Täsmätyöntekijän palkkaminen on arvovalinta

Elämme murroksen ja muutosten aikaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, niin yksilöinä, yhteisöinä kuin yhteiskuntinakin. Nuoret kohtaavat elämässään tällä hetkellä useita päällekkäisiä haasteita: työllisyystilanne on Suomessa huono, globaalit kysymykset ilmastonmuutoksesta ja maailmanrauhasta kuormittavat, teknologiset ratkaisut muuttavat työntekemisen tapoja ja kohtaanto-ongelmat haastavat. Nuoret tarvitsevat myönteisiä näköaloja työelämään ja osallisuuteen yhteiskunnassa, tunnustusta osaamisestaan sekä mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä työssä ja kansalaisena. Miten voisimme tukea nuoria myönteisen tulevaisuususkon rakentamisessa? Miten voisimme ylläpitää toivoa, nuorten kykyä nähdä itsensä hyvässä tulevaisuudessa? Toivo vahvistuu toimijuuden vahvistumisen myötä. Tarvitaan siis päämäärätietoista toimintaa, palveluja ja ratkaisuja, jotka tukevat nuorten toimijuutta ja osallisuutta. Tarkastelen tässä artikkelissa täsmätyöntekijän työllistymiseen liittyviä kysymyksiä, joihin olemme pyrkineet löytämään uusia ratkaisuja Ketjut kuntoon -hankkeessa.

Yhteinen tehtävä

Vuoden 2025 Nuorisobarometrin (Laine & Happonen, 2026) mukaan nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet. Nuorisobarometrin kyselyyn vastanneista nuorista seitsemän kymmenestä koki paineita työn saamisesta, ja myös opintoihin näytti liittyvän paljon paineita. Huolestuttavaa on, että nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on laskenut edelleen. Toisaalta usko omaan tulevaisuuteen on kohentunut hieman vuoden 2024 Nuorisobarometriin verrattuna (Happonen & Kiilakoski, 2025). Nämä kahden viime vuoden Nuorisobarometrit osoittavat, että nuoret haluavat löytää paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Tähän tarpeeseen ja toivonnäkymään vastaaminen on yhteinen tehtävämme. Jokainen nuori ansaitsee ympärilleen yhteisön, joka välittää, tunnistaa, tunnustaa ja arvostaa hänen yksilöllistä potentiaaliaan (Ryökkynen, 2023).

Nuorille työ tarjoaa toimeentulon lähteen lisäksi tavan rakentaa käsitystään itsestään, omasta arvostaan ja mahdollisuuksistaan. Yhä useampi nuori määrittyy tänä päivänä täsmätyökykyiseksi. Täsmätyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on jäljellä osa toimintakyvystään ja motivaatiota käyttää sitä työssä (Ora, 2021). Taustalla voi monen nuoren kohdalla olla esimerkiksi mielenterveyden kuormitusta, neuropoikkeavuutta, pitkäaikaissairaus, katkonainen koulupolku tai muuta tuen tarvetta. Kyse ei kuitenkaan usein ole osaamisen puutteesta, vaan siitä, että odotukset ja rakenteet eivät kohtaa nuorten yksilöllisiä elämäntilanteita ja tarpeita. Onkin tärkeää huomata, että myönteinen ensimmäinen työkokemus rakentaa perustan pidemmälle työuralle, ja juuri tätä on pyritty edistämään myös Hämeen alueella yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa. Täsmätyöntekijöiden rekrytoinnin ja työllistymisen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä ja yhteistä ajattelua.

Yhteistyössä syntyy uutta ajattelua

Hämeen ammattikorkeakoulu koordinoi Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Ketjut kuntoon -hanketta, jossa edistetään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille. Hankkeen tavoitteena on parantaa täsmätyöntekijöiden työllistymistä tunnistamalla työllistymistä estäviä tekijöitä ja tukemalla vaikeasti työllistyvien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin.

