Hortianna

Tavataan tapahtumissa! Tule tapaamaan meitä!

Lepaa näyttely HAMK Lepaa kampusalue, 14.-16.8.2025

Kaamosmarjapäivät Tampereella 11.-12.11.2024.

FLASH – Tuote- ja palvelukehityksen salamat taivaalle! Hämeenlinnassa 7.11.

Uuden tekniikan päivä Tampereella 31.10.2024.

Lisätiedot tapahtumista:

Puutarhatalous tuottaa erityisesti ravitsemuksellisen arvon osalta merkittävän osuuden suomalaisten ruoasta. Kasvualustojen kestävät raaka-ainevalinnat ja käytetyn kasvualustan uudelleen hyödyntäminen kierrätyksen kautta, ovat merkittäviä keinoja edistää viljelyn kokonaisvastuullisuutta. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää uusia kierto- ja puutarhatalouden vastuullisia ratkaisuja. Hyödyntämällä esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja uusien lannoitetuotteiden raaka-aineina, voimme tukea viljelijöitä vastaamaan ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin taloudellisesti kestävällä tavalla.

14.5.2024 pidetyn webinaarin puheenvuorojen tallenteet:

Webinaarin esitykset:

Webinaarisarjassa esitellään sivuvirtojen hyödyntämistä maa- ja puutarhataloudessa kunkin teeman mukaisesti.

Teema 1: Biohiili sitoo vettä ja ravinteita (12.2.2025)

Biohiili osana vastuullista ruuantuotantoa, tutkijayliopettaja Outi-Maaria Sietiö, HAMK Puheenvuoro esitteli tutkimustietoa biohiilen vaikutuksista kasvualustoissa ja peltomaassa mm.ravinnehuuhtoumaan ja mikrobeihin sekä mahdollisia sovelluskohteita vastuullisessa ruuantuotannossa.

Biohiilestä bisnestä, Pauli Tuovinen, PUHI
Pelloille ja puutarhoihin lisätty biohiili sitoo itseensä vettä ja ravinteita ja luovuttaen niitä kasveille hitaasti. Biohiilellä on mahdollista sitoa hiilidioksidia maahan jopa tuhanneksi vuodeksi. PUHI OY aloitti biohiilen kaupallisen tuotannon Hämeenlinnassa syksyllä 2024. Biohiilltä valmistetaan kaupallisiksi tuotteiksi mm. purkupuusta ja maatalouden sivuvirroista.

Teema 2: Hukkavillan hyötykäyttö puutarhataloudessa (6.3.2025)

Villan ja karvan hyödyntäminen tuotteissa, TKI-asiantuntija Paula Nurminen, LAB ammattikorkeakoulu
Paula Nurminen on tutkinut orgaanisten kuitujen, kuten tekstiileistä peräisin olevan hukkavillan ja puuvillan sekä kampaamojen, trimmaamojen ja lampureiden jäte- ja sivuvirtojen, eli karvakuitujen hyötykäyttöä mm. viherrakentamisessa. Puheenvuorossaan hän esittelee ratkaisuja, joita on pilotoitu ja todettu sovellettavaksi muillekin toimialoille, kuten puutarhatalouteen.

Lampaanvillan sivuvirrat hyötykäyttöön: tuotteita kestävään elämään, co-founder, Kate Korpela-Juntunen, Woolherd
Kemiönsaarelainen Woolherd tekee omalta tilalta peräisin olevasta villasta tuotteita, jotka on suunniteltu kasvien lannoittamiseen ja kasvupohjan kosteuden hallintaan. Villan sisältämät ravinteet, kuten typpi, kalsium ja magnesium tukevat kasvien hyvinvointia, ja kosteutta sitovat ominaisuudet vähentävät kastelutarvetta.

Teema 3: Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen maanparannuksessa (13.3.2025)

Maanparannuskuitujen vaikutukset maan rakenteeseen, Jari Hyväluoma, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus LUKE
Jari Hyväluoman tutkimus kohdistuu maaperän rakenteeseen ja yhtenä tutkimuskohteena on viime aikoina ollut maanparannuskuitujen vaikutukset maaperän fysikaalisiin ominaisuuksiin ja kasvukuntoon. Esitys käsittelee maanparannuskuitujen vaikutuksia maaperän rakenteeseen ja erityisesti tarkastellaan erityyppisistä kenttäkokeista saatuja tuloksia.

