Biokierto

Hämeen ammattikorkeakoulu
-

Biokierto

Hanketiedot

Hankkeen perustiedot

Rahoittaja: Ympäristöministeriö
Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus Luke, Oulun yliopisto
Toteutusaika: 2017-2019
Budjetti: 264 000 €
Toiminta-alue: Kangasala
Kohderyhmä: Kangasalan elintarviketeollisuus, maa- ja puutarhatalous

Linkkejä

BioKierto-blogi

#RAKAVA – Rakennekalkituksen vaikutus Paukkalanjärven fosforikuormitukseen

SBY – FBA Suomen Biohiiliyhdistys ry

Ajankohtaista

14.6.2018 - Biokaasutilaisuus Kangasalla

BioKierto-hankkeen biokaasuryhmän tilaisuus 14.6.2018 klo 9-12 Saarioisten Sahalahden tehtaalla.

Ohjelma (ja liitteinä esitykset):

9:00  Kahvi ja aloitussanat

9:15 BioBisnestä Pirkanmaalle hankkeen biokaasukuulumiset (Metsäkeskus)
Biokierto-esitys, Mikko Tilvis Biobisnestä Pirkanmaalle (pdf)

9:30 Reaktorityypit ja prosessit – niiden soveltuvuus paikallisiin sivuvirtoihin (Metener)
Metener 14.6.2018 Sahalahti (pdf)

10:00 Helmet hanke: Hevosenlannan biokaasutus (Envitechpolis)
2018 06 14 HELMET – Biokierto Sahalahti (pdf)

10:45 BioKierto-kuulumiset ja hankkeessa kerätyn biokaasutiedon esittely (HAMK)
BKpaja140618 (pdf)

11:15 Keskustelua

11:45 Yhteenveto tilaisuudesta ja jatkosta sopiminen.

12:00 Tilaisuus päättyy

26.4.2018 - Hyönteistaloustyöpaja Kangasalla

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi – BioKierto Laadukkaan alkutuotannon, puhtaan ruoan ja lähiruoan kaupunki – Kangasalan lähiruokahanke

HYÖNTEISTALOUDESTA ALUEELLISTA LIIKETOIMINTAA – TYÖPAJA 26.4.2018

KEHITETÄÄN YHDESSÄ ALUEEN HYÖNTEISTALOUTTA! TÄSSÄ TYÖPAJASSA HALUAMME KUULLA SINUA!

Hyönteistalous voi tarjota uuden elinkeinon, mutta myös kestävän tavan kierrättää ravinteita paikallisesti. Kun hyönteisten rehuna tai rehun osana käytetään paikallisia sivuvirtoja, luodaan paikallista liiketoimintaa, tuotetaan lähiruokaa ja tehostetaan paikallista ravinnekiertoa. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja kasvintuotannon sivuvirtoja voidaan käyttää osana tai jopa kokonaan hyönteisten ruokavaliona. Biokaasutuksen tai kompostoinnin sijasta sivuvirrat saadaan arvokkaampaan käyttöön hyönteisten rehuna. Toisaalta hyönteistuotannon orgaaniset jätökset voidaan kuitenkin lopulta biokaasuttaa ja/tai kompostoida, jolloin olemassa olevat sivuvirtaketjut eivät katkea, vaan niiden tehokkuus kasvaa. Hyönteisten jatkojalostaminen ruuaksi, ruoka-aineiksi ja rehuksi ovat uutta kasvavaa liiketoimintaa, jota luonnollisesti vauhdittaa paikallisen hyönteistuotannon olemassa oleminen. Hyönteistalouden kenttä on uusi ja odottaa innovatiivisia ennakkoluulottomia toimijoita.

Hyönteistaloutta luodaan juuri nyt!

Tilaisuus järjestetään 26.4.2018 Mobiliassa, Kustaa Kolmannen tie 75, 36270 Kangasala.

Tilaisuuden alustava aikataulu:

12.30 Kahvit & saapuminen tilaisuuteen
13.00 Tervetulosanat hankkeiden puolesta
13.15 Asiantuntijapuheenvuoroja & keskustelua:
– Kirsi Siikonen (Siikosten Sirkat – Pohjoismaiden suurin sirkkatila Tammelasta)
– Entocube Oy (Pohjoismaiden johtavin sirkkakasvatus- ja ruokatuoteyritys)
– Cecilia Lalander (Sveriges lantbruksuniversitet SLU, Musta sotilaskärpästoukka- tutkimus)

14.45 TYÖPAJA
15.30 Yhteenveto & loppukeskustelu
16.00 Työpaja päättyy

Tervetuloa mukaan osallistumaan ja kehittämään alueellista liiketoimintaa! Tilaisuus on maksuton. ILMOITTAUDU TÄSTÄ VIIMEISTÄÄN 23.4.2018.

