Tulevaisuusmaisemia rakentamassa – pedagoginen johtaminen perusopetuksen murroksessa

Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa Kanta-Hämeen perusopetuksen rehtoreille suunnatun valmennuskokonaisuuden Tiekartta tulevaisuusmaisemaan. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa koulu- ja kaupunkikohtaista perusopetuksen visiota, selkeyttää rehtorin roolia pedagogisena johtajana ja vahvistaa rehtorien arjen yhteistyötä. Syyskuussa 2024 käynnistyneeseen valmennukseen osallistui 20 perusopetuksen rehtoria. Valmennus päättyi huhtikuun 2026 lopussa järjestettyyn yhteiseen päätöstilaisuuteen, jossa osallistujat esittelivät työnsä tuloksena syntyneet tulevaisuusmaisemat. Tässä tekstissä pohditaan työskentelystä nousseiden tulevaisuusmaisemien ja tällaisen tulevaisuuskuvia pohtivan työskentelyn merkitystä pedagogisen johtamisen kannalta.

Perusopetuksen johtaminen murroksessa

Suomalaisen perusopetuksen toimintaympäristö on voimakkaassa ja jatkuvassa muutoksessa. Koulun johtajana rehtori kohtaa nämä muutokset eturintamassa, ja johtamistyö edellyttää yhä vahvempaa ennakointikykyä ja pedagogista johtajuutta yhteisen suunnan rakentamiseksi. Ilman jaettua visiota ja toiminnan keskeisten peruselementtien kirkastamista johtaminen ajautuu helposti reaktiiviseksi tilannejohtamiseksi, jossa koulun eettiset, kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet jäävät vain osittain näkyviksi.

Yhteiskunnalliset, teknologiset ja kulttuuriset murrokset, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät kysymykset sekä koulutuksen järjestäjien rakenteelliset ja taloudelliset reunaehdot haastavat oppilaitoksia tarkastelemaan toimintaansa yhä pidemmälle tulevaisuuteen. Tässä tilanteessa pedagogisen johtamisen keskeiseksi tehtäväksi nousee oppimisyhteisön uudistumiskyvyn, osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Tiekartta tulevaisuusmaisemaan -koulutuksen ydintavoitteena on ollut kirkastaa koulun visiota ja saattaa se osaksi oppilaitoksen arjen toimintaa ja päätöksentekoa.

Yhteinen tulevaisuusmaisema ja rehtoreiden asiantuntijuus

Hieman yli puolitoistavuotinen valmennus rakentui kolmesta toisiaan täydentävästä pääteemasta: ”Oppimisyhteisö tulevaisuusmaisemassa”, ”Pedagoginen johtaja tulevaisuusmaisemassa” sekä ”Meidän oppilaitos – meidän maisema”. Jo osioiden nimet heijastavat koulutuksen keskeistä lähtökohtaa: sanallistamisen lisäksi tulevaisuuden perusopetusta pyritään myös tietoisesti visualisoimaan ja tekemään näkyväksi. Tulevaisuuden hahmottamista on tuettu moniammatillisessa yhteistyössä koulutuksen, muotoilun ja tekoälyn asiantuntijoiden kanssa. Keskustelut eri kuntien rehtorikollegoiden kanssa koulutuksen aikana toivat antoisaa lisää koulutukseen ja auttoivat näkemään omaa koulua pidemmälle. Näin koulutuksen aikana rakentui vähitellen konkreettinen ja jaettu kuva perusopetuksesta tulevaisuuden Suomessa.  

Valmennuksen keskiössä oli tulevaisuuden ennakointi ja visuaalisen tulevaisuusmaiseman rakentaminen. Tulevaisuusmaisemat syntyivät rehtoreiden pienryhmätyöskentelyssä ja pohjautuivat heidän omiin visioihinsa ja alueellisiin toiveisiinsa sekä uhkiin, joita he tunnistivat Kanta-Hämeen perusopetuksen tulevaisuudessa. Työskentelyn viitekehyksenä hyödynnettiin kansallisia linjauksia, opetussuunnitelmia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen keskeisiä ohjaavia asiakirjoja. Näiden pohjalta tehty tulkinta ja näille tulkinnoille annetut merkitykset ankkuroitiin kuitenkintietoisesti paikalliseen kontekstiin ja rehtorin arjen johtamistyöhön.Tulevaisuusmaisema toimikin valmennuksessa sekä ajattelun välineenä että yhteisen dialogin alustana. Sen avulla tehtiin näkyväksi erilaisia tulevaisuuskuvia ja tarkasteltiin niiden vaikutuksia koulun toimintakulttuuriin, pedagogisiin ratkaisuihin ja johtamiseen.

Visioiden rakentuminen perustuu valmennukseen osallistuneiden rehtoreiden syvälliseen asiantuntemukseen ja kokemukseen suomalaisen perusopetuksen arjen haasteista. Valmennus on tarjonnut merkityksellisen foorumin yhteisille havainnoille, dialogille ja pohdinnalle matkalla arjen koulutyöstä kohti tulevaisuuden koulua. Samalla se on vahvistanut alueellista yhteistyötä sekä lisännyt kollegiaalisen työn näkyväksi tekemistä, tunnistamista ja arvostamista. Eräs osallistujista totesikin:

“Valmennus teki näkyväksi sen, että rehtorit eivät ole ainoastaan koulunsa johtajia, vaan myös alueellisia asiantuntijoita, joiden näkemyksillä on merkitystä perusopetuksen strategisessa päätöksenteossa.”

