Hyppää sisältöön
Etusivu Yritysyhteistyöstä elinvoimaisuutta tutkimukseen ja oppimiseen Lepaalla

Yritysyhteistyöstä elinvoimaisuutta tutkimukseen ja oppimiseen Lepaalla

Lepaan kampuksella toiminnan keskiössä on kiertotalouden ja kestävän viljelyn ratkaisujen kehittäminen. Sekä tutkimusta että koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Lepaan osaamiskeskittymässä yhdessä tekeminen vahvistaa kaikkien osapuolten osaamista.

HAMKilainen puutarha-alan tutkimus ja koulutus keskittyy Lepaan kampukselle Hattulaan. Käytössämme on monipuolinen ruoan alkulähteille keskittyvä tutkimusympäristö – pellot, kasvihuoneet sekä marja- ja hedelmätarhat. Kampuksella on myös mikrolisäyslaboratorio ja laboratoriolaitteistoa kasvualustan ominaisuuksien määrittämiseen. Laboratorion kasvatus- ja olosuhdekaapit soveltuvat kasvien ja levien kasvatukseen. Tutkimus eri vaiheissaan on tarpeen mukaan skaalattavissa petrimaljasta peltoon.

Kampuksella käytössä oleva tutkimusinfrastruktuuri on koko Lepaalla toimivan tutkimus- ja koulutusyhteisön käytettävissä. Näin myös opiskelijat pääsevät kokeilemaan asioita käytännössä jo opiskelun aikana. Tutkimusinfrastuktuuri on hyödynnettävissä myös opinnäytetöissä tehtävään tutkimukseen tai yritysten toimeksiannosta toteutettuihin opiskelijaprojekteihin.

Lepaalla Kehittyvä ja kestävä sisäviljely -tutkimusryhmää vetävä tutkijayliopettaja Marika Tossavainen näkee SmartBio-tutkimusekosysteemin laboratorioiden antavan lisäbuustia puutarha-alan tutkimukseen.

”Hyödynnämme tutkimuksessamme Lepaan kampuksen viljely-ympäristöjen ja omien laboratoriolaitteidemme ohella myös HAMKin korkeakoulukeskuksen moderneja laboratorioita esimerkiksi kasvien tuottamien yhdisteiden analytiikassa ja kasvualustojen mikrobiologisen aktiivisuuden tutkimisessa. Kiertotalouden ratkaisujen kehittäminen, kuten käytetyn puumateriaalin kierrätys kasvualustoiksi ja viinintuotannon sivuvirtojen käyttö kosmetiikassa ovat osa tutkimustamme”, kertoo Tossavainen.

Yritykset hyötyvät Lepaan osaamisesta ja voivat myös ostaa tutkimuspalvelua omiin tarpeisiinsa. Lepaalla puutarhatalouden tutkimus, koulutus ja infrastuktuuri sekä toimintaan liittyvät yhteistyö- ja asiantuntijaverkostot nähdään osaamiskeskittymänä, josta hyötyvät niin tutkimuskumppanit, opiskelijat kuin alan yritykset. Tekemisen yhtenä tavoitteena on myös alueellisen vaikuttavuuden ja hyödyn kasvattaminen. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvaa puutarha-alan merkittäväksi toimijaksi myös kansainvälisesti.

Yritysyhteistyö puutarha-alan opinnoissa ja tutkimuksessa

HAMKin ja yritysten välisen yhteistyön hyödyt kantavat pitkälle. Työnantajien kanssa verkostoituminen opiskeluaikana edesauttaa opiskelijoiden työllistymistä. Yritykset puolestaan pääsevät yhteistyön kautta tutustumaan koulutuksen tarjoamaan osaamiseen. HAMKia yritysten kanssa työskentely auttaa tunnistamaan niiden tarpeita ja siten lisäämään tutkimuksen ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Tutkimus puolestaan tukee yritysten kehitystarpeita.

DBE eli muotoilulähtöinen oppiminen (design-based education) on HAMKissa yksi tapa tuoda yritykset ja muut työnantajat osaksi opintoja. DBE on yhteiskehittämällä oppimista, jossa keskeistä on yhdessä kehittää ja oppia sellaisia työskentelytapoja, joita opiskelija tarvitsee jatkossa työelämässä. Opiskelijat ratkovat yritysten aitoja haasteita, mikä tarjoaa innostavan oppimisympäristön ja tekee työelämää tutuksi jo opintojen aikana.

