Merkityksellisyys rakentaa motivaatiota – näin tuet opiskelijan kiinnostusta

Nuorten horjuva tulevaisuususko, joka näkyy myös Nuorisobarometrin kyselytutkimuksissa (Laine & Happonen, 2025) on noussut ajassamme yhdeksi keskeiseksi ilmiöksi, joka liittyy laajasti myös opiskeluarjen, hyvinvoinnin ja opiskelumotivaation kysymyksiin. Voikin ajatella, että opiskelijoiden kiinnostuksen tukeminen ei ole tässä ajassa vain pedagoginen valinta, vaan myös merkittävä hyvinvointiteko. Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) vuosittain toteutettavassa LearnWell-oppimiskokemuskyselyssä kartoitetaan opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta, opetuksesta ja opiskeluhyvinvoinnista. Opintojen kiinnostavuus ja relevanssi ovat yksi keskeinen teema, jota opiskelijat pääsevät LearnWell-kyselyn avulla pohtimaan. Tässä artikkelissa käsittelemme, miten opiskelijat itse voivat rakentaa kiinnostusta opintoja kohtaan ja miten opetus- ja ohjaushenkilöstö voi tukea opiskelijoiden kiinnostusta.

Varmasti jokaiselle, joka on joskus opiskellut, on satunnainen tunne kiinnostuksen puutteesta tuttu. Opintojen kiinnostavuus ja se, kuinka soveltuviksi, eli relevanteiksi, ne itselle koetaan, määrittävät kuitenkin paljon sitä, kokeeko opiskelija opiskeltavan aiheen itselle tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Kiinnostus opintoja kohtaan liittyy keskeisesti myös opintoihin sitoutumiseen ja oppimisen laatuun. Aiempi tutkimus on osoittanut, että vahva kiinnostus on yhteydessä laadukkaaseen syväoppimiseen ja suunnitelmalliseen opiskeluun, eli esimerkiksi hyvään ajanhallintaan. Esimerkiksi Asikainen ym. (2022) ovat osoittaneet kiinnostuksen olevan yhteydessä myös opintojen sujuvaan etenemiseen.

LearnWell-kyselyssä kiinnostuksella kartoitetaan nimenomaan sitä, miten kiinnostaviksi ja itselle mielekkäiksi opiskelijat opintonsa kokevat. Kokemusta opintojen kiinnostavuudesta ja relevanssista tarkastellaan kolmen väittämän mittarin avulla (ks. Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012). Nämä väittämät ovat: 1) Opetetut asiat ovat mielekkäitä, 2) Suurin osa moduulien sisällöistä on todella kiinnostavia, ja 3) Nautin opiskelusta moduuleissa.

Miten opiskelija voi lisätä kiinnostustaan opintoja kohtaan?

Opiskelijan kokemus opintojen kiinnostavuudesta rakentuu luonnollisesti monesta tekijästä. Siihen vaikuttavat omat aiemmista opinnoista syntyneet tavoitteet sekä se, millaiseksi opiskelija hahmottaa oman oppimisprosessinsa. Usein kiinnostus ei kuitenkaan ole mikään valmiiksi annettu ominaisuus. Opiskelijana omaa kiinnostustaan voi herätellä pyrkimällä tunnistamaan, mikä itselle on tärkeää, mitä tulevaisuudelta toivoo ja mitkä omat arvot ovat. Tärkeää on myös pyrkiä suhtautumaan avoimesti uusia asioita kohtaan ja miettiä kulloisenkin kurssin tai opintojakson merkitystä omassa elämässä.

Kiinnostus uutta asiaa kohtaan voi syttyä hetkellisestä, tilanteeseen sidotusta huomion heräämisestä, ja se voi vähitellen laajentua kestävämmäksi ja henkilökohtaisemmaksi kiinnostukseksi aihetta kohtaan (Hidi & Renninger, 2026). Juuri tässä kohden opetuksen merkitys korostuu.

Vinkkejä opiskelijan kiinnostuksen tukemiseen

Opettajana voit tukea opiskelijoiden kiinnostusta aihetta kohtaan monin eri tavoin. Mieti esimerkiksi aiheen merkityksellisyyttä opiskelijalle, tarjoa opiskelijalle mahdollisuus valita, käytä monipuolisia opetusmenetelmiä tai kannusta keskusteluun ja kysymyksiin. Yksi tapa on osoittaa omaa innostustasi ja kiinnostustasi opiskeltavaan aiheeseen esimerkiksi kertomalla työelämälähtöisiä esimerkkejä aiheesta tai kutsumalla työelämän edustajia tai alumneja osallistumaan opetukseen. HAMKissa käytössä oleva muotoilulähtöinen pedagogiikka, eli design-based education (DBE) pyrkii nimenomaan tarjoamaan opiskelijoille ja opiskelijaryhmille aitoja työelämähaasteita ratkaistavaksi (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2026).

Opiskelijoiden tietojen ja aiemman kokemuksen kartoittaminen ennen opintojakson alkua ja siihen pohjautuva tehtävien ja aktiviteettien suunnittelu voi myös auttaa tukemaan kiinnostusta. Opiskelijalle voi antaa mahdollisuuden suuntautua opinnoissaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti ja tuomalla muualla hankitun osaamisen osaksi esimerkiksi ryhmäkeskusteluita tai harjoitustöitä. Yksilön osaamisesta tuleekin yhteistä juuri silloin, kun muualla, esimerkiksi harjoittelussa tai kesätyössä, opittu ja koettu tuodaan osaksi opetusta. Mahdollisuus jakaa omia käytännön kokemuksia muille, ja tätä kautta tilaisuus yhdistää teoriatieto ja käytännön kokemus, on yleensä koettu mielekkääksi. Monipuolisilla opetusmenetelmävalinnoilla pidät myös opetuksen motivoivana ja opiskelijoiden mielenkiintoa yllä. Valitsemalla vuorovaikutuksellisen opetusmenetelmän mahdollistat keskustelun ja vertaisoppimisen sekä autat opiskelijoita näkemään aiheen käytännön merkityksen liittämällä sen työelämään. Opettaja voi omilla pedagogisilla ratkaisuillaan luoda hetkiä, jotka herättävät uteliaisuutta ja antavat opiskelijalle mahdollisuuden nähdä aiheen yhteydet omiin tavoitteisiin ja tulevaan asiantuntijuuteen. Relevanssia voi tukea tutkimalla ja tekemällä näkyväksi, miksi aihe on tärkeä, mihin sitä tarvitaan ja miten se linkittyy laajempaan ammatilliseen tai yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen. Lisäämällä opetukseen vuorovaikutusta ja jakamista voit tukea opiskelijoiden kykyä kohdata toisia ja ymmärtää erilaisia taustoja ja osaamista. Ajassa, joka koettelee nuorten tulevaisuudenuskoa, opettajalla onkin merkittävä rooli opiskelijoiden toimijuuden tukemisessa.

Kirjoittajat