Kaiken kaikkiaan rehtoreiden laatimissa visioissa korostuu vahva muutosviesti, joka ulottuu koulun toimintakulttuurista perheisiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Koulujen asiantuntijuus kunnan koko toiminnan ytimessä on tärkeää tiedostaa. Samalla visiot myös sanoittavat koulun merkitystä tulevaisuuden tekijänä – eettisesti kestävänä ja vahvasti professionaalisena toimijana.

Kanta-Hämeen perusopetuksen rehtoreiden rooli tulevaisuusmaisemien maalareina on ollut valmennuksen aikana ansiokasta. Tulevaisuusmaisemilla voidaan viitata myös visuaalisiin kuvauksiin, mutta ennen kaikkia sillä tarkoitetaan syvällisiä keskusteluja ja yhteisiä pohdintoja koulun tulevaisuudesta. Tämä työskentely on myös muistuttanut, että siirtyminen koulun arjen hektisyydestä pitkäjänteiseen visiointiin ei ole itsestäänselvyys, vaan se edellyttää tietoista pysähtymistä oman työn merkityksen äärelle.

Koulun arjesta alueelliseen strategiseen vuoropuheluun

Valmennuksen alkuvaiheessa tätä työn merkitystä tarkasteltiin laajemmassa yhteiskunnallisessa kehyksessä, jota osaltaan jäsensi Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuvuodesta 2026 julkaisema raportti Peruskoulu 2045: Elämää varten. Visio suomalaiselle peruskoululle (OKM, 2026). Tämän visioasiakirjan mukaan peruskoulun tehtävä ei ole ainoastaan valmistaa oppilaita tulevaisuuden muutoksiin, vaan kasvattaa heitä myös merkitykselliseen elämään, toimijuuteen ja yhteisen hyvän rakentamiseen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Oppiminen ja hyvinvointi nähdäänkin OKM:n visiossa erottamattomasti toisiinsa kietoutuneina, ja koulua kuvataan yhteiskunnan keskeisenä tulevaisuusinstituutiona, jonka ydintä ovat eettisyys, yhdenvertaisuus ja vahva ammatillinen osaaminen (OKM, 2026). Visio herätti osallistujissa myös kriittistä keskustelua. Sen kunnianhimoiset tavoitteet koettiin osin ristiriitaisiksi koulun arjen, käytettävissä olevien resurssien ja todellisten mahdollisuuksien kanssa. Rehtoreiden keskusteluissa nousi esiin jännite, joka vallitsee vision vaatimusten ja perusopetuksen perustehtävän eli opetuksen ja oppimisen turvaamisen (OPH, 2026) välillä. Juuri tämä jännite teki näkyväksi tarpeen kääntää valtakunnallinen visio paikalliseksi, realistiseksi ja johdettavaksi tulevaisuuskuvaksi.

Kanta-Hämeen perusopetuksen rehtoreiden tulevaisuustyö osui ajallisesti ja sisällöllisesti merkittävään murroskohtaan, koska esimerkiksi koulujen lakkauttaminen lapsimäärän vähetessä haastaa koko koulukenttää. Yksittäisten koulujen kehittämisen ohella visiotyö tarjoaa mukana oleville kaupungeille välineitä perusopetuksen pitkäjänteiseen, yhteisesti jaettuun kehittämiseen sekä paikallisten ratkaisujen kytkemiseen valtakunnallisiin suuntaviivoihin. Työskentely nojasi samalla vahvasti perusopetuksen perustehtävään ja opetussuunnitelmaperustaiseen ajatteluun, jossa valtakunnalliset linjaukset tulkitaan paikallisesti arjen, resurssien ja strategisten valintojen kautta.

Perusopetus on suomalaisten kuntien tärkein tehtävä. Kuntastrategiassa (Kuntaliitto, 2026) sekä Kanta‑Hämeen maakuntaohjelmassa 2026–2029 (Hämeen liitto, 2025) koulutus ja osaaminen kytkeytyvät vahvasti alueen elinvoimaan, hyvinvointiin ja vetovoimaan. Tulevaisuuden aikuiset ovat kouluissamme parhaillaan kasvamassa ja työstämässä tulevaisuuden taitojaan. Nyt rehtoreille järjestetyn valmennuksen aikana laaditut visiot koulujen ja perusopetuksen tulevaisuudesta voivat muodostaa keskeisen osan tätä kokonaisuutta. Näin niiden on mahdollista muuttua ennakoinniksi, joka tuottaa hyvää koulutusta alueen lapsille.

Valmennus teki näkyväksi sen, että rehtorit eivät ole ainoastaan koulunsa johtajia, vaan myös alueellisia asiantuntijoita, joiden näkemyksillä on merkitystä perusopetuksen strategisessa päätöksenteossa. Tulevaisuusmaisemien esittelyt yhdessä kuntien päättäjien kanssa vahvistivat kokemusta kuulluksi tulemisesta ja loivat perustaa pitkäjänteiselle vuoropuhelulle koulun arjen ja strategisten linjausten välillä.

Kirjoittajat