Naisten osaamiselle on edelleen tarvetta teknologia-alalla

Teknologia muokkaa maailmaa vauhdilla, mutta jos sen kehittäjät ovat pääosin samanlaisista taustoista, ratkaisut jäävät helposti yksipuolisiksi. Siksi onkin ihan perusteltua kysyä: kuka teknologiaa kehittää ja kenen tarpeita varten? Vaikka aihe on ollut keskustelussa jo pitkään, merkittävää muutosta ei ole tapahtunut riittävän nopeasti.

Luvuissa näkyy vain pientä muutosta

Teknologia-ala on yhä vahvasti miesvaltainen. Naisia on vähemmän luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla eli niin sanotuilla STEM-aloilla (science, technology, engineering, mathematics). Kansainväliset tarkastelut osoittavat, että naiset ovat aliedustettuina monilla näistä aloista, ja naisten osuus STEM-urien koulutuksessa ja työssä on edelleen matalampi kuin miesten (IE University, n.d.; Maailmanpankki, 2022). OECD:n mukaan naisten määrä tutkimus- ja innovaatiotyössä on kasvanut, mutta he ovat edelleen selvästi vähemmistössä esimerkiksi patenttien hakijoissa (Fraccola & Sarrico, 2025).  Tilastokeskuksen (2024) mukaan tekniikan ala on Suomessa suosituin koulutusala, mutta tutkinnon suorittaneista naisia on vain 16 %. Näin ollen tekniikan alaa ei voida pitää niin sanottuna tasa-alana, jolla naisten osuus sijoittuu 40-60 % välille. Esimerkiksi vuonna 2023 tällaisia aloja olivat yleissivistävä koulutus sekä luonnontieteet.  

Naiset hakevat en40–60aisina enemmän yliopistoihin kuin ammattikorkeakouluihin. Naisten osuus tekniikan ja ICT:n alojen hakijoista on lähtenyt ammattikorkeakoulujen osalta laskuun. Kevään 2024 yhteishaussa ammattikorkeakoulujen ICT-alan koulutuksiin hakevista 30 %oli naisia. (Teknologiateollisuus, 2024)

Insinööriliitto julkaisi naistenpäiväksi 2026 julisteen Insinöörinaisen profiilista (Kuva 1). Siitä havaitaan, että esimerkiksi johtotehtävissä naisinsinööri on harvinainen näky. Pääosa naisista toimii asiantuntijatehtävissä. Tässäkin tarvitaan muutosta, sillä monipuolisempi edustus myös johtotehtävissä hyödyttäisi koko teknologia-alaa.

Yksipuoliset tekijät luovat yksipuolisia tuotteita ja palveluja

Teknologia vaikuttaa meidän kaikkien arkeen. Se on läsnä terveydenhuollon palveluissa, liikkumisessa, työelämässä ja monissa muissa jokapäiväisissä ratkaisuissa. Naiset erilaisten palveluiden käyttäjinä muodostavat merkittävän asiakasryhmän; erityisesti iäkkäämmissä henkilöissä naisten määrä korostuu. Siksi sillä on merkitystä, ketkä ovat mukana suunnittelemassa ja kehittämässä teknologiaa. Jos suurin osa kehittäjistä tulee samankaltaisista taustoista, myös näkökulmat jäävät yksipuolisiksi.

Esimerkiksi autojen turvallisuusjärjestelmät on pitkään testattu ensisijaisesti mieskehon mittasuhteisiin perustuvilla törmäysnukeilla. Useissakin tutkimuksissa on havaittu, että naiset loukkaantuvat liikenneonnettomuuksissa keskimäärin miehiä useammin vakavasti, mikä liittyy osittain siihen, ettei testaus ole huomioinut riittävästi erikokoisia ja erilaisia kehoja (Abrams ym., 2024; Stanford Gendered Innovations, n.d.). Myös terveysteknologian algoritmeissa on havaittu vinoumia, jos taustalla oleva data painottuu tiettyihin väestöryhmiin. Tällöin algoritmit voivat toimia heikommin esimerkiksi naisten tai muiden aliedustettujen ryhmien kohdalla, mikä voi vaikuttaa diagnooseihin, hoitosuosituksiin ja potilaiden saamaan hoitoon (Hasanzadeh ym., 2025; Norori ym., 2021). Tällaiset esimerkit osoittavat, ettei kyse ole vain edustuksesta tilastoissa, vaan konkreettisista vaikutuksista turvallisuuteen, terveyteen ja käyttökokemukseen.

