Treeniä & tenttejä
Podcastista
Treeniä & tenttejä -podcast vie kuuntelijan tavoitteellisen opiskelijaurheilun ytimeen. Jokaisessa jaksossa tutustutaan yhteen kummiurheilijaan, joka jakaa omia kokemuksia arjestaan pelikenttien ja luokkahuoneiden välillä. Miten yhdistää opiskelu ja huippu-urheilu niin, että ne tukevat toisiaan – eikä kumpikaan jää toisen varjoon? Podcast tarjoaa inspiroivia tarinoita, käytännön oivalluksia ja kurkistuksen siihen, millaista on rakentaa omaa polkua kohti omia tavoitteita kahdella vaativalla kentällä yhtä aikaa.
Jaksot
Jakso 2: Helena Leveelahti – 60 metrin ylitys sekä agrologin paperit!
No niin tervetuloa hamkin kummiurheilija videohaastattelujen toiseen osaan ja tällä kertaa ollaan etäyhteyden välityksellä ja meillä on on ruudulla. Meidän 2026 kummiurheilija helena leveelahti moikka helena no.
Moikka moi.
Ja tuota haluaisitko ihan alkuun ihan nopea esittely, että kuka olet mistä tulet ja ja mikä on sun sun urheilulaji?
No joo siis mä oon helena leveelahti ja mä oon kotoisin virroilta ja nykyään olen sitten pidän kortteeria tampereella ja täältä. Mä myös treenaan sitten ja teen etänä sitten koulu asiat sitten mustialaan.
Joo eli tampereella tällä hetkellä ja tota ei ole. Ei ole ulkomaan leiri just käynnissä, että oltaisiin päästy katselemaan jotain espanjan hienoja maisemia ikkunasta, mutta.
No ei ole vielä, että sitten tässä reilun kuukauden päästä mä lähden käymään yksissä kisoissa kroatiassa ja jonka jälkeen mä sitten lähden justiin sinne.
Treenileirille no niin. Joo, katsotaan sitten maisemat uudestaan.
Kyllä.
Ei siinä mitään Tampereen maisemissakaan vikaa ole tietysti, mutta nyt koitetaan. Tässä tuli mieleen justiin että että tota katsotaan saadaanko kerralla kerralla purkkiin vai meneekö niinku 5 kierrosta niinku. Kiekonheitos, eikö teillä 5 ole siellä 6 6 mahdollista?
Tai siinä on 3 plus 3 että tässä voi jo karsiutuakin pelissä.
Ai niin jos vedetään tota liian heikko suoritus tähän 3 kertaa niin se on yritykset siinä mutta katsotaan saadaanko kerralla. Eiköhän tota. Kerrotko sä alkuun vähän että että mitä kautta sä kiekonheittoon päädyit ja ajauduit että että minkälainen reitti sulla oli ja mahtuiko sinne mahdollisesti jotain muita muita urheilulajeja mukaan?
No siis kyllä mä aloitin itse asiassa yleisurheilun about viisi-vuotiaana 5 kuusivuotiaana kun porukat vei, vei mut vaan niin kun seuran treeneihin ja siellä tehtiin sitten tietysti tosi laajasti niinku kaikkia lajeja mä oon tehnyt kaikkia lajeja paitsi estejuoksua. Kisoissa niin hyvin tämmöinen laaja skaala. Mulla on niin kun juniorisarjoista ja sitten mä kanssa nuorena harrastin paljon ratsastusta ja suunnistusta ja hiihtoa, että paljon tullut tehtyä lajeja, mutta silleen. Hyvin nuoresta pitäen mulle niin kuin tuli niin kuin heitto oli, että ihan ykköseksi, että kun olin niin kuin vahva nuorena ja tykkäsin siitä ja sitten toinen, mistä mä tykkäsin kauheasti ja oli mun lempilaji, niin oli korkeus, mutta siinä mä en sitten käynyt kauhean nopeasti kehittynyt, niin jäätiin sitten näihin heittolajeihin ja. Niitä mä sitten tein oikeastaan 2015 asti. Mä tein niin kuin kiekkoa kuulaa moukaria tein niin kuin 3 heittolajia, että keihästä mä en osaa heittää, niin se jäi tosi nopeasti pois. Ja silloin 2015 mä olin ekaa kertaa junnujen arvokisoissakin viisitoistavuotiaana, että siitä mä sitten keksin, että mä voisin tätä tehdä niin kun ihan ammatiksenikin ja sitten jäätiin sille uralle. Onko se yleisurheilussa niinku aika tavallinen polku se että että tota. Ehkä lähdetään semmoisista yleisurheilukouluista ja ja käydään niinku sitä yleisurheilua noin niinku lajina läpi ja ja mitä kaikkea siihen liittyy ja eri eri lajeja sen yleisurheilun sisällä ja sitten valikoituu se, että onko se se normaali polku vai? Vai onko se että että tiedetään jo jo heti lapsena, että että mikä se oma juttu tulee olemaan?
