Opiskelutuunaus korkeakoulussa: miten opetuksella voidaan tukea opiskelijoiden tuunaustaitoja

Nykyiset oppimisympäristöt antavat korkeakouluopiskelijoille aiempaa enemmän vapautta muokata opiskelua omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Opintoja voidaan myös suorittaa yhä useammin itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tämä edellyttää opiskelijoilta hyviä itsesäätelyn ja itsensä johtamisen taitoja, jotta he kykenevät hallitsemaan opiskeluun liittyviä vaatimuksia, vahvistamaan omia voimavarojaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Opiskelutuunaus voidaan nähdä yhtenä keinona edistää ennakoivasti opiskelijoiden hyvinvointia.

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) toteutetaan vuosittain LearnWell-oppimiskokemuskysely, joka mittaa opiskelijoiden kokemuksia oppimisympäristöstä ja opiskeluhyvinvoinnista. Yhtenä opiskeluhyvinvointiin liittyvänä ulottuvuutena kyselyssä on opiskelun tuunaus. Tämän artikkelin tavoitteena on esitellä ajankohtaista tutkimustietoa, kehittämisvinkkejä ja lisämateriaaleja opiskelun tuunauksesta erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön työn tueksi.

Opiskelutuunauksella tarkoitetaan sitä, että opiskelija tekee itse pieniä tai suurempia muutoksia omaan opiskelutapaansa, jotta opiskelu tuntuisi mielekkäämmältä ja sopisi paremmin hänen omiin tavoitteisiinsa, kiinnostuksen kohteisiinsa ja vahvuuksiinsa. Tällainen omaehtoinen toiminta auttaa opiskelijoita säätelemään, kuinka kuormittavalta tai innostavalta opiskelu tuntuu. Opiskelutuunauksen kolme keskeistä ulottuvuutta on esitelty taulukossa 1.

Ulottuvuus	Kuvaus	Esimerkki
Rakenteellisten voimavarojen lisääminen	Opiskelija kehittää aktiivisesti omia taitojaan, osaamistaan ja henkilökohtaisia valmiuksiaan.	Opiskelija etsi itsenäisesti lisätietoa kurssilla käsitellystä, häntä kiinnostavasta aiheesta.
Sosiaalisten voimavarojen lisääminen	Opiskelija on aktiivisesti yhteydessä opettajiin saadakseen ohjausta, palautetta ja inspiraatiota.	Opiskelija pyytää palautetta opinnäytetyöstään.
Sopivien haasteiden lisääminen	Opiskelija etsii ja hyödyntää uusia oppimismahdollisuuksia, jotka vastaavat hänen omia kiinnostuksen kohteitaan ja tukevat hänen osaamisensa kehittymistä.	Opiskelija osallistuu Design Factoryn toimintaan, joka tarjoaa mahdollisuuksia monialaiseen projektityöskentelyyn ja uusien oppimismahdollisuuksien hyödyntämiseen käytännön kehittämistehtävissä.

Mitä tutkimus kertoo opiskelun tuunauksesta?

Tuunauskäsite on peräisin työelämän kontekstista, jossa työntekijät voivat työtä tuunaamalla (job crafting) muokata työn vaatimuksia ja voimavaroja omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan (Tims ym., 2012). Työn vaatimusten ja voimavarojen mallia (Bakker & Demerouti, 2007) taustakehyksenä käyttäen Tims ym. (2012) esittivät, että ihmiset muokkaavat omaa työtään lisäämällä sellaisia voimavaroja ja sopivasti haastavia tehtäviä, jotka tukevat jaksamista ja työn intoa, sekä vähentämällä liiallisesti kuormittavia vaatimuksia. Viime aikoina tätä mallia on sovellettu myös korkeakoulukontekstiin (ks. esim. Bakker & Mostert, 2024).

Työhön liittyvästä mallista sovelletun opiskelun vaatimusten ja voimavarojen mallin (Bakker & Mostert, 2024) mukaan myös korkeakouluopiskelijat voivat muokata toimintaansa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Mallin mukaan opiskelijat, joilla on riittäviä voimavaroja ja jotka ovat sitoutuneet opiskeluun, voivat kokea niin sanottuja kasautuvia voimavaraspiraaleja (Bakker & Mostert, 2024). Tämä tarkoittaa, että opiskelijat, joilla on jo vahvat opiskeluun liittyvät voimavarat, ovat motivoituneempia toimimaan oma-aloitteisesti ja hankkimaan lisää voimavaroja. Tämä vahvistaa heidän opiskeluintoaan entisestään.