TERVETULOA!

Lisätietoja: 
Jarkko Nummela, BioKierto-hanke
+350 50 5745193
jarkko.nummela@hamk.fi

Satu Nokkonen, Hyönteiset
+358 50 3249020
satu.nokkonen@hamk.fi

Katja Alakerttula, Kangasalan lähiruokahanke
+358 50 3152854
katja.alakerttula@kangasala.fi

9.3.2018 - Biohiilen käyttö ja tulevaisuus -seminaari Evolla

InforMe -hanke järjestää 9.3. Evolla Hämeenlinnassa Biohiili -seminaarin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuus on kaikille avoin. Seminaarissa biohiilen mahdollisuuksista luennoivat alan johtavat asiantuntijat. Maaseudun sivistysliiton edustajat järjestävät biohiilen valmistuksesta näyttävän polttoesityksen. Lisäksi Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelijat esittelevät omia uusiutuvan energian-kurssin projektejaan. Tule kuuntelemaan ja kokemaan mihin kaikkeen biohiilestä on!

Biohiilen käyttö ja tulevaisuus-seminaari (pdf)

13.-15.2.2018 - BIOKAASURETKEILY 2 (toteuttaa Biobisnestä Pirkanmaalle-hanke)

ProAgria Länsi-Suomi ry:n hallinnoima Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat -hanke järjestää yhteistyössä Biobisnestä Pirkanmaalle hankkeen kanssa retkeilyn jonka pääteemana on biokaasu eri muodoissaan. Reki alkaa kokoontumisella Tampereen rautatieasemalla josta lähdemme junalla kohti Pohjois-pohjanmaata. Ylivieskasta jatkamme linja-auto kyydillä eteenpäin.

Vierailukohteet:

Mikko Tilvis
Projektipäällikkö
050 327 0950

Biobisnestä Pirkanmaalle -hanke

Suomen metsäkeskus

16.10.2017 - BioKierto-hankkeen aloitustilaisuus

BioKierto-hankkeen aloitustilaisuus

maanantaina 16.10. klo 12.00 – 13.00 (kahvit klo 11.30) Kangasala-Talossa, Kuohunharjuntie 6, Kangasala.

Tilaisuudessa esitellään hankkeen sisältö, tavataan hanketoimijoita ja keskustellaan yhteistyömahdollisuuksista!

Tilaisuudessa on myös Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen edustaja kertomassa heidän Rakennekalkitushankkeesta.

Lisät. p. 050 574 5193 / Jarkko Nummela

Ohjelma

11:30 & Kahvitarjoilu (aulatilat)

TP1: Koordinointi ja viestintä

Tavoite: Varmistaa hankkeen sekä viestinnän toteutuminen suunnitellusti ja aikataulussa.

Tämä työpaketti vastaa koko hanketoteutuksen koordinoinnista ja varmistaa viestinnän toteutumisen viestintäsuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen alussa panostetaan alueellisen tietoisuuden lisäämiseen hankkeen olemassaolosta, tavoitteista ja toimenpiteistä. Tässä tärkeitä tiedotuskumppaneita ovat alueen toimijat, joilla on käytössä paikallisia tiedotuskanavia, kuten ELY Pirkanmaa, ProAgria Etelä-Suomi, Kangasalan kunta ja Pakkalanjärven suojeluyhdistys ry. Näitä käytetään paikallisten toimijoiden tavoittamiseen ja osallistamiseen heti hankkeen käynnistämisvaiheessa.

TP2: Biosivuvirta- ja ravinnekartoitus

Tavoite: Tiedostaa ja tunnistaa alueella saatavilla olevien biosivuvirtojen määrät ja laatu

Tässä työpaketissa täsmennetään alueella saatavilla olevat biosivuvirrat, niiden määrät ja laatu.

Tässä hyödynnetään jo tehtyjä selvityksiä. Tiedossa on mm. vanha selvitys biokaasutuotantoon soveltuvista syötteistä alueella sekä pian valmistuva laajempi kartoitus Pirkanmaan alueella muodostuvista orgaanisista ravinteista .