No jos sä tiedät jo viisivuotiaana että sä niinku tulet heittämään kiekkoo tai moukarii tai hyppään korkeutta, niin siinä saa olla sitten kyllä aikamoinen hurjapää. Mutta kyllä sitä on se, että monipuolisuus on tärkeätä ja se on tosi tärkeätä lähteä niinku nuorena tekemään liikku. Liikkumaan ylipäätänsä, että sitä kautta mä justiin mentiin, että kerran viikossa oli seuran treenit ja niissä sitten käytiin ja muut ajat sitten tehtiin muita juttuja, että se on niinku tosi yleinen niin kun tapa millä sitten päästään niin kun pikkuhiljaa kasvamaan tähän lajiin.
No mitäs kun sä sanoit että nuo heittolajit on ollut sulla? Semmoinen juttu niin ne on yksilölajeja ja ja tota toki yleisurheilu noin niinku pääosin onkin kaikki mitä mitkä lajit siihen liittyy on yksilölajeja niin miten miten se yksilölaji niinku sopii sulle ja sun luonteenpiirteille ja ja tota. Miten sitten sä näet vastapainona sen tolle sun opiskelulle ja sille alalle? Mihin sä oot opiskelemassa että sopiiko sulle enemmän niinku se yksin tekeminen? Vai jos ajatellaan joukkueurheilu ja sitten ehkä ehkä joku muualla sitten niinku täältä opiskelusta.
No kyllä se niinku. Mä olin pitkään, ekana mä tein treenasin kun mä asuin vielä virroilla niin treenasin yksin, mutta sitten muutin tänne Tampereelle niin siinähän oli sitten iso treeniporukka ympärillä sillain 5 7 urheilijaa heittäjää oli kanssa niinku samassa ryhmässä niin sehän meni vallan mukavasti. Mutta nyt sitten kun mä oon taas vaihtanut valmentajaa, niin siinä sitten tuli tää että mä joudun nyt paljon hyvin treenaamaan yksin, mutta sitten kun hallilla treenipaikalla on niin kun paljon tuttuja ja muita yleisurheilijoita niin siinä tulee kuitenkin sitä kontaktia muihinkin urheilijoihin. Paljon että. Mä oon kyllä siitä nauttinut silleen että saa niin kun yksin tehdä ja yksin miettiä vähän ja sitten välillä voi sitten vähän keskustella muiden urheilijoiden kanssa sitten treeneistä ja muista elämän asioista ja tää niinku hyvin vertautuu siihen, että miten niinku maatalousalalla ollaan niin kuin aika niin kuin yksin. Tehdään töitä paljon, mutta kuitenkin sitten lähdetään hakea aina sitä apua. Ehkä vähän muualtakin, mikä on niinku tärkeää ottaa huomioon.
Kyllä, eli tavallaan tossa tulee myös niinku vähän molemmat puolet että että tota se sun suoritus on kiinni. Periaatteessa pelkästään susta itsestä.
Juu.
Nyt siellä kiekkorilla.
Ei valmentaja voi mennä heittää mun puoleksi.
Niin eikä ne ollut.
Ihan.
Itse.
Tehtävä.
Eikä joukkuekaverit että tota mut sitten treeneissä niin sitä seuraa kuitenkin löytyy.