Maanparannuskuidut, Ossi Kinnunen, Soilfood
Mistä maanparannuskuiduista puhuttaessa on kyse ja miten ne vaikuttavat maaperän kasvukuntoon. Agronomi Ossi Kinnunen on työskennellyt Soilfoodilla 7 vuotta tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa.

Teema 4: Viljelijän hiilijalanjälki (9.9.2025)

Hiilijalanjälkilaskenta kauppapuutarhalla, Atte Borgenström, Reforest Oy
Mitä on hiilijalanjäljen hallinta ja miten laskentaa tehdään? Mitkä ovat suurimmat päästölähteet ja miten niitä lasketaan? Puheenvuorossa esitellään kauppapuutarhalle olennaisia asioita liittyen päästölaskentaan, kertoimien määrittelyyn ja rajaamiseen.

Ilmasto- ja ympäristöystävällisyys – vastuullisuustekoja yrityksessä, Teemu Kanasuo, Agrifutura Tomaatit Oy
Ilman menestyvää bisnestä ei voi tehdä ympäristötekoja. Argifutura Tomaatit myy pakattuja tomaatteja myydään NAMS-brändillä. Teemu Kanasuo on ollut yrityksessä toiminnan alusta asti, 9 vuotta. Miten NAMSilla koetaan vastuullisuus ja kestävä kasvihuonetuotanto? Toiminnassa pyritään nollakuormitukseen ja ekologisuus otetaan huomioon kaikissa hankinnoissa aina, kun se on taloudellisesti mahdollista.

Seminaari järjestettiin 14.8.2025 Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella Lepaa-näyttelyn aikana. Puheenvuorot käsittelivät kompostointia ja muovin hajoamista maaperässä erilaisista asiantuntijanäkökulmista.

Miks ei tehä multaa?, Aana Vainio, Lillukkametsä
Mitä tapahtuu orgaanisen aineksen kompostoituessa ja mitä hyötyä kompostoinnista on? Puheenvuoro esitteli kompostoinnin hyvät käytännöt, ongelmat ja niiden ratkaisut. Mukana oli myös muutama vinkki siitä, mihin tarkoituksiin eri kypyysasteista kompostimultaa voi käyttää.

Growing Green: Transforming Waste biomass into sustainable horticultural media, Suvigya Sharma, Post Doc Researcher, HAMK Bio Research Unit
The growing demand for sustainable horticultural practices has brought increased attention to the environmental impacts of traditional growing media, particularly peat. This presentation explores the potential of recycling waste biomass, like waste wood, into compost-based growing media as an eco-friendly alternative. Drawing on insights from the End-of-life wood material in circle (PUMASKA) -project co-funded by European Union, the talk will highlight key research activities including composting, and the use of biostimulants to improve the performance of peat-free or peat-reduced media. The presentation also discussed the broader environmental benefits, challenges, and practical implications of integrating recycled organic waste into horticultural systems offering a science-based perspective on how circular approaches can support more resilient and sustainable agriculture.
///
Esityksessä tarkasteltiin jätebiomassan, kuten jätepuun, kierrätyksen potentiaalia kompostipohjaisiksi kasvualustoiksi ympäristöystävällisenä vaihtoehtona perustuen Euroopan unionin osarahoittamassa Käytöstä poistunut puumateriaali kiertoon (PUMASKA) -hankkeessa tehtyyn tutkimukseen ja havaintoihin mm. kompostointia ja biostimulanttien käyttöä turpeettomien tai turvetta sisältämättömien alustojen suorituskyvyn parantamiseksi. Lisäksi käsiteltiin myös kierrätetyn orgaanisen jätteen puutarhaviljelyjärjestelmiin integroinnin laajempia ympäristöhyötyjä, haasteita ja käytännön vaikutuksia. Esitys tarjosi tieteeseen perustuvan näkökulman kiertotalousmenetelmiin, jotka voivat tukea kestävämpää ja sopeutuvampaa maataloutta.

Hajoavaa vai ei? Biohajoavien muovien hajoavuus maaperässä, Salla Selonen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Biohajoaviksi luokiteltujen muovien kappaleet hajoavat viileässä peltomaassa hyvin hitaasti. Puheenvuoro käsittelee maa- ja puutarhatalouden muovikuormitusta maaperään sekä erityisesti biohajoavien katekalvojen hajoavuutta maaperässä.

Hankkeessa tuotetaan puutarhatalouden kiertotalouteen liittyviä julkaisuja.