Itävallan Dornbirnissä syntyi ensiharppauksia pitkäjänteiseen RUN-EU-yhteistyöhön

Toukokuussa 2025 neljä Forssan Tieto- ja viestintätekniikka, Kiertotalous -koulutuksen henkilökunnan innokasta kehittäjää suuntasi kaksipäiväiselle vierailulle Itävallan Dornbirniin. Yhteistyövierailua oli valmisteltu edellisten kuukausien aikana. Matkaan lähti lisäkseni tutkijayliopettaja, opinto-ohjaaja ja projekti-insinööri. Palasimme mukanamme suunnitelmia, ideoita ja intoa enemmän kuin osasimme odottaa.

RUN Eurooppa-yliopistoverkoston, eli RUN-EU:n (RUN-EU, n.d.) Itävävallassa sijaitseva kumppanimme Fachhochschule Voralberg (FHV – Vorarlberg University of Applied Sciences) sijaitsee Dornbirnissä upeiden alppimaisemien keskellä. Jo saapumisiltana meidät toivottivat tervetulleiksi isäntämme ja FHV:n Computer Science – Digital Innovation -koulutusohjelman koulutuspäällikkö Andreas Pichler, Computer Science – Software and Information Engineering -koulutusohjelman koulutuspäällikkö Peter Reiter sekä Engineering and Technology -yksikön johtaja Joachim Vedder. Tunnelma oli lämmin, keskustelu sujuvaa ja ohjelma alusta asti asiantuntevasti rakennettu.

Projektimoduulista helpotusta DBE-pohjaiseen monialaiseen opiskeluun

FHV:ssa pilotoidaan lukuvuonna 2025–2026 uutta koulutusmallia, kun Design-Based Education, eli DBE-malli (HAMK, 2025) otetaan käyttöön. Tämän yhteydessä opintoihin sijoitetaan myös samanaikaiset projektimoduulit tukemaan opiskelijoiden monialaista projektityötä, jolloin eri koulutusten välinen yhteistyö helpottuu. Meidän koulutuksessamme HAMKissa on jo useamman vuoden ollut käytössä DBE-malli ja Design Thinking, eli muotoiluajattelu, ja lisäksi meillä on kehitetty pitkäjänteisesti monialaista koulutusten välistä yhteistyötä. Tässä kehitystyössä olemmekin kohdanneet ongelmia esimerkiksi useamman koulutuksen yhteisten aikataulujen sovittamisessa yhteen. FHV:n projektimoduulin tapainen ratkaisu voisikin tuoda helpotusta näihin haasteisiin. Tutustuimme tarkemmin myös isäntiemme koulutusten rakenteisiin, joista löysimme sopivia kohtia yhteistyölle mm. innovaatio-opintoihin ja data-analytiikkaan liittyen. Oli lisäksi hienoa kuulla, että koulutuspäälliköt ja jopa yksikön johtaja ovat mukana opetuksessa. Tästä syntyi vahva tunne siitä, että FHV:ssa halutaan ymmärtää opetuksen arkea aidosti.

Lisäksi FHV:n kampuksen valoisat tilat ja avoimuus antoivat ideoita, miten myös Forssan kampuksella voisimme tuoda oppimisympäristöt ja opiskelijoiden tekemisen vielä paremmin näkyville. Kun laboratoriot ja tutkimustilat ovat avoimia, voi käytännön työskentelyä seurata helpommin.

Kohti yhteistä kurssitoteutusta

Koska Design Thinking -pedagogiikka yhdistää meidän ja FHV:n opetusta, tässä on luonnollinen yhteistyön paikka. Yksi vierailun konkreettisimmista tuloksista olikin suunnitelma yhteisestä kurssitoteutuksesta keväälle 2026. Forssan insinöörikoulutuksen toisen vuosikurssin opiskelijoilla on koko toisen lukuvuoden ajan käytössä Insinööritoimistomalli, jossa toteutetaan pitkäkestoiset IoT-projektit (Virta, 2025). Insinööritoimistomallissa tiimit toimivat kuin oikeat insinööritoimistot kehittäen, testaten ja dokumentoiden ratkaisunsa ammattimaisella otteella ja asiakkaan toiveita kuunnellen.

Joka kevät järjestettävällä käyttöliittymä- ja käytettävyyskurssilla opiskelijat suunnittelevat demot, ja niihin liittyy yhteinen monialainen hackathon-päivä, jossa esimerkiksi keväällä 2025 kehitettiin käyttöliittymien saavutettavuutta (Viljakainen, 2025). Tavoitteena on, että FHV:n opiskelijat osallistuvat tähän toteutukseen, ja vastavuoroisesti insinööriopiskelijamme saisivat mahdollisuuden osallistua FHV:n Innovaatioprojektiin. Tämän lisäksi jatkamme keskustelua käytännön tavoista tehdä yhteistyötä myös data-analytiikkaopetuksessa. Yhteisten kurssien lisäksi keskusteluissamme nousivat esiin myös opiskelijavaihdon mahdollisuudet.