Joo, sitä löytyy sitten hyvin sieltä, että aina on vähän joille jutella sitten heittojen välissä ja liikkeiden välissä että se on se on kivaa. No mitä noi noi? Sun niinku tavallaan jos 2 päätyötä puhutaan tällä hetkellä eli eli kiekonheitto ja sitten opiskelu niin mitä ne on toisilleen opettanut ja ja minkälaista se tuki toisilleen niinku on niitten kannalta vai? Vai löydätkö sieltä semmoista että. Niin sellaisia.
Ominaista maltillisuuden löytämistä silleen, että kuitenkin täällä vaan niin kun parantua tosi nopeasti ja tehdä niin kun paljon asioita niin aina sitten välillä pitää ottaa vähän steppiä niinku taaksepäin että pysyy niin kun junan kyydissä mukana, että ei aina vaan voi mennä niinku pää edeellä.
Kummassa kehittyy nopeammin kiekonheitossa vai maatalous tota ammattilaisena?
No kyllä mä veikkaan että kyllä niinku varmaan maatalousalalla ollaan niinku se on ehkä. No se on se riippuvaista, mutta sä pystyt vaikuttamaan siihen kanssa niinku tosi erillä lailla. Kun sitten taas sä oot niinku urheilussa sä oot tosi paljon niin kun no sä oot siinä kanssa niinku itsesi orja että se se vaihtelee.
No mitäs tota kun sä paljon tietysti leireilet ja ja tota on on kotimaassa ja ja oon ulkomailla niin. Tuleeko itse siellä koulukirjat mukaan? Eli eli haetko sitä vastapainoa myös siellä niinku siitä opiskelusta ja sitten ihan mielenkiinnosta että kuin yleistä se on että ootko nähnyt? Joko harjoituskavereilla tai kilpakumppaneilla, että jollain olisi olisi tuota matikan kirja mukana ja ja pänttäisi sitä siellä iltaisin tai tai treenien välissä välissä.
Siis kyllä se on ihan yleistä silleen. Kyllä se mullekin tuo semmoista vastapainoa niinku tähän urheiluun, että pari kautta mä ehdin urheilemaan silloin näiden koulujen välillä. Edellisen koulun ja nykyisen koulun välillä, että olin ihan vaan urheilija, niin kyllä siinä mulla vähän niinku pää kärysi että sitten vaan niinku mietti liikaa urheilua että se ei ollut niinku mitenkään helppoa vaikka sen luulisi vaan että sä vaan urheilet sitä vaan niinku olla vaan niinku rennosti loppuajan. Mutta mulla kyllä siinä lähti niin karyään. Päässä että se ei niinku mulla onnistu ja sen takia mä oon hankkinut vähän näitä tämmöisiä lisäaktiviteettejä niin kuin koulun kautta sitten tähän elämään että pysyy semmoinen parempi rytmitys ja pystyy niinku vaihtaa niitä ajatuksia. Sitten jos ei treenissä ei ihan mennyt niin hyvin, niin sitten pystyy tekee kouluhommia paremmin.
Joo no tota. Kun sä oot yksilöurheilija niin niin voisi kuvitella että siihen sisältyy jonkunlainen. En mä nyt tiedä täydellisyyden tavoittelu, mutta semmoinen niinku kuitenkin kun se tulos tulee susta itsestä niin. Kummassa on on on helpompi sietää epäonnistumista koulussa vai vai urheilussa ja kuinka hyvä sä oot siinä?
No urheilussa kyllä pettymykset osuu kyllä syvälle. Välillä, että jos on niinku hyvässä kunnossa ja sitten ei vaan niinku useamman kilpailun jälkeen lähde niinku onnistumaan niinku nää kisoissa sitä tulosta niin kyllä siinä alkaa sitten olemaan jo pinna vähän kireällä että puolisokin voi olla jo vähän niinku. Vähän varovaisena kysymässä, että miten menee, mutta sitten koulussa taas on silleen, että koulun mä otan paljon niinku rennommin en ota niinku siitä niin paljon paineita että se menee silleen omalla painolla paljon helpommin.
