Päivä tutkijana: ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden äärellä

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden ja vaikutusten tutkiminen on viime vuosina noussut keskeiseksi ja ajankohtaiseksi teemaksi koulutuspoliittisessa keskustelussa. Koulutuksen vaikutuksilla viitataan yleensä lyhyemmän aikavälin konkreettisiin muutoksiin, kun taas vaikuttavuus kertoo esimerkiksi siitä, että on saavutettu koulutukselle asetetut tavoitteet (Laukkanen, 2014). Myös vuonna 2026 uudistuva, ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli tuo omat sävynsä koulutuksen vaikuttavuuden tarkastelulle (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2025).

Uutta ajattelua ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen (KOVA) -hanke (HAMK, n.d.) pyrkii vastaamaan tähän tiedon tarpeeseen yhdistämällä tutkimuksen ja kehittämistyön ja syventymällä ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen liittyviin kysymyksiin. Se on Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Spesian yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka elää tällä hetkellä toista toimintavuottaan. Hanketyön aikana tehtävä raportointi painottuu perinteisesti tuloksiin, kuten tutkimusjulkaisuihin, mutta yhtäältä myös hanketyön aikaiset prosessit ovat tärkeässä asemassa aikanaan tuloksiin johtavina ulottuvuuksina. Hanketyön prosesseja raportoidaan kuitenkin tuloksiin ja julkaisuihin verrattuna nähdäkseni harvemmin, minkä näen sivuun jääneenä mahdollisuutena hankkeesta tehdystä tiedonjaosta ja tiedeviestinnästä. Laitinen (2023) kuvaa tutkijan päätehtäviä uuden tutkimustiedon synnyttämisenä, opiskelijoiden opettamisena ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisena tiedeviestijänä ja asiantuntijana. Artikkelissani jäsennän tutkijan päivääni erityisesti Laitisen kuvaaman ensimmäisen päätehtävän kautta, ja tarkastelen KOVA-hankkeen tutkijan arkea sekä avaan sen arjen prosesseja kokouksista tutkimus- ja julkaisutyöhön.

Säännölliset hankekokoukset tiiviin yhteistyön ja tiedon jakamisen lähtökohtana

KOVA-hankkeen tutkijan aamuni alkoi kahden tunnin hankekokouksella avoimessa, positiivisessa ilmapiirissä ja hyvän yhteistyön hengessä. Kokoonnumme hanketoimijoiden kanssa yhteen kerran kuussa. Hanketoimijoiden kokouksessa käsittelemme ja päätämme yhteisistä asioista sekä kokoonnumme yhteen reflektoimaan hankkeen etenemistä ja menneen kuukauden tapahtumia. Säännölliset kokoukset ovat tärkeitä niin päätöksenteolle, tiedon kulkemisen varmistamiselle ja vapaamuotoisille keskusteluille kuin yhteisöllisyyden ylläpitämisellekin etätyöskentelyssä. Suurin osa KOVA-hankkeen toimijoista tekee pääasiallisesti etätyötä, joten kokoukset ovat myös merkityksellinen väylä kollegan kohtaamiseen yhteisten tavoitteiden ja työskentelyn parissa.

Hankekokousten lisäksi järjestämme esimerkiksi hankkeen tutkimus-, kehittämis-, ja viestintätiimiin kokouksia tarpeen tullen. Kokoukset perustuvat hankkeen työpakettien jakautumiseen ja sisältöihin samaisen kolmijaon kautta. Näitä kokouksia on yleensä vähintään kolme kertaa vuodessa.  Olemme tallentaneet kunkin kokouksen asialistat ja muistiot yhteiselle työskentelyalustallemme, jotta pysymme perillä hankkeen etenemisestä ja tekemistämme päätöksistä sekä voidaksemme jäljittää askeliamme taaksepäin esimerkiksi vuosittaista seurantaraportointia varten.

Tällä kertaa asialistallamme oli erityisesti keskusteltavaa kyselyaineistonkeruusta, jonka yksityiskohdat hioimme yhdessä keskustellen kuntoon. KOVA-hankkeen kyselyaineistonkeruu käynnistyi syksyllä, ja viime vuoden pilottitutkimusta varten kehitetty kysely piti vielä saattaa valmiiksi (ks. myös Civil & Mäkinen, 2025).

Ohjausryhmä hankkeen etenemisen varmistajana ja linjausten tekijänä

Käytyämme läpi asialistan ja sovittuamme jatkoaskelista ryhdyin kirjoittamaan puhtaaksi ohjausryhmän kokousmuistiota. Ohjausryhmän tarkoituksena on muun muassa varmistaa hankkeen sujuva eteneminen, tehdä linjauksia esimerkiksi aineistonkeruuta koskettavista asioista ja tukea hankkeen toteuttamista. Ohjausryhmä kokoontuu kolmesti vuosittain, ja siihen kuuluu yhteensä kymmenen jäsentä niin Hämeen ammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Spesiasta, ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkostosta (AMEO) kuin S. ja A. Bovalliuksen säätiöstäkin KOVA-hankkeen rahoittajana. Hankkeemme sujuvan etenemisen ja toteuttamisen kannalta ohjausryhmän antaman tuen, sen tekemien linjausten ja kokouksissa käymiemme pedagogisten keskustelujen merkitys on keskeinen.