Aiempien selvitysten ja kartoitusten pohjalta kerättyjä tietoja tarkennetaan tarpeen mukaan, ja vastaamaan nimenomaan tämän hankkeen tarpeita. Tässä hankkeessa tavoitellaan arvonlisää tuottavia biosivuvirtojen käsittelyjä, mitä varten on tarpeen tehdä myös näiden tarkempaa koostumus- ja ominaisuusanalysointia, etenkin ravinteiden ja arvokomponenttien osalta. Tarkastelun kohteena ovat mm. teollisuuden biosivuvirrat, bioainesta sisältävät sekä kiinteät ja lietemäiset materiaalit että prosessi- ja jätevedet.

Aikataulu: 8/2017-12/2018

TP3: Vaihtoehtoiset käsittely- ja hyödyntämismenetelmät

Tavoite: Määrittää alueen biosivuvirroille sopivimmat käsittely- ja hyödyntämismenetelmät, ja tuottaa näihin liittyvät lähtötiedot ravinnetasetarkasteluihin.

TP2:n tulosten pohjalta tässä työpaketissa arvioidaan ja tarvittavin osin myös testataan biovirroille sopivat käsittely- ja hyödyntämismenetelmät, ja näiden teknologiset ratkaisut.

Tässä tarkastellaan TP2:ssa määritettyjen biovirtojen vaihtoehtoisia käsittely- ja hyödyntämismenetelmiä, joilla saadaan ravinteet kiertoon ja biovirroille lisäarvoa. Tarkasteluun valittuja menetelmiä ovat ainakin hyönteiskasvatus, levätuotanto, arvojakeiden erotus, biohiilen ja biokaasun tuotanto. Kyseiset menetelmät edustavat edistyneitä ravinnekierrätys-mahdollisuuksia, tarjoten monipuoliset kierto- ja tuotevaihtoehdot. Kaikki tässä testattavat menetelmät ovat teknisesti riittävän kypsiä otettavaksi heti käytäntöön. Tässä niiden käyttöä arvioidaan uusissa sovelluskohteissa ja toisiinsa integroituna. Mahdollisuuksia arvioidaan myös veden talteenoton ja uudelleen käytön näkökulmasta. Hanketoteuttajilla on muiden T&K-hankkeiden kautta kertynyttä osaamista ja asiantuntemusta sekä kontakteja alan toimijoihin kaikkien tähän arviointiin valittujen menetelmien osalta.

Aikataulu: 10/2017- 8/2019

TP4: Kokonaiskäsittelyratkaisun ja toimintamallin valinta

Tavoite: Luoda ja arvioida vaihtoehtoisia kokonaiskonsepteja, ja niiden pohjalta valita sopivin

TP2:n ja TP3:n tulosten pohjalta tässä työpaketissa suunnitellaan muutama vaihtoehtoinen kokonaiskonsepti alueen biosivuvirtojen käsittelemiseksi, joista lopulta valitaan yksi alueen toimintakenttään parhaiten sopiva ja integroituva kokonaisuus, jolle tehdään tarkempi teknis-taloudellinen kokonaisarviointi.

Ensi vaiheessa esitetään vaihtoehtoisia kokonaiskäsittelyratkaisuja massatasemuodossa. Kokonaisratkaisuissa on yhdistetty vaihtoehtoisin tavoin eri käsittelyjä (TP3), niihin soveltuvia syötteitä ja niistä saatavia lopputuotteita. Syöte- ja lopputuotevirrat esitetään massataseena (tonnia/vuosi). Tuotokset laaditaan havainnolliseen muotoon, josta on helppo jatkaa konseptiarviointia laajemmalla toteuttajajoukolla. Konsepteja arvioidaan ainakin seuraavista lähtökohdista:

  • tuotteiden markkinat, painotuksena alueellinen hyödyntäminen ja sen myötä ravinnekierrätys
  • logistiset tarpeet, prosessien toteutus- ja skaalausmahdollisuudet ja niiden kustannusvaikutukset
  • kokonaiskonseptin käsittelyratkaisujen sekä niiden vaatiman operoinnin ja toiminnan integroituminen osaksi alueella jo olemassa olevaa toimintaa (sisältää myös mobiili-käsittelyratkaisujen arviointia)
  • kokonaiskonseptin tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet alueella
  • kokonaiskonseptien alustava taloudellinen kannattavuustarkastelu (karkea laskelma)

Konseptiarviointeja tehdään kiinteässä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, mm. yhteisissä kaikille avoimissa työpajoissa.