Joo eli ei harmita niin paljon jos kokeilee.
Että ei tarvita että.
Jos.
Tulee vaikka kakkonen kurssista nimenomaan silleen että jes, tää meni läpi ja sitten voi niinku omalla ajalla sitten vähän lisää kartuttaa sitä tietoa.
Sitten ja senhän voi ajatella niin, että se on karsinnasta läpi kuitenkin. Kun niin siis se on justiin.
Näin.
Pääsee eteenpäin.
Niin just näin. No mitkä tota mitkä sä näet että on tärkeimmät ominaisuudet niin niinku siellä kiekonheittoringissä, mutta sitten myöskin tuolla tota sun alalla minkälaiset ominaisuudet?
Niinku rauhallisuus, että kiekko ei kyllä lennä jos sä yhtään yrität.
Joo.
Että sille pitää kiekolle pitää puhua vaan niin kauniisti ja silleen että en mä tässä yritä edes heittää pitkälle, että mä tässä vaan niinku käyn vähän tepastelemassa ringissään sitten.
En mä halua että suhun sattuu
Ja sama se on niinku eläinten kanssa, että sä et siellä niinku saa hätkyillä että ne niinku aistii susta sen heti jos sä oot niinku jotenkin niinku vihasella siellä päällä tai äkki. Päällään, että siitä ei sitten tule kyllä yhtään mitään.
Kyllä tota minkälainen kilpailukalenteri sulla tänä vuonna tulee olemaan että että missä me missä me pystytään sua seuraamaan?
No. Tällä hetkellä mulla on SM kisat meni ja sitten nyt sitten meillä on epäviralliset talvi-euroopan mestaruuskisat epäviralliset tuolla kroatiassa reilun kuukauden päästä et mä oon sinne menossa edustamaan ja sitten tulee tommoinen niin kun. niinku kuuluu talvikauteen, mutta sitten lähdetään kesäkauteen, niin siellä se on vielä silleen aika tyhjänä, mutta kyllä sieltä niinku Kalevan kisat löytyy ja EM kisat löytyy. Ja sitten ruotsi-ottelu tietysti, että kyllä siinä ihan on tämmöisiä. Hyviä TV kisoja.
Löytyy seurattavaa. Se on oikein hyvä vinkki meidän opiskelijoille ja ja tota henkilökunnalle. No jos joulukuussa kysyisin sulta sitten että että tota mikä teki kaudesta onnistuneen tai tai. Sitten vastaavasti ei niin onnistuneen niin miten sä sanoisit urheilussa sekä opiskelussa, että missä joulukuussa ensi joulukuussa kun vuosi vaihtuu, niin mikä olisi tehnyt tästä hyvän vuoden kummallakin puolella?
Se olisi kyllä jos EM-kisoissa pääsisi. 12 sakkiin niin se olisi kyllä tosi iso onnistuminen. Se on ollut kyllä niinku tosi hurjaa toi euroopan mestaruus tai euroopan taso niinku kiekonheitossa on ollut niinku järisyttävän kovaa tässä viime vuosina, että jos siellä pääsisi finaaliin niin se olisi kyllä tosi onnistuminen. Ja koulun osalta olisi kiva onnistuminen, jos mä valmistuisin sitten joulukuussa.
No niin näitä me peukutetaan kyllä kyllä kaikki kaikki sulle ja sitten tota ihan viimeisenä tässä tehdään silleen silleen aina tässä meidän urheilijasarjassa, että edellinen urheilija saa. Esittää kysymyksen seuraavalle haastattelevalle niin niin tota haastateltavalle, niin tosiaan meidän golffari veera günther täältä tota Hämeenlinnan liiketalouden opiskelija halusi tietää sun ennätyksen kiekonheitossa.
Mun ennätys on 57 0 9.
No niin tämä kaikille tiedoksi veeralle ja muille ja ja tota joulukuussa se ennätys varmaan alkaa sitten kutosella.
