Linjakas opetus tukee opiskelijan korkealaatuista oppimista ja hyvinvointia

Konstruktiivinen linjakkuus on opetuksen suunnittelun keskeinen periaate. Sillä tarkoitetaan opetuksen suunnittelua siten, että se tukee opiskelijan aktiivista ja syväsuuntautunutta oppimista. Suunnittelun lähtökohtana ovat selkeästi määritellyt osaamistavoitteet, joiden pohjalta niin opintojen sisällöt kuin opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmätkin valitaan tukemaan tavoitteiden saavuttamista (Biggs & Tang, 2011). Tavoitteena on, että osaamistavoitteet, sisällöt, käytettävät menetelmät ja arviointi muodostavat johdonmukaisen ja läpinäkyvän kokonaisuuden, jossa eri osa-alueet tukevat toisiaan ja ohjaavat opiskelijoita syvälliseen tiedon prosessointiin.

Opetuksen linjakkuus on yksi Hämeen ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkinnoissa vuosittain toteutettavan LearnWell-oppimiskokemuskyselyn keskeisistä teemoista. Kysely kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta, oppimisympäristöstä ja opiskeluhyvinvoinnista. Taulukossa 1. on kuvattu, minkälaisin eri väittämin linjakkuutta mitataan LearnWell-oppimiskokemuskyselyssä. Tässä tekstissä tarkastellaan, miten opetus- ja ohjaushenkilöstö voi linjakkaalla opetuksella tukea opiskelijoiden korkealaatuista oppimista ja hyvinvointia.

Linjakkaassa opetuksen suunnittelussa suunnittelu lähtee opiskelijan näkökulmasta: keskiössä on se, mitä opiskelijan tulisi oppia ja millaiset opetus- ja arviointikäytännöt tukevat tätä oppimisprosessia parhaalla mahdollisella tavalla. Silloin kun osaamistavoitteet ovat selkeitä sekä opettajalle että opiskelijoille ja arviointi kohdistuu näiden tavoitteiden saavuttamiseen, opetus tukee tehokkaasti opiskelijoiden oppimista, opintojen sujuvuutta ja opiskeluun liittyvää hyvinvointia. Tästä syystä konstruktiivinen linjakkuus on opettajalle keskeinen pedagoginen työkalu.

Väittämät	Kuvaus	Esimerkki
Minulle on selvää, mitä moduuleissa tulisi oppia.	Opiskelija tietää millaisia tavoitteita opettaja on asettanut oppimiselle kurssin aikana.	Moduulin alussa opettaja esittelee oppimisen keskeiset sisällöt (esim. “Moduulin jälkeen osaat analysoida tutkimusartikkelin rakennetta ja arvioida sen luotettavuutta”).
Oppimiselle asetetut tavoitteet on tuotu selkeästi esiin.	Kurssin tavoitteet on kirjoitettu sellaisella tavalla ja käyttäen sellaista kieltä, joka aukeaa opiskelijalle.	Oppimistavoitteet on kirjoitettu konkreettisesti ja opiskelijalle ymmärrettävästi, esim. muotoon “Osaat soveltaa X-menetelmää käytännön tilanteessa”.
Meille opetetut asiat näyttävät olevan oppimiselle asetettujen tavoitteisen mukaisia.	Opiskelija näkee ja ymmärtää tavoitteiden ja oppimisen välisen suhteen.	Luennoilla ja harjoituksissa käsitellään juuri niitä teemoja ja taitoja, joita on mainittu oppimistavoitteissa.
Moduulien arviointi kohdistuu tavoitteiden mukaiseen osaamisiin.	Opiskelija näkee opiskelun ja arvioinnin välisen suhteen.	Tentissä tai tehtävissä arvioidaan samoja taitoja, jotka on kuvattu oppimistavoitteissa, eli esim. analyysi, soveltaminen, perusteleminen.
Oppimistehtävien (mm. esseet, oppimispäiväkirjat, portfoliot, tentit, harjoitukset, raportit) vaatimukset ovat minulle selvät.	Tehtävänanto on selkeä ja yksiselitteinen, ja opiskelija tietää, millainen työ vastaa hyväksyttävää suoritusta.	Tehtävänannossa kerrotaan, mitä sisältöä odotetaan, kuinka laaja työ on ja miten se arvioidaan.
On helppo nähdä, miten annetut tehtävät liittyvät siihen, mitä minun odotetaan oppivan.	Tehtävien ja opetettavien sisältöjen välinen yhteys on selkeä, ja opiskelija näkee, miten tehtävät tukevat oppimista, osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista.	Opiskelija ymmärtää, että esim. oppimispäiväkirja auttaa reflektoimaan omaa osaamista suhteessa tavoitteisiin.
Käytettävät opetusmenetelmät tukevat moduulien tavoitteiden saavuttamista.	Valitut opetusmenetelmät tukevat oppimista.	Jos tavoitteena on käytännön osaaminen, mukana on harjoituksia ja autenttisia esimerkkitilanteita, ei pelkkiä luentoja.

Mitä tutkimus kertoo linjakkuudesta?