Yritysyhteistyö ja startup-toiminta

FHV:ssa on noin 1600 opiskelijaa ja 400 henkilökunnan jäsentä, joista osa työskentelee osa-aikaisesti. Jokaisessa koulutusohjelmassa vähintään 40 % opettajista on oppilaitoksen ulkopuolisia henkilöitä eli he työskentelevät päätoimisesti jossain alueen yrityksistä. Koulutusohjelmia on kaiken kaikkiaan 25. Tutkimuksen puolella työskentelee reilut 200 henkilöä. FHV:llä jopa osa professuureista on yritysten rahoittamia, mikä onkin hyvä esimerkki aluekehityksen ja koulutuksen liitosta.

Korkeakoulujen yritysyhteistyöstä ja opiskelijoiden käynnistämistä startupeista käytiin paljon keskusteluita, sillä ne ovat keskeisiä ja alueellisesti tärkeitä sekä Voralbergissa että HAMKissa. Tutustuimme WISTOon, joka on alueellinen yrityskehityksen palveluorganisaatio (WISTO, 2025) sekä Startup Voralbergiin, joka tukee aloittelevia yrittäjähenkisiä opiskelijoita (Startup Voralberg, 2025). Vierailun hetkellä näiden tukiorganisaatioiden ohjattavana oli 14 tiimiä. Molempien tekemä työ tarjoa hyviä esimerkkejä siitä, miten opiskelijat voivat saada tukea omien yritysideoidensa jalostamiseen. Vorarlbergin yhteistyömalli rakentuu vahvan paikallisen ekosysteemin varaan. Tämä on yritysten, oppilaitosten ja kehitysorganisaatioiden muodostama tiivis verkosto, jossa tieto ja osaaminen virtaavat saumattomasti kaikkiin suuntiin. Yhteinen toimintamalli vahvistaa koko alueen kilpailukykyä ja synnyttää kestävää kasvua.

Forssan seutukunnassa insinöörikoulutuksemme tekee jo kohtuullisen paljon yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Opiskelijat ratkovat projekteissaan yrityksiltä saamiaan haasteita DBE-mallin avulla, suorittavat harjoitteluita alueen yrityksissä sekä tekevät niihin opinnäytetöitä. Kehittämistä kuitenkin vaaditaan, jotta erityisesti kansainväliset opiskelijat löytävät harjoittelupaikkoja ja työllistyvät alueelle.

Voralbergissa yritysten, oppilaitosten ja kehitysorganisaatioiden muodostaman ekosysteemin ytimessä on jatkuva vuoropuhelu, jota käydään säännöllisesti, jopa 4–6 viikon välein. Tapaamisissa tarkastellaan tulevaisuuden trendejä ja tunnistetaan yritysten ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Esimerkiksi tulevaisuuden työelämätaidot on määritelty yhdessä yritysten kanssa, jolloin koulutus pysyy tiiviisti ajan hermolla. Näistä voimme ottaa mallia myös Forssaan. Lisäksi aiomme tiivistää opetuksen ja yritysten välistä yhteistyötä lisäämällä yritysluentoja ja puheenvuoroja erityisesti toisen vuosikurssin opetuksessa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on myös rakentaa koulutuksia, jotka rakentuvat erityisesti yritysten tarpeista lisätä oppimisen polkuja myös näiden henkilöstölle. Myös Forssan kampuksen insinööriopiskelijoiden startup-toiminnan tukemiseen saimme Startup Voralbergista hyviä käytännön vinkkejä.

Lisäksi Voralbergin ekosysteemimallit tarjosivat ideoita DAVE – Datavetoisen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö -hankkeen (DAVE, n.d.) Innovaatioekosysteemin kehittämistyöhön Forssan alueella. DAVE-hankkeen kautta käynnistettiin loppukeväästä 2025 Innovaatioekosysteemi, jossa seudun yritykset ja muut organisaatiot toimivat yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Voralbergissa osaaminen, ideat ja resurssit kiertävät jatkuvasti ekosysteemin sisällä, ja yritykset osallistuvat innovointitapahtumiin ja työskentelevät yhdessä uusien ratkaisujen löytämiseksi. Vierailulla nähtiinkin, miten todellinen kilpailukyky syntyy ekosysteemin tasapainosta ja sen osien saumattomasta yhteispelistä. Kun kaikki kokevat olevansa osa samaa kokonaisuutta, jokaisen toimijan menestys ruokkii yhteistä hyvinvointia. Tämä vahvistaa edelleen halua kehittää yhteistyötä ja synnyttää alueelle elinvoimaa, innovaatioita ja uusia mahdollisuuksia yhdessä tekemisen voimalla. Tästä kaikesta otamme mallia myös HAMKin koulutuksiin.

Kahden päivän intensiivivierailu olikin enemmän kuin verkostoitumista – se oli tulevaisuuden rakentamista yhdessä. Mikä parasta, tämä on vasta alkua.

Yleisenä suosituksena voikin lopuksi todeta, että jos mietit RUN-EU-yhteistyötä, ota reilusti aktiivinen rooli. Yhteistyö ei synny itsestään, vaan tarttumalla toimeen.

Lue lisää matkan valmistelusta ja sen yhteydessä opituista asioista täältä: Kohti Voralbergia – kansainvälistä yhteistyötä syntyy tarttumalla toimeen

Kirjoittajat