Hyppää sisältöön
Home Sari Hälinen: ”Seksuaalineuvontaa tarvittaisiin kaikissa elämänvaiheissa”

Sari Hälinen: ”Seksuaalineuvontaa tarvittaisiin kaikissa elämänvaiheissa”

Seksuaalikasvatuksen saajina aikuiset ovat väliinputoajia, sanoo Sexpon asiantuntija Sari Hälinen. Jo yliopistotutkinnon, yhteisöpedagogin AMK-tutkinnon ja erilaisia pätevyyksiä hankkinut Hälinen on myös tuore sosionomi HAMKista. Lisäkouluttautumiseen motivoi juuri halu toimia jatkossa myös aikuisten parissa.

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Sari Hälinen

”Sanoisin, että siellä sateenkaaren alla nuorella on nyt helpompaa kuin pari vuosikymmentä sitten. Nyt puhutaan ja ymmärretään sukupuolen moninaisuudesta aivan uudella tavalla. Toki se riippuu myös paljon esimerkiksi koulujen kulttuurista tai alueesta. Hankalampaa voi olla uskonnollisilla alueilla tai vaikka urheiluharrastuksissa, jos ilmapiiri on syrjivä. Aikuisten velvollisuus olisi puuttua huonoon kohteluun ja puhetapoihin.

Jos miettii seksuaalikasvatusta, niin kyllähän nuoret saavat sitä toisaalta ihanan paljon. Aikuisten kohdalla seksuaalisuus tietyllä tavalla problematisoidaan ja pitää kaivaa lompakko esille, jos asioista haluaa keskustella. Aikuisten elämässä myös tapahtuu paljon, on suhteiden muodostumista, eroja, väkivallan kokemuksiakin. Ikäihmisten seksuaalisuudestakaan ei juuri puhuta. Itselläni on vahvistunut oikeastaan tämän viimeisen opiskeluvuoden aikana elämänkaariajattelu ja se, että seksuaalineuvontaa tarvittaisiin kaikissa ikävaiheissa.

Minulla on aika vahva nuorisopuolen osaaminen aiemmista koulutuksista, mutta halusin lisätä osaamista, jotta aikuisten parissa työskentely helpottuu. Lisäksi pitää olla sosiaalialan ammattilainen, jotta pääsee tiettyihin töihin. Siksi hakeuduin kaksi vuotta sitten HAMKiin sosionomikoulutukseen.

Sain samaan aikaan esikoisen ja ajattelin, että tässähän on nyt vähän aikaa kasvaa ja kehittää omaa ammatillisuutta. Iltaisin luin tenttiin ja nukutin lasta. Onneksi on helppo, hyvin nukkuva lapsi. Elämäntilanteeseeni etäopiskelu sopi täydellisesti ja vähensi stressiä, kun ei tarvinnut matkustaa mihinkään.

Tutkintoja on tullut vähän puolivahingossa, koska en ollut ikinä kauhean hyvä koulussa.

Luotin myös siihen, että omat opiskelutaidot on hiottu kuntoon niin, että suoriudun kaikesta etänä. Minulla on tosiaan jo yksi AMK-tutkinto, yliopistotutkinto ja seksuaalineuvontaan ja –terapiaan liittyviä pätevyyksiä. Tutkintoja on tullut vähän puolivahingossa, koska en ollut ikinä kauhean hyvä koulussa ja lukioonkin pääsin nippa nappa.

Humanistiseen ammattikorkeakouluunkin pääsin jostain 14. varasijalta ja minulla oli tosi monta vuotta sellainen heikon oppijan itsetunto. Pikkuhiljaa itsevarmuus lähti kuitenkin kasvamaan. Esseiden kirjoittaminen alkoi sujua ja oivalsin, että minulla on ihan omia ajatuksia.

Kouluttautumista on edistänyt myös se, että nykyään ei tarvitse aloittaa kaikkea alusta, vaan yhden tutkinnon kautta voi päästä toiseen. Yliopisto- ja AMK-tutkinnot täydentävätkin kivasti toisiaan. En hae tutkintonimikkeitä, vaan osaamisen kasvua.

En hae tutkintonimikkeitä, vaan osaamisen kasvua.

Ammattikorkeakoulun ehdoton hyöty on käytännönläheisyys ja toisaalta se, että omaan ammatilliseen kasvuun annetaan tilaa, toisella tavalla kuin esimerkiksi yliopistossa. En muista, että yliopistossa olisi ollut ammatillisen identiteetin, arvojen ja asenteiden pohdiskelua, mikä on tullut ammattikorkeakoulun opinnoissa paljon luontevammin.

Mitä tulee tasa-arvoon, seksuaalikasvattajan taustalla olen opiskellessa kiinnittänyt paljon huomiota termeihin. Puhutaanko sukupuolitaudeista vai seksitaudeista, puhutaanko vain tytöistä ja pojista. Eräällä lähisuhdeväkivaltaa koskevalla kurssilla materiaali oli hyvin heterokeskeistä. Toki tilastollinen fakta on, että naiset kohtaavat suhteissa väkivaltaa ja yleisin väkivallan tekijä on mies, mutta kuitenkin oppimateriaaleja olisi hyvä tasapainottaa edes parilla lauseella ja tuoda tilanteiden ja sukupuolten moninaisuutta esiin.

Nykyinen maailmantilanne muistuttaa, miten tärkeää moninaisuutta on puolustaa. Autoritäärisissä maissa yksilönvapaus ja tasa-arvo koetaan uhaksi ja esimerkiksi Venäjällä sukupuolivähemmistöjen asema on hankala. Kaikki nämä vastavoimat vaativat meitä työskentelemään kaksin verroin enemmän sen eteen, että ne saavutetut edut, jotka meillä esimerkiksi Suomessa tai muualla maailmassa ovat, pysyvät. Tutkimuksista tiedämme, että ne yhteiskunnat, joissa on seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja kieltoja, esiintyy enemmän esimerkiksi abortteja, seksuaaliväkivaltaa ja seksitauteja.

Jos nuorta tämä maailmankehitys pelottaa, asioista kannattaa keskustella ja kannustaa mukaan vaikka Setan toimintaan, jossa pääsee myös vaikuttamaan.”

Sari Hälinen

Syntynyt 1981 Rovaniemellä.

Koulutus: Sosionomi (HAMK), YTM, nuorisotutkimus ja nuorisotyö (Tampereen yliopisto), yhteisöpedagogi (Humak), seksologi.

Työ: Sexpon vastaava seksuaalineuvoja.

Perhe: Kumppani ja lapsi.

Harrastaa: Vaihtelevasti liikuntaa, dokumentteja, matkustelua. “Mitä ruuhkavuosina ehtii harrastaa?”

Motto: Kyllä se siitä.