Keväällä Lepaalla toteutettiin opiskelijaprojekti maanparannusaineita ja luomulannoitteita sivuvirroista valmistavan Humuspehtoori Oy:n kanssa. Yrityksen lopputuotteita käyttävät sekä viljelijät että kuluttajat, ja lähes kaikki tuotteet ovat luomuhyväksyttyjä. Idea opiskelijaprojektista sai alkunsa Lepaalla käynnissä olevan Euroopan unionin osarahoittaman Hortianna-hankkeen tiimoilta, kun sen projektiryhmä vieraili yrityksen kompostikentällä tutustumassa kompostista syntyvän suotoveden käsittelyyn.

Humuspehtoorin Suvi Mantsinen esitteli HAMKin Salla Leppäkoskelle ja Petri Niemelle suotovesialtaiden toimintaa keväällä 2025. Kuva: Päivi Vartiainen

Kompostointiprosessin aikana käsiteltävästä materiaalista valuu runsaasti erilaisia ravinteita sisältävää suotovettä, johon sekoittuu sade- ja sulamisvettä. Vuoden aikana syntyvän suotoveden määrä on huomattava. Humuspehtoori on rakentanut suotovedelle monivaiheisen puhdistusprosessin, jossa pyritään poistamaan mahdollisimman paljon siinä olevia ympäristöä kuormittavia ravinteita ja jäämiä ennen veden laskemista luontoon.

”Opiskelijaryhmän tehtävänä oli tehostaa suotovedessä olevien ravinteiden talteenottoa. Ryhmä selviytyi tehtävästä loistavasti. Projektin alussa he kartoittivat nykytilanteen ja ideoivat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista he valitsivat pari toteuttamiskelpoista ideaa syvälliseen tarkasteluun. Toimeksiantaja oli tarjottuihin ratkaisuihin tyytyväinen ja aikoi viedä ehdotukset käytäntöön”, kertoo DBE-projektin toteutuksessa mukana ollut puutarhatalouden lehtori Pasi Käkelä.

Opiskelijoiden ideat ovat tervetulleita

Humuspehtoorin toimitusjohtaja Suvi Mantsinen sanoo, että projektissa syntyneistä kahdesta ideasta toinen on laitettu yrityksessä käytäntöön: muun suodatuskentällä valmiina olevan kasvillisuuden lisäksi on istutettu kurjenmiekkoja tukemaan veden suodatusta. Toinen idea, suotovesialtaaseen rakennettava biohiilipato, odottaa myöhempää toteutusta.

Humuspehtoorin suotovesiallas keväällä. Kuva: Päivi Vartiainen

Mantsinen näkee DBE:n tapaisessa ryhmätyöskentelyssä runsaasti etuja, kun tekijät ja näkökulmat yhdistyvät. Mantsinen arvostaa oppilaitosten aktiivisuutta kysellä yrityksen tarpeista. Hänen mukaansa opiskelijayhteistyöt on yrityksille hyödyllistä esimerkiksi haettaessa uusia ratkaisuja.

”Opiskelijat etsivät tietoa kirjallisuudesta ja muista lähteistä, joihin ei yrityksen arjessa välttämättä tule syvennyttyä. Opiskelijoiden ideat voivat myös olla niin sanotusti laatikon ulkopuolelta, sillä he eivät ole lukkiutuneet alalla vallitseviin käytäntöihin”, Mantsinen toteaa.

Biohiilipadon tehokasta toteutusta varten tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Markkinoilla on useita erilaisia biohiilituotteita, joiden koostumus ja suodatuskyky vaihtelevat. Tältä osin asia palasikin opiskelijoiden pöydältä takaisin tutkijoiden ratkottavaksi. Hortianna-hankkeen asiantuntijatiimi tutkii parhaillaan kaupallisten biohiilien suodatusominaisuuksia tavoitteenaan löytää suotovesien käsittelyyn parhaiten soveltuva ratkaisu. Tutkimuksen tulokset tulevat julkisesti kaikkien saman haasteen parissa painiskelevien toimijoiden käyttöön, joten yhteistyöllä nähdään olevan laajempi kuin vain yhtä yritystä hyödyttävä vaikutus.

Hortianna

Kokoamme Hortianna-hankkeessa HAMKin Lepaan kampukselle valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tunnettua puutarha-alan osaamiskeskittymää, jonka avulla tavoittelemme yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa uusia kiertotalouteen perustuvia innovaatioita. Hortianna-hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Euroopan unionin osarahoittama -logo

Lisätietoja