Tällä kokouskerralla ohjausryhmä teki muun muassa linjauksen seuraavan vuoden määrärahojen jakamisesta, ja sovimme ohjausryhmää täydentävien asiantuntijakuulemisten tarkemmista käytännöistä kevättä 2026 varten. Keväällä kutsumme koolle erilaisia asiantuntijoita ja järjestämme pyöreän pöydän keskusteluja hankkeen ydinsisällöistä ja saamistamme tuoreista tutkimustuloksista. Lisäksi kävimme ohjausryhmässä yhdessä läpi pian valmistuvan, hankkeessa toteutetun kirjallisuuskatsaustutkimuksen tuloksia ja keskustelimme niiden herättämistä ajatuksista ja tiedontarpeista vaikuttavuuden mittaamiseen.

Tutkimustyön ja kirjallisuuskatsauksen äärellä

Seuraavaksi siirryin työstämään edellä mainitsemaani kirjallisuuskatsausta. Se kuuluu tämän vuoden keskeisiin tuotoksiimme ja etenee pian vertaisarviointiprosessiin. Kirjallisuuskatsauksessa olemme lähteneet kartoittamaan tutkimusta ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta. Esittelimme katsauksen tuloksia Kasvatustieteiden päivillä 5.-7.11.2025 Rovaniemellä (Civil-Hirvonen ym., 2025). Esitys herätti kiinnostusta muun muassa katsaukseen valikoituneesta kirjallisuusaineistosta ja sen karsinta- ja valikointiprosessista.

Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrimme luomaan syvällisempää tieteellistä tietoperustaa koulutuksen vaikuttavuuden nykytilan ymmärtämiselle, mittarien kehittämiselle ja vaikuttavuustiedon systemaattisemmalle hyödyntämiselle sekä tukeaksemme hankkeessa tehtävää kehittämistyötä. Katsaus onkin ollut myös tärkeä maamerkki kehittämistyölle tarjotessaan laajan kattauksen ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta; kirjallisuuskatsaus tarjoaa siten vankan pohjan jatkon kehittämiseen ja tutkimukseen liittyville askeleille kuvatessaan sekä vaikuttavuuden painopisteitä että aukkoja.

Seuraavaksi kirjoitusvuorossa on erityisesti tutkimustulosten raportointia yhdessä kirjoittajakumppaneideni kanssa. Katsauksen jälkeen pääsemme syventymään paremmin keväällä 2025 opiskelijoilta keräämäämme haastatteluaineistoon. Haastatteluaineiston odotamme avaavan uusia näkökulmia myös koulutuksen aikaiseen vaikuttavuuteen ja rikastavan kirjallisuuskatsauksemme antia. Aiempaan tutkimukseen perustuva katsaus on perusteltu lähtökohta hankkeessa seuraavaksi tapahtuville, empiirisille tutkimusjulkaisuille hankkeen aikana kerätystä aineistosta. 

Lopuksi

Tutkijan arki KOVA-hankkeessa rakentuu tiiviistä yhteistyöstä, pedagogisista keskusteluista ja yhteisten tavoitteiden eteen työskentelystä monella tavalla ainutlaatuisessa ja uutta luovassa hankkeessa. Hankkeen arki on ennen kaikkea yhteistä ajattelua, tutkimusta ja kehittämistä, joilla tähtäämme ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden uudelleenajatteluun, uusiin avauksiin ja sen syvällisempään ymmärtämiseen. Tutkijan päiväni kertoo ennen kaikkea tutkimustyön ytimeen kuuluvasta yhteistyöstä ja -kehittämisestä yhteisten artikkelien, kokousten ja epämuodollisen vuorovaikutusten muodossa (ks. Laitinen, 2023). Nähdäkseni tutkijan arki muodostuu kuitenkin tyypillisemmin eri hankkeiden parissa työskentelystä ja erilaisista aikaikkunoista työpäivän ja -viikon aikana; esimerkiksi tutkimusjulkaisun kirjoittamiselle varattu aika saattaa muodostua kokousten ja muiden välttämättömien työtehtävien väliin jääneistä kahden tunnin sirpaleista. Tässä mielessä yhden hankkeen ja siihen liittyvän tutkimustyön parissa viettämäni päivä lienee poikkeuksellinen. On lisäksi huomionarvoista, että artikkelissani kuvaamani muodostaa todellisuudessa vain pienen siivun tutkijan työstä sekä niistä toimenpiteistä ja prosesseista, joista olemme KOVA-hankkeen toiminta-aikana tähän mennessä tehneet – reflektoinhan vain tietyn työpäivän sisältöjä tietyssä ajallisessa viitekehyksessä osana hankkeen tutkimuksellista vuosikelloa. Laitisen (2023) tutkijan työnkuvan kolmijakoon heijastettuna käsittelin lähinnä uuden tutkimustiedon synnyttämiseen liittyviä prosesseja, kuten kirjallisuuskatsauksen työstämistä muun hanketyön arjen ohella. Tutkimustyö on kaikessa rikkaudessaan, kiinnostavuudessaan ja innostavuudessaan kokouksia ja muistioita huomattavasti monipuolisempaa.

Kirjoittaja