Tutkimukset opiskelun tuunauksesta ovat osoittaneet, että sillä on monia yhteyksiä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin. Saksalaisessa päiväkirjatutkimuksessa havaittiin, että korkeakouluopiskelijat, joilla oli enemmän opiskeluun liittyviä voimavaroja, eli jotka saivat tukea esimerkiksi opettajiltaan ja opiskelijatovereiltaan, kokivat enemmän opiskeluintoa. Tämä puolestaan vahvisti heidän taipumustaan tuunata omaa opiskeluaan itselleen sopivammaksi (Körner ym., 2021). Toisessa hiljattaisessa tutkimuksessa havaittiin, että opiskelutuunaus liittyy myönteisesti sekä opiskeluintoon että opiskelijoiden yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi havaittiin, että opiskelutuunaus on yhteydessä vähäisempään emotionaaliseen uupumukseen (Mülder ym., 2022). Toisin sanoen opiskelutuunaus voi auttaa opiskelijoita jaksamaan opinnoissaan paremmin.

Myös hiljattainen HAMKin LearnWell-kyselyn tuloksiin perustuva tutkimus (Kosenkranius, 2025) osoitti, että opiskelutuunaus on myönteisesti yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin. Opiskelijat, jotka aktiivisesti tuunasivat opiskeluaan, kokivat enemmän opiskeluintoa ja opiskelutyytyväisyyttä. He luottivat myös enemmän omiin kykyihinsä ja kokivat vähemmän opiskeluun liittyvää uupumusta. Nämä tulokset tukevat käsitystä, että opiskelijoiden oma-aloitteinen toiminta auttaa heitä rakentamaan voimavarojaan ja tukee heidän hyvinvointiaan.

Neljä askelta opiskelutuunauksen tukemiseen

Vaikka opiskelutuunaus on ensisijaisesti opiskelijan oma toimintatapa, korkeakouluilla ja opetushenkilöstöllä on keskeinen rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemisessa. Luomalla kannustavan ja tukevan oppimisympäristön opettajat voivat edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia tuunata omaa opiskeluaan. Alla on neljä ehdotusta opiskelutuunauksen tukemiseen.

1. Tue opiskelijoiden autonomiaa ja valinnanmahdollisuuksia. Opiskelijoiden autonomiaa voidaan tukea tarjoamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa opiskeluun liittyviin valintoihin, kuten tehtävien aiheisiin tai työskentelymuotoihin. Valinnanmahdollisuudet tukevat opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista sekä auttavat heitä sovittamaan opintoja omiin kiinnostuksen kohteisiinsa ja tavoitteisiinsa. Myös opiskelijoiden kannustaminen silloin, kun he kehittävät aktiivisesti omia opiskelukäytäntöjään tukee opiskelutuunauksen kehittymistä.
2. Tarjoa tukea osaamisen kehittämiseen. Opiskelutuunausta voidaan edistää tarjoamalla opiskelijoille ajankohtaisia lisämateriaaleja, kuten alan artikkeleita, podcasteja ja tietoa tapahtumista, hyödyllisiä työkaluja sekä valmiuksia etsiä ja arvioida tällaisia lisämateriaaleja myös itsenäisesti. Tämä mahdollistaa osaamisen ja ymmärryksen syventämisen opetussuunnitelman vaatimuksia laajemmin. Lisäksi opiskelijoita voidaan kannustaa osallistumaan opiskelijajärjestöjen toimintaan ja monialaisiin projekteihin. Myös HAMKin RUN-EU-verkoston, joka on alueellisia yliopistoja yhteistyöhön koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa yhdistävä eurooppalainen korkeakouluverkosto (HAMK, n.d.), toiminta tarjoaa mahdollisuuksia osallistua lyhytkestoisiin, joustaviin ja kansainvälisiin opintokokonaisuuksiin sekä soveltaa osaamista yhteistoiminnallisissa ja usein työelämälähtöisissä konteksteissa.
3. Tue oppimista rakentavan palautteen ja vuorovaikutuksen avulla. Rakentava, selkeä ja kehittämiseen tähtäävä palaute auttaa opiskelijoita ymmärtämään omaa oppimistaan ja tunnistamaan keinoja kehittyä. Avoin vuorovaikutus ja opettajan helposti lähestyttävä asenne madaltavat kynnystä kysyä, pyytää ohjausta ja keskustella opiskeluun liittyvistä haasteista ja tavoitteista. Tämä edistää turvallisen ja kannustavan ilmapiirin syntymistä, jossa opiskelijat uskaltavat kokeilla uutta ja kehittää omia ideoitaan.

Vahvista opiskelijoiden motivaatiota jakamalla asiantuntijuutta ja innostusta alaa kohti.Opettajien oma asiantuntijuus, urapolun avaaminen ja kiinnostuksen kohteiden jakaminen voivat toimia opiskelijoille tärkeänä inspiraation lähteenä. Käytännön tasolla tämä voi tarkoittaa konkreettisten työelämäesimerkkien tuomista opetukseen, vierailuluentojen järjestämistä tai omien tutkimusprosessien avaamista opiskelijoille. Innostus oppiainetta kohtaan välittyy opiskelijoille ja voi lisätä heidän kiinnostustaan syventyä opintoihin sekä hahmottaa opintojen merkitystä tulevaisuuden kannalta.

Kirjoittajat