Ketjut kuntoon -hanke tekee tiivistä yhteistyötä TyöHämeen kanssa. TyöHämeen työllisyysalue käsittää Hämeenlinnan, Forssan, Hattulan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän työllisyys- ja yrittäjäpalvelut. Olemme käyneet arvoperustaista keskustelua työllistymisestä ja työstä sekä pohtineet käytännön ratkaisuja täsmätyöntekijöiden rekrytointiin ja työllistämiseen liittyviin kysymyksiin. Koska vastuu yhdenvertaisesta osallisuudesta työhön kuuluu meille kaikille, arvojen ja asenteiden päivittämisen lisäksi peräänkuulutamme konkreettisia tekoja. Lähdemmekin siitä, että täsmätyöntekijöiden työllistymistä voidaan tukea monella eri tavalla, koska heille ei ole työnhaussa ja työllistymisessä olemassa yhtä aina soveltuvaa toimintamallia, vaan jokaiselle tulee rakentaa oma palvelupolku ja toimintamalli. Työllisyyspalvelujen asiantuntijoiden osaaminen ja kohtaamistaidot ovatkin keskeisessä roolissa palvelupolun ja työllistymisen onnistumisessa. Tällä hetkellä vaikeassa työllisyystilanteessa olevat henkilöt ovat samassa jonossa kaikkien muiden työnhakijoiden kanssa, vaikka he tarvitsisivat yksilöllisempiä palveluita ja tukitoimia jo rekrytointivaiheessa. Mikäli työllisyyspalveluiden asiantuntijoilla on valmiutta ja osaamista työtehtävien yksilölliseen muotoiluun, vahvistaa se täsmätyöntekijän työllistymistä, työssäonnistumista ja tukee kokonaisvaltaisesti työyhteisön hyvinvointia

Valtionyhtiöt suunnannäyttäjiksi

Valtio on vuosikymmeniä satsannut merkittäviä summia työllisyydenhoitoon, perustanut selvitysryhmiä, laatinut raportteja ja järjestänyt valmennuksia kentän toimijoille. Tästä huolimatta täsmätyökykyisten työllistymisessä ratkotaan edelleen samoja kiperiä haasteita kuin vuosikymmeniä sitten. Pohdimmekin Ketjut kuntoon -hankkeessa, voisivatko valtionyhtiöt olla täsmätyöllistämisessä entistä vahvemmin suunnannäyttäjiä ja edelläkävijöitä, jolloin ne voisivat toimia esimerkkeinä vastuullisista työnantajista ja kannustaa näin muitakin yrittäjiä näkemään monimuotoisuus rikkautena. Esimerkiksi Alko tekee jo esimerkillistä työtä moninaisuuden vahvistumisen eteen (Kelhä, 2023).

Työtehtäviä muotoilemalla ja täsmätyöntekijän potentiaalia uudelleen arvioimalla voisi yhä useammalle löytyä työpaikkoja yrityksistä. Tämä on mahdollista silloin kun tunnistetaan ja tunnustetaan olemassa oleva työkyky ja sitä eniten rajaava asia. Vaikka henkilöllä ei olisikaan riittävää työkykyä esimerkiksi rakennusalalle, voi hän silti soveltua erinomaisesti alan myyntitehtäviin. Kun työpaikoilla huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys, voidaan jo yksinkertaisillakin keinoilla saada suuri muutos aikaan. Näistä muutoksista hyötyvät paitsi täsmätyöntekijät, myös koko työyhteisö.

Vastuullisuus on arvovalinta

Ketjut kuntoon -hankkeessa on tunnistettu ja kehitetty täsmätyöntekijöiden työllistymistä tukevia ratkaisuja. Keskeistä on varmistaa, että yksilö saa hänelle sopivaa palvelua ja tukea työelämään siirtymiseen ja työssä onnistumiseen. Toimiva palveluketju, jossa jokainen lenkki on tärkeä, edistää täsmätyöntekijän työllistymistä ja työkykyä. Yhteistyö ja yhteinen ymmärrys ovat keskeisiä tekijöitä työllistymistavoitteen saavuttamisessa.

Vastuullisuus työelämässä on lopulta arvovalinta, joka vahvistaa myös siihen sitoutuvien yritysten brändiä. Käytännössä vastuullisuus on uskallusta nähdä kyvykkyyttä asioissa, jotka vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen kannalta ovat olleet työllistymisen esteitä. Kun asenne ja arvot tukevat uudelle avointa toimintaa, konkreettiset teot seuraavat perässä. Silloin kun yritys tarjoaa mahdollisuuden täsmätyökykyiselle, on se avoimen työpaikan tarjoamisen lisäksi mukana rakentamassa uudenlaista tulevaisuutta niin yksilölle, työyhteisölle kuin yhteiskunnallekin.

Kirjoittajat