VaKe

YAMK-opinnäytetyön laatusuositukset on laadittu valtakunnallisesti VaKe-hankkeessa kehittämään ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laatua ja tunnettuutta. Ne tarjoavat yhteisen suuntaviivan korkeakouluille ja tukevat opinnäytetöiden laadukasta toteutusta.

Suositukset on koottu yhteistyössä useiden ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden ja Master-kehittämisfoorumin edustajien kanssa. Ne käsittelevät opinnäytetyöprosessia, julkisuutta ja arviointia yleisellä tasolla. Suositukset täydentävät korkeakoulujen omia tutkintosääntöjä ja ohjeistuksia, ja ne ovat osa VaKe-hankkeen konkreettisia tuloksia.

Lataa laatusuositukset PDF-tiedostona: YAMK-opinnäytetyö laatusuositukset.pdf

Tavoite 2: TKI-toiminta ja työelämäyhteistyö

VaKe-hankkeessa on kehitetty MasterMind-peli sekä estäviä ja edistäviä tekijöitä kokoavat taulukot, jotka havainnollistavat YAMK:n opettajien, opiskelijoiden, johtajien, kehittäjien ja yritysten näkemyksiä TKI-integraatiosta ja työelämäyhteistyöstä.

Tulokset perustuvat vuosina 2024–2025 toteutettuihin työpajoihin:

• Opettajien työpajat: Tulevaisuutta muovaamassa I -seminaari 24.4.2024 ja Pedaforum-konferenssi 5.6.2024 (26 opettajaa, 4–5 henkilön tiimeissä).
• Opiskelijatyöpaja: Haaga-Helian monialaisen YAMK-opintojakson osana 18.1.2025 (37 opiskelijaa, 4–5 henkilön tiimeissä).
• YAMK-johtajien paja: 20.11.2024 (21 YAMK-johtajaa, 4–5 henkilön tiimeissä).
• Yritysten työpaja: HAMKin YAMK:n kehittämiskokouksessa 11.2.2025 (7 yrityksen edustajaa, YAMK:n neuvottelukunnassa 3 ja 4 henkilön tiimeissä).

Hyödyntäminen:
Peli ja taulukot tarjoavat konkreettisen työkalun YAMK-toteutusten suunnittelutyöpajoihin ja toimivat keskustelun avaajina TKI-toiminnan ja työelämän kehittämisen integroimiseksi osaksi YAMK-opintoja.

TKIO Master Minds-pelilauta
TKIO Master Minds-pelin säännöt
Edistävät tekijät -kortit: Opiskelijoiden mielestä, Opettajien mielestä, YAMK-johtajien mielestä, Yrityksien mielestä
Estävät tekijät -kortit: Opiskelijoiden mielestä, Opettajien mielestä, YAMK-johtajien mielestä, Yrityksien mielestä
Suunnittele Toteutus-kortit

📊 Estävät tekijät -taulukko (pdf)
📊 Edistävät tekijät -taulukko (pdf)

Tuloksia_Työelämäyhteistyö_TKI-integraatio_VAKE

Noin kahdenkymmenen vuoden ajan suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on ollut mahdollista suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla on suoritettu yli 20 000 YAMK-tutkintoa.

On kuitenkin aika tarkastella ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tilannetta koko Suomessa. Mikä on niiden nykytila ja millaisia kehittämistarpeita on pinnalla tässä ajassa?

Kehittämistyötä on tehty valtakunnallisessa VaKe-hankkeessa, jonka koko nimi on Valtakunnallinen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämishanke ja joka toteutui vuosina 2023–2025. Vaikuttava YAMK -julkaisuun on koottu hankkeen keskeisiä tuloksia.