Erilaiset näkökulmat innovaation voimavarana

Maailmanpankin raportin mukaan naisten suurempi osallistuminen STEM-aloille voisi lisätä innovointikykyä ja taloudellista hyvinvointia, koska se tukee työvoiman monipuolisuutta ja osaamista (Maailmanpankki, 2022). Kun tiimeissä on ihmisiä erilaisista taustoista ja kokemuksista, syntyy enemmän uusia ideoita ja vaihtoehtoisia ratkaisuja.

OECD korostaa, että sukupuolten välisen kuilun kaventaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa ei ole vain tasa-arvoteko, vaan voi vahvistaa koko innovaatiojärjestelmää (Fraccola & Sarrico, 2025). Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä vaativat uudenlaista osaamista. Tarvitsemme ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuuteen, kiertotalouteen ja vastuulliseen teknologiaan. Näitä ratkaisuja kehitetään pitkälti juuri STEM-aloilla. Jos iso osa väestöstä jää sivuun teknologian kehittämisestä, samalla jää käyttämättä paljon osaamista ja potentiaalia.

Tutkimukset myös osittavat, että tytöt ja nuoret naiset valitsevat edelleen harvemmin teknologia- ja insinöörialoja, vaikka kiinnostusta ja kykyjä olisi (Maailmanpankki, 2022). Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2024 katsauksen mukaan miehet hakeutuvat STEM-aloille huomattavasti naisia useammin, ja sukupuolten välinen ero on Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Tämä tarkoittaa, että kestävän teknologian kehittämisessä jää huomattavan paljon potentiaalia käyttämättä.

Miten naisia saadaan mukaan?

Koulutuksen rooli on merkittävä. Maailmanpankin raportin mukaan kiinnostus STEM-aloihin rakentuu jo varhain, ja esimerkiksi stereotypioihin puuttuminen sekä positiiviset roolimallit voivat lisätä tyttöjen kiinnostusta näihin aloihin jo opiskeluvaiheessa. Siksi olisi tärkeää, että naisia näkyisi alalla enemmän ja että heitä nostettaisiin aktiivisemmin esiin asiantuntijoina, puhujina ja esikuvina. Tätä työtä tehdään jo esimerkiksi Suomen Akatemiassa, joka on tuonut esiin naispuolisten tutkijoiden uratarinoita ja osaamista (Suomen Akatemia, 2024). Kun nuoret tytöt näkevät naisia teknologian ja tekniikan tehtävissä, ala näyttäytyy realistisena ja mahdollisena myös heille.

Erilaiset verkostot edistävät naisten näkyvyyttä ja urakehitystä tekniikan alalla. Esimerkiksi Tekniikan akateemisilla on aluekerhoja sekä tekniikan alalla toimiville akateemisille naisille että kaikille tekniikan alalla työskenteleville. Verkostojen kautta edistetään myös alan ja tekniikan kehitystä yleisesti. (AboaTEK, n.d.)

Myös mentoroinnin ja esikuvien merkitystä pitäisi korostaa. Ne voivat auttaa naisia paitsi hakeutumaan alalle myös pysymään siellä ja etenemään urallaan. Tuki, samaistumispinta ja kokemus siitä, että ei ole yksin, vahvistavat ammatillista identiteettiä ja sitoutumista alaan.

Teknologia syntyy ihmisten tekemistä valinnoista. Kehittäjien taustat ja kokemukset vaikuttavat siihen, millaisia ongelmia pidetään merkityksellisinä ja miten niitä lähestytään. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, keiden arkea helpotetaan ja keiden tarpeet jäävät vähemmälle huomiolle.

Kirjoittajat