanojen määrittelyssä ja hakulauseiden muodostamisessa. Tässä vaiheessa ohjaus tapahtuu jo osin työkohtaisesti, kun opiskelijat määrittelevät oman työn tavoitetta ja tarkoitusta sekä aloittavat teoreettisen osan kokoamisen ja ovat yhteydessä työn tilaajaan.

Seuraavilla viikoilla tapaamiset aloitetaan yhteisellä lyhyellä opetusosuudella, minkä jälkeen siirrytään työkohtaiseen ohjaukseen. Opetuksen aiheina ovat esimerkiksi lähdeviittaaminen, opinnäytetyön rakenne ja kieliasu, sekä lisäksi myös eettiset kysymykset, aineistohallintaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset sekä yhteistyö tilaajan kanssa. Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmien opiskelu etenee opinnäytetyön rinnalla, mikä tukee erityisesti menetelmällistä osaamista.

Ryhmäohjauksessa yhteistyö viestinnän opettajan ja terveysalan ohjaajien kanssa on tehostanut ohjausta. Ohjausta on saanut viikoittain oman työn tekemiseen sekä sisällön osalta että kirjoittamiseen, lähteiden merkintään ja rakenteeseen. Usein luokassa on ollut mukana jopa kolme opettajaa pohtimassa ratkaisuja opiskelijoiden kysymyksiin ja vastaamassa ohjauksen tarpeeseen. Ryhmäohjauksen opetusosuuksia on voinut seurata samanaikaisesti Zoomissa, missä on ollut myös mahdollisuus käydä ohjauskeskusteluja oman työn kysymyksistä.

Opiskelijat saavat työn edistämiseen yksityiskohtaista ohjausta viikoittaisten tapaamisten lisäksi suunnitelma- ja väliseminaarivaiheessa. Väliseminaarin jälkeen terveysalan ohjaajan lisäksi myös viestinnän opettaja antaa opinnäytetyöstä yksityiskohtaisen palautteen esimerkiksi videomuodossa työn viimeistelyä varten.

Aiemmin opiskelijat etenivät opinnäytetyössään, kun muilta opinnoilta jäi aikaa. Silloin ei ollut mahdollista käsitellä yhteisesti juuri siihen työvaiheeseen liittyviä asioita, kun kaikki valmistelivat opinnäytetyötä omassa aikataulussaan. Uusi opinnäytetyölle osoitettu opiskeluperiodi mahdollistaa nyt erityisesti päiväopinnoissa olevien opiskelijoiden täysipainoisen paneutumisen opinnäytetyön edistämiseen, työelämäyhteistyöhön opinnäytetyön tilaajan kanssa ja ohjauksen hyödyntämiseen.

Opiskelijalähtöistä ohjausta

Uutta opinnäytetyöprosessia käynnistettäessä keskusteltiin ohjauksen periaatteista ja pohdittiin, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Tämä mahdollisti prosessin kehittämisen opiskelijalähtöisemmäksi eli ohjaus pyrkii vastaamaan kunkin opiskelijan työvaiheen ohjaustarpeisiin. Ohjauksen yhteiset säännöt ja periaatteet tuovat opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn selkeyttä ja takaavat opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun. Ohjaajien rooli on tukea ja kannustaa opiskelijoita omaan ajatteluun ja perusteltuihin ratkaisuihin sekä ohjata työn sujuvaan etenemiseen. Jatkossa opiskelijoita kannustetaan harjoittelujaksoilla tunnistamaan työelämän kehittämistarpeita ja siten löytämään aitoja kehittämiskohteita, joihin opinnäytetyössä paneutumalla myös ammatillinen, kokeiluun ja innovointiin tähtäävää osaaminen kehittyy.

Kirjoittajat