Tutkimukset näyttävät, että opiskelijat suuntaavat oppimistaan sen mukaisesti, mitä opetuksessa ja erityisesti arvioinnissa vaaditaan (ks. esim. Biggs & Tang, 2011; Hailikari ym., 2022). Linjakkuuden näkökulmasta onkin erityisen tärkeää, että arviointi on linjassa osaamistavoitteiden kanssa. Aiemmat tutkimukset osoittavat myös, että opettajat usein näkevät arvioinnin erillisenä osana opetus-oppimisprosessia (Postareff ym., 2012), vaikka sillä on erityisen tärkeä rooli oppimisen suuntaamisessa (Struyven ym., 2005; Hailikari ym., 2022).  Opiskelijat omaksuvat syväsuuntautuneen lähestymistavan erityisesti silloin, kun opetus- ja arviointikäytännöt edellyttävät aktiivista osallistumista, ajattelun näkyväksi tekemistä ja ymmärtämiseen perustuvaa työskentelyä (Hailikari ym., 2022). Syväsuuntautuneella lähestymistavalla tarkoitetaan pyrkimystä ymmärtää syvällisesti ja muodostaa kokonaisvaltainen käsitys opittavasta asiasta. Myös opetuksen ja oppimisympäristön vaatimukset ja sopiva haastavuustaso ovat keskeisiä opiskelijoiden oppimisprosessien muotoutumisessa. Opetuksessa olisikin tärkeää löytää optimaalinen haastavuustaso, jolloin tehtävien vaatimustaso olisi oikeassa suhteessa opiskelijoiden osaamiseen ja näin samalla edistäisi oppimista ja sitoutumista oppimisprosessiin (Postareff ym., 2015). Linjakkaalla opetuksen suunnittelulla voidaan siis tutkitusti pyrkiä vaikuttamaan sekä opiskelijoiden oppimisprosesseihin että hyvinvointiin.

Vinkkejä opettajalle linjakkuuden miettimiseen

Linjakkuuden miettiminen alkaa opetussuunnitelman tekemisen yhteydessä osaamistavoitteiden muotoilusta. Opintojaksojen osaamistavoitteilla on yhteys toisiinsa ja tutkinnon tavoitteisiin. Opettajan tehtävä onkin suunnitella oppimisympäristö, jossa opetusmenetelmät tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista ja jossa arviointi tapahtuu suhteessa osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteiden tulee olla selkeät ja opiskelijoille läpinäkyvät. Yksi tapa saada tämä aikaan on kirjata tavoitteeseen selkeä, toiminnallinen verbi kuten luetella, selittää tai vertailla, joka kuvaa oppimisen tasoa ja lisää opiskelijan aktiivisuutta ja korostaa toimijuutta.

Tavoitteista on hyvä aina keskustella myös opiskelijoiden kanssa. Kun opiskelijat ymmärtävät osaamistavoitteet, on heidän helpompi suunnitella omaa oppimistaan ja suhteuttaa saamansa palaute ja arviointi siihen. Kerro siis opiskelijoille jo kurssin alussa mikä tavoite on ja miten se liittyy opiskeltaviin asioihin. Opiskelijan aktiviteetin, eli sen mitä opiskelija tekee kurssin aikana, tulee olla linjassa osaamistavoitteiden kanssa. Opettaja valitsee siis sellaiset aktiviteetit, opetuksen ja oppimisen menetelmät, jotka auttavat opiskelijaa saavuttamaan osaamistavoitteet. Esimerkiksi case-opetus tukee ongelmanratkaisun oppimista. Tue opiskelijan työskentelyä esimerkiksi ohjeistuksella ja tukemalla toimintaa luokkaympäristössä ja sen ulkopuolella.

Tavoitteisiin on hyvä palata aika-ajoin, esimerkiksi palautteen antamisen yhteydessä. Anna opiskelijalle palautetta hänen työskentelystään suhteessa tavoitteisiin. Tukena voit käyttää esimerkiksi arviointimatriisia, jossa tavoitteet ovat näkyvissä (ks. esim. Häsä ym., 2021). Pyydä myös opiskelijalta palautetta toteutuksesta tai moduulista käyttäen apuna asettamiasi tavoitteita. Koko kurssin ajalle tarpeen mukaan sijoitetut, erilaiset laadukkaan palautteen muodot (opettajan palaute opiskelijalle, vertaispalaute ja itsereflektio) tukevat linjakasta oppimista ja sen arviointia läpi kurssin. Arvioinnin tehtävä on ohjata oppimista oikeaan suuntaan ja mitata sitä osaamista mitä tavoitteissa on kuvattu. Selkeät ja läpinäkyvät arviointikriteerit tukevatkin myös laadukasta oppimista. Mieti millaisilla arviointimenetelmillä voit mitata oppimista tai varmistaa onko osaamistavoitteet saavutettu? Mikä on keskeistä sisältöä kurssillasi? Koko koulutusohjelman tasolla linjakuutta rakennetaan opettajayhteisön yhteissuunnittelulla. Opetuksen yhteisellä suunnittelulla pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja kuormituspiikkejä opinnoissa. Opiskelijan osaaminen rakentuu kurssien kautta, kun seuraavan kurssin osaamistavoitteet syventävät edellisten kurssien osaamista ja toimivat pohjana seuraavalle.

Kirjoittajat