Arviointiprosessin tuloksena valitaan yksi kokonaisratkaisu, biokiertomalli, tarkempaan tarkasteluun. Kokonaiskonseptille tehdään teknis-taloudellinen tarkastelu. Keskeisin tehtävä tässä on määritellä tarvittava ja mahdollisuuksien mukaan jo nimetty toimijaverkosto biokiertomallin toteuttamiseksi. Osana toimintamallin rakentamista arvioidaan myös digitaalisten ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia ja toteutettavuutta tässä kokonaisuudessa.

Aikataulu: 8/2018-11/2019

TP5: Vaikutukset ravinteiden talteenottoon ja kierrätykseen

Tavoite: Tuottaa työkalu arvioida ja havainnollistaa toimenpiteiden vaikutukset ravinteiden talteenottoon ja ravinnekierrätykseen

TP3:n tuloksena saadaan mitattua tietoa eri käsittelymenetelmien potentiaalista testattujen biosivuvirtojen ravinteiden sitojana ja kierrättäjänä. Tulokset yhdistetään TP4:ssa tehtyihin massatasetarkasteluihin, jolloin nähdään vaikutukset ravinnetasemuodossa. Tulokset esitetään vastaavasti havainnollisesti kuin massatasetuloksetkin. Lisäksi, valitulle kokonaisratkaisulle suunnitellaan ja toteutetaan tietokonemalli, jolla voi biovirtojen laatua ja määrää varioimalla tarkastella ravinnekiertoja ja havainnollistaa nämä kuvamuodossa. Malliin voidaan rakentaa myös muutama vaihtoehtoinen kokonaisprosessiratkaisu, riippuen TP4:n tuloksista. Malli jää toimijoiden käyttöön hankkeen päätyttyä.

Ravinnekierron toteutumista valitussa kokonaisratkaisussa verrataan nykykäytäntöön. Vertailussa havainnollistetaan ravinteiden kulku nykyisellään verrattuna uuteen hankkeessa tavoiteltavaan alueelliseen ravinnekiertomalliin. Tässä huomioidaan myös epäsuorat vaikutukset, esim. kun tuotetuilla kierrätyslannoitteilla korvataan ulkopuolelta ostettavia mineraalilannoitteita.

Aikataulu: 10/2018 – 11/2019

​BioKierto-hankkeessa pidetään 4 kpl työpajoja, joissa alueelliset toimijat tapaavat toisiaan ja asiantuntijoita. Työpajoissa ideoidaan, kehitetään ja luodaan uusia kiertotalouden toimintamalleja, jotka ovat vahvasti kiinnittyneitä alueellisiin potentiaaleihin ja tarpeisiin. Työpajojen tarkemmat sisällöt ja ajankohdat tullaan ilmoittamaan näillä hankesivuilla sekä muulla tarkemmin kohderyhmille suunnatulla hankeviestinnällä.

​Biohiili- ja hyönteisaiheiset infograafit

Hämeen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden biotalouden insinööriopiskelijoiden suunnittelemat infograafit biohiilestä ja hyönteisistä.

YRITTÄJÄTARINA

YHTEYSTIEDOT

Taustaa

Ravinnekiertojen kehittämisellä haetaan Kangasalan alueelle lisää kiertotaloutta, jonka odotetaan tuovan taloudellisia sekä ympäristöllisiä hyötyjä. Parantuneen ravinnekierron katsotaan tuovan materiaalisäästöä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vähentävän alueen vesistöihin ja sitä kautta Itämereen kohdistuvia ravinnekuormia. Ravinnekiertomallissa sovellettavia menetelmiä ovat mm. biokaasun tuotanto, hyönteiskasvatus, biohiilen tuotanto, sivuvirtojen arvokomponenttien erotus, leväkasvatus ja vesien käsittely.

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 264 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

Enhancement of nutrient recycling by a local bio-cycle-model (Ministry of the Environment, 2017-2019)

The goal of the project is to design a regional circular economy and nutrient recycling model. The project will be implemented in a Finnish region with a concentration of food industry, poultry farms, and agriculture in a close proximity to the urban area. The main idea is of the project is that more efficient local recycling of nutrients is predicted to prevent nutrient flushing and leakage to the local water bodies. The combination of known and novel nutrient recycling techniques will also enhance local circular economy. Especially more so when the renewable energy sources will also be utilized based on the created model. The overall concept will produce a sustainable nutrient recycling model which when occupied in practice will lead to long lasting environmental benefits.  At first hand these benefits will mostly concern the local water bodies but when this model is occupied more widely in other locations these environmental benefits will also concern the Baltic sea region. Due to these positive water impacts the funding of the project is applied from RaKi2-program, controlled by Finnish Ministry of Environment.

Ministry of the Environment has gave funding of 264 000 euros for this project.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU