Lepaa

Lepaa - koulutusta, tutkimusta ja matkailua

Lepaalla on koulutettu puutarha-alan ammattilaisia yli sadan vuoden ajan.

Lepaan kampus

Puutarhaopetus käynnistyi Hattulan Lepaalla vuonna 1910. Nykyään siellä koulutetaan puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Noin 400 opiskelijaa*
Henkilökuntaa 37*

Lepaan hortonomi (AMK) -koulutukset:

Hortonomi (YAMK)

biotalouden ratkaisut

Lisäksi kampuksella on useita Hämeen ammatti-instituutin koulutuksia.

Lepaalla toimii myös Biotalouden tutkimusyksikön rakennettu ympäristö -tutkimusryhmä, joka keskittyy ajankohtaisiin sosiaalisen, kasvullisen ja rakennetun ympäristön rajapinnoilta nouseviin kehityshaasteisiin.

Lepaan kampuksen puisto sai ensimmäisenä Suomessa Green Flag Award -tunnustuksen ylläpidostaan, käyttäjäystävällisyydestään ja kävijöiden osallistumismahdollisuuksista. Puistoon voi tutustua mm. opiskelijaprojektina kehitetyn mobiilisovelluksen avulla.

Lepaa on myös tapahtumakeskus. Kampuksella järjestetään joka vuosi Lepaa-näyttely, joka on Suomen merkittävin puutarha- ja viheralan tapahtuma ammattilaisille ja harrastajille. Lepaan viinitila viinitilalla pidetään puolestaan vuotuinen tilaviinikilpailu, jossa valitaan vuoden tilaviinit eri kategorioissa. Lepaalla on myös yhdeksänreikäinen pay and play -golfkenttä, jossa on panostettu rentoon yhdessäoloon ja peli-iloon.

Opiskelijoita ja muita alueelle liikkuvia kampuksella palvelee mm. oma alan kirjallisuuteen painottuva kirjasto.

Ajo-ohje Lepaalle

Aja Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan liittymään 26
Käänny liittymästä 26 Pälkäne/Hattula
Käänny oikealle (Hattula/Pälkäne)
Käänny vasemmalle Tyrvännöntie
Käänny vasemmalle Lepaantie.

*Luvut vuodelta 2023.

Lepaan historia

Jo pakanuuden aikaan 800–1000-luvulla Lepaa oli tärkeä kansan kokoontumispaikka. Alueella sijaitsi esimerkiksi kuuluisa uhrilehto. Kristinuskon levittyä Hämeeseen uhrilehdon paikalle rakennettiin kirkko. Nykyään paikka tunnetaan Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkonmäkenä.

Keskiajalta saakka Lepaalla on sijainnut merkittävä aateliskartano. Lepaan suvun kuuluisin kartanonisäntä oli Hannu Björninpoika (s. 1530). Hän omisti laajoja läänityksiä sekä Virossa että Suomessa. Lepaa myytiin ensimmäisen kerran vuonna 1727 Stjerncrantz-suvulle, jonka hallussa se oli noin sata vuotta.

1820-luvulla Lepaan osti leskirouva Marie Antoinette Sommer, joka avioitui pietarilaisen kauppias Heimbürgerin kanssa. Kauppiaan kuoltua leski avioitui kartanon pehtoori Carl Fredrik Packalénin kanssa. Marian kuoltua Packalén testamenttasi omaisuutensa valtiolle. Hän kuitenkin asetti testamentissa mm. seuraavia ehtoja: ”että Suomen valtio mainitulle tilalle perustaa ja siellä ylläpitää Carl Fredrik Packalénin säätiö -nimistä maanviljelys- tai puutarhakoulua — että Suomen valtio antaa hyvin hoitaa ja ylläpitää tilalla sijaitsevaa hautausmaata — että Suomen valtio ei saa myydä tilaa, — kuitenkin jos muuttuneiden olosuhteiden harkitaan vastaisuudessa niin vaativan, käyttämään tilaa muihinkin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.”

Packalénin kuoltua 1883 siirtyi kartano hänen veljelleen kenraalimajuri Nils Kristian Packalénille, joka kuoli lapsettomana. Valtio otti kartanokiinteistön haltuunsa 1902. Silloin rakennuksia oli asuinpihalla 29. Pinta-alaa oli n. 1140 ha. Vuonna 1910 Lepaalle perustettiin puutarhaopisto Packalénin testamentin ehtojen mukaisesti. Ensimmäiset toimihenkilöt otettiin opiston palvelukseen samana vuonna. Opetus aloitettiin syksyllä 1912.

Tänä päivänä Lepaa on osa Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin muodostamaa kokonaisuutta. Ammattikorkeakoulusta valmistuu hortonomeja (AMK) puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön koulutuksista. Ammatti-instituutti puolestaan kouluttaa puutarhureita puutarhatuotannon ja viheralan osaamisaloilla.