Toi kyllä mä toivon kyllä kovasti. No niin mahtavaa. Hei kiitos tosi paljon helena, että olit mukana meidän meidän tota urheilijahaastatteluissa ja ja tota paljon onnea tulevaan vuoteen niin niin täällä koululla kun sitten myöskin siellä eri kentillä missä menetkin.
No niin kiitos. Saanko mä kanssa kysyä jonkun?
Aivan tosi hyvä idea. Tää tää tota nimittäin veera kysyi sen kameroiden ulkopuolella niin mä en muistanut tätä sen jälkeen mutta tota.
Mä en sitten voisin.
Kysyä, oot kyllä hienosti hereillä.
Mikä on sun sielun eläin?
Mikä on sun sielun eläin?
Joo.
Tää on mahtava kysymys seuraava, että katsotaan kuinka meidän seuraava tuota haastateltava on niin kysytään tää jes.
Joo.
Hyvä. Kiitos moikka.
Moi.
Jakso 1: Veera Gynther – rautakasi ja siniset puttiviivat
Tervetuloa seuraamaan vuoden 2026 ensimmäistä hamkin kummiurheilija videohaastattelua. Mun nimi on jari virtanen ja mä oon liikuntasuunnittelija hamkissa ja tässä sarjassa on tarkoitus. Käydä läpi haastattelujen myötä meidän kaikki vuoden 26 7 kummiurheilijaa. Ensimmäisenä kunnian saa tämän sarjan aloittaa meidän golffari verra gynter. Tervetuloa veera.
Kiitos.
Tähän ensimmäiseen jaksoon. Kertoisitko aluksi hieman, että kuka sä oot? Mistä sä tuut ja ja tota mitä sä opiskelet? Ja no mä sun lajin jo tossa paljastinkin ja se löytyy ehkä tuostakin se vihje tosta pöydältä, mutta. Vähän itsestäsi alkuun, että millainen ihminen meillä täällä on.
Joo no tosiaan oon veera ja golfaan ja täältä Hämeenlinnasta lähtöisin asunut koko ikäni täällä ja golffaan aulangolla ja mä opiskelen nyt ensimmäistä vuotta liiketaloutta.
Liiketalouden opiskelija.
Kyllä.
Joo miten on opinnot tähän mennessä sujunut ja ja tota tai kysytään näin päin, että miten on opiskelu ja ja toi golfin yhdistäminen tähän mennessä sujunut.
No ihan hyvin alkuun oli vähän kun oli kaikki oli uutta ja tuli paljon niinku. Paljon kamaa niin oli silleen että golfi vähän jäi ja oli pakko keskittyä niinku kouluun kouluun enemmän ja silleen. Mutta nyt kun niinku nyt kun on niinku kolmas jakso meneillään niin on kyllä aika paljon silleen saanut totuttua tähän ja. Sitten se on niinku rutiineja niinku tuotua että golfi ja koulu on alkanut sujumaan ihan hyvin ja silleen.
Siinä varmaan pitää jonkin verran ajankäyttöä suunnitella tossa niinku urheilun ja ja opiskelun yhdistämisessä.
Todellakin. Mä tein itse asiassa silleen, että mä aina sunnuntaina illalla luon seuraavalle viikolle niinku suunnitelman, että mitä kouluhommia on ja mitä treenejä pitää tehdä ja missä välissä kerkeää vähän nähdä kavereitakin ja tälleen.
Ihan mahtavaa ajankäytön suunnittelua. Sitten mä kyselen sulta tästä vähän niinku tämmöisiä mä suunnittelin että nää olisi semmoisia jarin pahat kysymykset sarjaa, mutta tämmöisiä ihan nopeita kysymyksiä niin tota ihan mua kiinnostaisi sun. Taikauskot mahdolliset taikauskot liittyen sun lajiin ja ja siihen urheilusuoritukseen. Kun ajattelisin, että monella urheilijalla ja tuommoinen niinku golf on semmoinen että se vaatii tota henkistä niinku voimaa aika paljon ja kykyä keskittyä niin onko sulla jotain tiettyjä taikauskoja? Tai rutiineja mitä sä teet ennen suorituksia?
Mä en nyt taikauskoisi mut kyllä mulla niinku selkeä rutiini on aina niinku ennen kisaa se on niin kun se lähtee edellisestä illasta. Miten niinku hoitaa valmistelut kaikki kamat valmiiksi kaikki ja sitten kun saapuu niinku kisapaikalle niin mulla on pakko mennä ne tietyssä järjestyksessä asiat niinku läpi tai sitten mulla on silleen että että nyt ei niinku ei voi onnistua. Mulla on aina tietty niinku aika että kuinka paljon mulla on esimerkiksi niinku lämppää varattu aikaa ja. Missä kohtaa pitää siirtyä klubille valmistautua lähtöön ja sitten kaikki vaikka niinku pallot kun merkkaa puttiviivat piirtää niin se pitää olla aina tietty väri. Mulla on niinku oma väri että mä tykkään sinisellä piirtää ja sitten mulla on tietty niinku oma merkki minkä mä sinne heitän ja. Silleen, mutta en mä tiedä onko mulla mitään isompaa semmoista. taikausko? Ei mulla ole niinku.
Ei ole mikään tietyt sukat jalassa. Pitää olla ihan että kun pelaa.
Ei ainakaan
Mitä sitten jos se ei olekaan se peli sujunut niin mietitkö sä koskaan että pitäisiköhän käyttääkin vihreää tussia sen sinisen sijaan.
Kyllähän mä niinku haluaisin niinku syyttää kaikkea muuta niinku itseäni tietenkin siitä, että on mennyt huonosti, mutta en mä.
Ne pysyy ne asiat samalla.
Kyllä välillä golf välillä sujuu ja seuraavana päivänä ei niinku.
Älä juo.
Sitä.
Onko opiskeluun? Tullut tämmöisiä, että aika rutiineja, että aamulla kun lähdet lähdet niin pitää penaalissa olla. Tietyn väriset kynät ei ole.
Ei ole, ei vielä.
Joo ennen kokeita rutiini. No tota. Mikä sun paras saavutus on nyt ja ja mikä sun paras saavutus on kun mä kysyn tän saman kysymyksen sulta 30 vuoden päästä.
Mun paras saavutus. Sanoisin että oli viime vuoden alle kaksikymmentäyksivuotiaitten reikäpelin SM kulta Oulussa. Ja sitten sillä itseasiassa samalla kisareissulla onnistuin myös tekemään elämäni ensimmäisen holarin harkkakierroksella. Se oli semmoinen mikä jäi mieleen varsinkin ja 30 vuoden päästä. Sanoin että mun. Paras saavutus on joku kansainvälisen naisten kisan voitto. Se on semmoinen pidemmän tähtäimen tavoite.
Mahtavaa eli 30 vuoden päästä sovitaan tässä.
Joo.
Sama paikka ja. Katsotaan minkä kisan sä oot voittanut. Joo tää on pakko sanoa että mä oon yhtä hyvä golffari kuin sä koska mä oon myös tehnyt hole in onin äsken sä ehkä kuulitkin tuon joo työhuoneessa mä kehuin sillä, mutta tota joo mä lopetin sitten siihen mulle mitä mailaa ilman. Sä tulisit kentällä toimeen ja sitten siihen lisäkysymys, että mitä opiskeluainetta ilman sä tulisit sun elämässä toimeen.
No. Ei ainakaan rauta kasi sen voin sanoa. Mulla on se tässä mukanakin. Se on mun lempimaila. Sen huomaa myös kyllä kripistä, koska se on hyvin kulunut.
Joo.
Mutta sanoisin, että ehkä. 54 asteinen vedge se on semmoinen.
Että sillä ei ole väliä vaikka se.
Harvemmin käytän.
Joo no mikäs oppiaine on semmoinen mitä ilman sä luultavasti tulet pärjäämään sun elämässä?
Toi on paha.
Mut ei opettajat ei katso tätä en.
Tiedä. En mä nyt oikein vielä.
Kaikki on tuntunut semmoisilta vähän niinku tarpeelliselta.
No joo.
Tää on. Ehkä se on vielä vähän vaikea.
Sanoa niin vielä vaikea en mä hirveämmin mitään ole. Meillä on opiskellut, mutta.
Kyllä ja sitten.
Niinku varmaan joku itsenäinen, tosi tärkeä kurssi mikä on tehty vähän silleen huitasemalla.
Liikunnasta hyvinvointia.
Niin.
Se ei ole kyllä missään nimessä. Joo. Mikä yhdistää sun mielestä golfia ja liiketalouden opinnot tai liiketalouden niinku alan? Onko niissä jotain yhteistä?
No.
Molemmissa tehdään rahaa.
Ehkä semmoinen niinku tietynlainen tarkkuus ja että niinku nykyään nyt kaikissa niinku aloilla täytyy niinku harjoitella ja opetella että tulee paremmaksi. Mutta. Esim nyt mitä kirjanpitoa ja talouslaskentaa on tai saanut tehdä, niin kyllä siinä niinku aika tarkkaan saa numeroiden kanssa ollaan. Ja kyllä golfissakin niinku on tarkka laji että niinku lyöntiin vaikuttaa tosi monet jutut että jos lapa on vaikka asteen vinossa niin sekin niinku. Tekee jo siitä erilaisen ja tälleen.
Toi on muuten hyvä huomio että että molemmat on varmasti semmoisia että jos menee vaikka pilkku väärään kohtaan tai sitten tulee joku laskuvirhe niin se vaikutukset voi olla tosi isoja ja sitten sama siellä kentällä että jos niinku. Ottaakin sen viisinelosen eikä sitä suosikkimailaa niin sitten voi olla huono juttu tai tai just se keskittyminen siihen, niin suoritus on aika herkkä. Ehkä molemmissa sitten kuitenkin.
Kyllä.
No siellä golfkentällä ollaan. Aikalailla itsekseen kuitenkin.
Joo.
Niin miten sä näet sitten ton sun opiskelualan? Onko niissä jotain samaa vai onko se jopa niinku hyvä vastapaino että tossa tehdään varmaan aika paljon sitten niinku ryhmissä töitä tossa. Mitä sä opiskelet?
Juu, kyllä meillä on siis oikeastaan pelkästään niinku ryhmätöitä, ryhmätöitä mitä tehdään, että kyllä se musta on kiva että kun tulee kouluun niin on niinku on ryhmä sen kanssa työskennellään siinä niinku saa sosialisoitua ja jutella ja sitten kun mä menen golffaamaan niin sitten se on vaan niinku. Minä ja mun juttu.
Onko se ihan susta niinku OK että sä sä viihdyt myös niinku itseksesi siellä kentällä ja ja tavallaan se ei niinku ole ikinä tuntunut siltä että olisi kivempi sitten pelata. Ehkä jotain tai harrastaa jotain joukkuelajia.
No onhan se niinku. Välillä iskee silleen, että olisi sitten kiva, että olisi vaikka treenatessa niinku kavereita tai pääsisi niinku muidenkin kanssa tekemään sitä. Vaikka toki voi ihan niinku treenata niinku porukalla tai silleen, mutta kyllä se silti niinku on aina se oma juttu, että kyllä sitä on tullut mietittyä että koska niinku. Kaikkiä kuin joukkuelaji tai joku missä oikeasti olisi niinku muitakin. Mutta sitten kyllä mä tykkään siitä että niinku se mun niinku mitä mä teen niin se on niinku se mun oma suoritus ja vaan mä voin vaikuttaa siihen.
Kyllä totta. Hyvä pointti. Onko sulla hyvät hermot?
Kyllä mä sanon.
Koulussa ja kentällä.
Ihan hyvät ehkä niinku en välttämättä näytä sitä, että jos niinku pinna menee niinku ulospäin nyt se niinku on. Kyllä mä sanoisin, että kyllä hyvin kyllä golf on niinku auttanut siihen että on saanut niinku siellä on pakko. Niinku jos tulee huono lyönti niin se on pakko niin kun nollata että sitten seuraavat 10 lyöntiä ei niinku siitä sen takia niinku mene pieleen ja pakko niinku aina miettii vaan sitä niinku sitten seuraavaa liikettä.
Opettaa kärsivällisyyttä varmasti. OK sitten vielä vielä semmoinen että tota nyt kun sä opiskelet liiketaloutta, mä en nyt tiedä enkä enkä tota haluakaan tietää tähän kysymykseen pohjaksi siitä, että mikä mikä se sun niinku erikoistuminen siellä on tai tai mitä sä ajattelet että mihin sä suuntaudut mahdollisesti, mutta me kuvitellaan nyt että sä oot markkinoinnin opiskelija.
OK.
Ja sä saat oppimistehtävän joltain golf klubilta tai seuralta, että markkinoi golfia opiskelijoille. Miksi tota? Miksi kannattaa tulla kokeilemaan golfia mitkä on sun lajin? Mitä sä ajattelet? Miten ihmiset saa sen lajin pauloihin? Koska mä veikkaan ainakin sitten voisin kuvitella, että sitten kun sä saat ihmisen sinne kentälle. Niin sitten on ne isot mahikset, että se myös tulee seuraavan kerran jos se koukuttaa se peli niin päälle. Miten sä saat ihmisen sinne?
No.
Mitkä on golfin parhaat puolet?
No mä itse tykkään siitä että. On saa olla ulkona saa niinku siellä ollaan se 4 5 tuntia jossa käydään kiertää, aurinko paistaa, saa raitista ilmaa saa siinä on hyviä askelia käveltyä hyötyliikuntaa niinku siinä samalla kun pelaa ja. Sä tykkäät siinä samalla pystyy kuitenkin vaikka niinku ihan tosissaan pelaisi, niin pystyy kavereitten kanssa juttelee ja pystyy niinku käymään läpi mitä on niinku tapahtunut kuulumisia ja sitten mä tykkään erityisesti siitä, että kuin paljon niinku on kehityttävää golfissa et kuin paljon niinku. On mahdollista kehittyä aina vaan lisää ja lisää että aina niinku pystyy asettamaan uusia tavoitteita ja treenaan niinku niitä kohti.
Eli se haastaa.
Todellakin
Itseensä ja ja tota. Sitten siinä on terveysvaikutukset ulkoilma ja sitten siinä on sosiaaliset.
Kyllä.
Vaikutukset vieläpä. Ja kun puhuttiin äsken, että golf on tavallaan yksinäinen laji tai silleen, mutta sehän ei välttämättä ainakaan tuommoiselle niinkuin harrastetasolla ole, koska sinullahan on usein se. Peli seurue, jotka saattaa olla ihan vieraitakin ihmisiä muitten kanssa. Siinä sitten voi tutustua niin silleenhän se on myös sosiaalinen laji.
Kyllä.
Hyvä se meni läpi se se kysymys ja tehty.
Jes.
Hienosti. Onko sulla jotain vielä mitä sä haluut tuoda esiin? Omasta lajista tai tuosta kummiurheilijuudesta. Tai onko sulla jotain mitä sä haluaisit kysyä minusta ja golfista? Ei siinä ole paljon kysyttävää, mutta.
En mä tiedä toi oikein kaikki vaan.
Kaikki on. Entä niin?
Kaikki vaan kentälle.
Niin ja. Sanottakoon, että mehän puhuttiin vähän siitä, että jos koittaisi järkätä jonkunlaista. Toivottavasti en puhu nyt omiani. Ei kyllä oikein kyllä, että tota jonkinlaista niinku golf-tapahtumaa tai tai kisaa tai jotain niinku hamkilaisille tässä tota. Tulevan varmaan sitten niinku kesän jälkeen ajankohtana niin niin tota sitten katsotaan miten noi sun markkinointipuheet on.
Joo.
Joo mutta kiitos tosi paljon veera. Tulit.
Kiitos.
Vieraaksi.
Oli kiva tulla
Ja kaikkea hyvää tähän kummiurheilijavuoteen ja sun niinku kilpailuihin sekä myös tänne tota opiskeluihin ja muista ne oikeat värit ja putit.
Joo.
Hyvä. Kiitos. Tästä jatketaan seuraavassa jaksossa seuraavan urheilijan ja lajin parissa.