Cristina Dachin: ”Rakennusalalla on unohdettu, miten käyttää puuta suurissa rakenteissa”
Lehtori Cristina Dachin johtaa HAMKissa puu- ja hybridirakentamiseen keskittyvää tutkimusaluetta, jolla pyritään hakemaan vastauksia isoon kysymykseen: rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen. Betonilla ja teräksellä on valtava rooli maailmanlaajuisissa päästöissä, ja siksi ala etsii kestävämpiä vaihtoehtoja. Puu on yksi niistä – uusiutuva, kehittyvä ja vielä osin hyödyntämätön voimavara.
Cristina Dachin on mukana kehittämässä ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun laajemman käytön rakenteissa. Hän muistuttaa, että puu ei materiaalina ole uusi, mutta tutkimustieto ja suunnittelustandardit ovat jääneet paljon betonin ja teräksen jälkeen.
”Ala on unohtanut, miten puuta voidaan käyttää suurissa rakenteissa. Meillä ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa, laskentamenetelmiä tai asiantuntijoita”, hän sanoo.
Siksi HAMK on perustanut tutkimusalueen, joka paitsi kouluttaa alalle uusia osaajia myös tekee aihepiiristä konkreettista, korkeatasoista tutkimusta. Suomessa Dachinin mukaan haasteena on erityisesti osaajapula, joka koskee sekä suunnittelijoita että laboratorio-osaamista.
”Meillä on laitteet, mutta ei tarpeeksi asiantuntijoita. Siksi koulutuksella on valtava merkitys.”
Opettajaksi, kun aika oli kypsä
Dachinilla itsellään on vahva tausta teräsrakenteista. Hän työskenteli teollisuudessa lähes 20 vuotta ennen tuloaan HAMKiin.
”Se oli itseasiassa paluu HAMKiin. Tulin alun perin Suomeen Romaniasta poikaystäväni perässä, hän opiskeli silloin HAMKissa. Sanoin, että tulen sillä ehdolla, että minäkin saan sieltä työpaikan. Työskentelin pari vuotta silloisella Ohutlevykeskuksella.”
Työt HAMKissa olisivat voineet jatkua tutkimuksen parissa, mutta Cristinalla oli palo päästä rakentamaan. Hän työskenteli teollisuudessa rakennusinsinöörinä noin 20 vuotta, kunnes sai sähköpostia Lassi Martikaiselta.
Oltuani työelämässä tiesin, mitä pitää opettaa.
”Lassi tarjosi HAMKista töitä ja silloin ajattelin, että aika on oikea. Oltuani työelämässä tiesin, mitä pitää opettaa. Ja sanotaanhan, että paras tapa oppia on opettaa muille”, Dachin sanoo.
Opetustyö on edelleen Dachinille tärkeää, vaikka tutkimus vie nykyään suurimman osan työajasta. Hän kuvailee opetusta palkitsevaksi, etenkin niitä hetkiä, kun opiskelijan oivallus kantaa työelämään asti.
”Jos opiskelija menestyy, se on pieni pala myös minun onnistumistani. Olen saanut vuosien aikana viestejä entisiltä opiskelijoilta, jotka kertovat hyötyneensä opetuksesta suoraan työpaikallaan. Se tuntuu todella merkitykselliseltä.”
Rakenteiden kierrätettävyys voi mullistua
Ajan kuluessa halu oppia uutta sai hänet vaihtamaan materiaalin teräksestä puuhun – ja aloittamaan käytännössä alusta.
”Halusin haasteen. Tiesin rakennesuunnittelun perusteet, mutta puu materiaalina on täysin erilainen. Nyt voin sanoa, että olemme täällä jo todella hyvällä tasolla.”
Ajankohtaisena tutkimuskohteena Dachin ja tiimi kehittävät uutta liitintä, joka voi mullistaa rakenteiden kierrätettävyyden. Tavoitteena on valmistaa puu–betoni-komposiittilaattoja siten, että materiaalit voidaan elinkaaren lopussa erottaa toisistaan ja kierrättää.
”Jos tämä toimii laajassa mittakaavassa – ja siltä näyttää – vaikutus voisi olla valtava. Tällaiset pieniltä tuntuvat innovaatiot voivat lopulta muuttaa koko alan.”
Tällaiset pieniltä tuntuvat innovaatiot voivat lopulta muuttaa koko alan.
Tutkimustyötä tehdään kansainvälisessä verkostossa. Yhteistyökumppaneita löytyy esimerkiksi Australiasta, Norjasta ja Kanadasta. Yhteinen tavoite on kehittää sääntöjä, laskentamalleja ja standardeja, jotka mahdollistavat puun laajemman käytön rakentamisessa.
Cristinalle HAMK on paikka, jossa tehdään aidosti korkeatasoista tutkimusta. Hän toivoo, että alan toimijat näkisivät soveltavan tutkimuksen potentiaalin.
”Usein ajatellaan, että vain suuret yliopistot tekevät huipputason tutkimusta. Mutta kun yritykset näkevät meidän laboratoriomme ja työn tulokset, he muuttavat mielensä.”
Dachinille työn merkitys kiteytyy yhteen ajatukseen: jos puu- ja hybridirakentamisen ratkaisut paranevat, paranee myös tulevien sukupolvien mahdollisuus elää kestävämmässä maailmassa.
”Jos onnistumme kehittämään ratkaisun, joka vähentää päästöjä ja lisää kiertotaloutta, olemme tehneet jotain todella tärkeää.”
