HAMKin avulla vauhtia hämäläiskuntien ilmasto- ja ympäristötyöhön
Tarjosimme hämäläiskunnille konkreettista tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillintään, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä viihtyisämpien elinympäristöjen kehittämiseen luontopohjaisten ratkaisujen (nature-based solutions, NBS) keinoin. Kehitimme ”Viheralan käytännöt ja luontopohjaiset ratkaisut (VIRKEÄ)” -hankkeen avulla kuntakohtaisten NBS-suunnitelmien lisäksi työkaluja ja menetelmiä, joilla suomalaiskunnat voivat tehostaa omaa luontopohjaisiin ratkaisuihin perustuvaa suunnittelua, toteutusta ja kunnossapitoa.
Vaikka luontopohjaisista ratkaisuista löytyy paljon tietoa, niiden käyttöönotto on edennyt hitaasti, sillä luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta eikä niitä osata liittää osaksi kuntien tai kaupunkien strategista päätöksentekoa. Hitautta aiheuttavat mm. tiedon puute, epäselvä vastuunjako eri hallinnonaloilla, puutteet yhteistyössä sekä totuttuihin toimintatapoihin juuttuminen. Luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen kaivataankin nyt konkreettisia esimerkkejä ja selkeitä ohjeita.
Verkostoja yksittäisratkaisujen sijasta
Viheralan luontopohjaiset ratkaisut ovat viherympäristön rakenteita ja kunnossapidon käytäntöjä, joissa hyödynnetään luonnon prosesseja esimerkiksi rakennetun ympäristön hulevesien hallinnassa, elinympäristön laadun parantamisessa ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Luonto ja sen prosessit toimivat rakennetussa ympäristössä toisiinsa kytkeytyvissä verkostoissa, kuten puustoisissa, avointen alueiden verkostoissa ja vesi- ja maaperäverkostoissa. Verkostoajattelu muodostikin hankkeen keskeisen luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelun perustan yksittäisten irrallisten ratkaisujen sijoittamisen sijaan.
”Viheralan luontopohjaisista ratkaisuista on puhuttu jo pitkään. Usein ne on kuitenkin mielletty enemmän yksittäisinä ja vähän irrallisina rakenteina, kuin osana rakennetun ympäristön luontoverkostoja, joihin niiden elinvoimaisuus ja toiminnallisuus kuitenkin tukeutuu. Siksi tässä hankkeessa viheralan luontopohjaisiin ratkaisuihin haluttiin löytää laajempi ja kokonaisvaltaisempi näkökulma. Tällöin rakennetusta ympäristöstä voidaan myös paremmin löytää niitä luontopohjaisten ratkaisujen sovellustapoja ja -paikkoja, joissa luontopohjaisista ratkaisuista on eniten hyötyä.” mielenkiintoinen pointti haastateltavalta.
Mervi Kokkila, HAMKin projektipäällikkö
Loimme yhdessä Suomen ympäristöopiston (SYKLI) kanssa luontopohjaisten ratkaisujen yleissuunnitelmat neljään pilottikuntaan. Hämeenlinnaan, Riihimäelle, Heinolaan ja Orimattilaan tehdyissä suunnitelmissa tarkasteltiin mahdollisuuksia, joilla voidaan vahvistaa mm. kaupunkien sini-viherrakennetta ja maaperäverkostoa sekä hyödyntää luontopohjaisia ratkaisuja osana kuntien kokonaisvaltaista kehittämistä. Kuntien edustajat olivat mukana suunnitteluprosessissa ihan alkumetreiltä asti.
Tarkastelimme osana hanketyötä myös viheralan vakiotyöohjeistusten
Työkaluja muidenkin tarpeisiin
Luontopohjaiset ratkaisut ovat tällä hetkellä myös monen muun työpöydällä. Yhtenä tavoitteena olikin tarjota sellaisia työkaluja, joita myös muiden suomalaiskaupunkien ja –kuntien päätöksentekijät, kaavoittajat ja kaupunkisuunnittelijat voivat käyttää omassa ilmasto- ja ympäristötyössään. Aineistoista hyötyvät myös viheralan toimijat suunnittelijoista rakennuttajiin ja urakoitsijoista kunnossapitäjiin.
Keskeinen tavoite menetelmien ja työkalujen kehittämisessä oli niiden helppo sovellettavuus. Esimerkiksi karttatarkasteluihin ei aina tarvita monimutkaisia paikkatietoanalyysejä, vaan niitä voidaan toteuttaa hyödyntämällä avoimista aineistolähteistä saatavia kartta-aineistoja. Kehitimme ja kokeilimme hankkeen työpajoissa suunnitteluprosessin eri vaiheisiin sopivia menetelmiä, jotka kokosimme menetelmäkäsikirjaksi.
Toteutimme hanketyönä myös luontopohjaisiin ratkaisuihin pureutuvan kortiston, jonka avulla lukijat voivat tunnistaa luontopohjaisten ratkaisujen soveltamiskohteita ja löytää uusia ideoita luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen. Kortisto tarjoaa yhteensä kaksitoista tapaa, joilla kaupunkiympäristöjen ja niissä esiintyvien luontoverkostojen haasteita voidaan ratkoa luontopohjaisten ratkaisujen keinoin. Kortisto auttaa myös tunnistamaan luontopohjaisten ratkaisujen kannalta tärkeimmät tekijät, joihin tulee kiinnittää erityishuomiota luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa.
Kehitimme oheen myös lisävalikoiman yksittäisratkaisuja esimerkiksi puistometsiköiden, asuinalueiden metsävöiden ja metsäisten rata-alueiden puustoyhteyden kehittämiseen. Kaikkiin tuotoksiimme pääset tutustumaan hankesivumme kautta tai suoraan alla olevista linkeistä.
Lataa aineistot
VIRKEÄ pähkinänkuoressa
Viheralan käytännöt ja luontopohjaiset ratkaisut -hankkeen päätoteuttajana toimi Suomen ympäristöopisto SYKLI ja hankkeen osatoteuttajana toimii Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen kesto oli 1.1.2024–31.12.2025. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama.
Lisätietoja