Julkaisun tiedot

NIMI: Vaikuttava YAMK

TOIMITTAJAT: Pirjo Aura, Kimmo Mäki, Sakariina Heikkanen, Hannu Kotila ja Laura-Maija Hero

JULKAISIJA: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

JULKAISUSARJA: Haaga-Helia julkaisut 17/2025

ISBN 978-952-7658-00-0 (painettu)
ISBN 978-952-7658-01-7 (PDF)

ISSN 2342-2920 (painettu)
ISSN 2342-2939 (PDF)

Lataa kirja täältä

Master-koulutusten kehittäjät kokoontuivat Haaga-Heliassa

Valtakunnallinen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämishanke järjesti ensimmäisen yhteisen tapahtuman 24. huhtikuuta. Noin 80 koulutusten kehittämisestä kiinnostunutta kokoontui Haaga-Helian Pasilan kampukselle VaKe-hankkeen kutsumana. 

Tapahtumassa keskusteltiin Master-koulutusten tulevaisuudesta sekä jatkuvan oppimisen, pedagogisen kehittämisen, TKI-toiminnan integroinnin ja joustavan opiskelun kehittämisen ajankohtaisista teemoista. Osallistujat jakoivat hyviksi koettuja käytäntöjä korkeakoulujen kesken ja keskustelivat siitä, miten Master-koulutuksia voitaisiin hyödyntää entistä paremmin erilaisissa työelämän tarpeissa. 

Seminaari tarjosi myös tilaisuuden verkostoitua ja vaikuttaa Master-koulutusten tulevaisuuteen. Tapahtuman avasi VaKe-hankkeen projektipäällikkö Juha-Pekka Liljander, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli hankkeen perustiedot ja taustat. 

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kertoi Arenen näkökulmasta ja kansallisesta korkeakoulupolitiikasta. Mielityinen nosti esiin, että AMK-tutkinnon hinta on puolittunut vuosikymmenessä ja ammattikorkeakoulussa aloittaa nykyisin enemmän opiskelijoita kuin yliopistoissa. Myös kansainvälisten opiskelijoiden lisätukeen opinnäytetyön tekemisessä toivottiin yhteistyötä.  

Master-opinnot kytkeytyvät työelämään

Yliopettaja Kimmo Mäki Haaga-Heliasta johdatti paneelikeskusteluun, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ja alumnit keskustelivat Master-oppimisen luonteesta. Paneelissa olivat mukana päiväkodin johtaja Sari Nevalainen, Lammin Säästöpankin talous- ja riskienhallintajohtaja Mico Pihlajinen sekä Haaga-Helian yliopettaja, KTT Riina Iloranta.

Panelistit kertoivat, millaisia konkreettisia kokemuksia heillä oli Master-opintojen kytkeytymistä osaksi työpaikan kehittämistä. Nousi esiin, että toisinaan opinnäytetyön ja työpaikan linkittäminen yhteen voi tuoda haasteita. 

Opiskelupaikasta huolimatta kokemukset olivat samantyyppisiä ja mm. metaoppimisen taidot, kuten itseohjautuvuus ja oman työn johtaminen, korostuivat sekä opinnoissa että työelämässä. 

YAMK-​tutkintojen kehityksen suuntaviivat tarkentuivat VaKe-​hankkeen seminaarissa

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tulevaisuus näyttää lupaavalta, kun niiden työelämälähtöisyyttä, TKI-yhteyksiä ja joustavia opinnäyteratkaisuja vahvistetaan.

Hämeenlinnassa järjestetyssä Tulevaisuutta muovaamassa 2 -seminaarissa lähes 60 YAMK-tutkintojen kehittäjää eri ammattikorkeakouluista ympäri Suomea pääsivät syventymään YAMK-tutkintojen kehityksen ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, kuten jatkuvan oppimisen valtakunnallinen kehittäminen, YAMK-tutkintojen profilointi työelämälähtöisinä ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhdistäminen koulutukseen.

Avauspuheenvuorossaan projektipäällikkö Juha-Pekka Liljander (HAMK) ja koulutuspäällikkö Katja Rönkkönen (HAMK) painottivat, että YAMK-tutkinnot ovat vahvasti työelämään kiinnittyneitä ja niiden yhteys TKI-toimintaan on keskeinen, vaikka yhteensovittaminen ei aina ole suoraviivaista. Seminaarissa keskusteltiin kuinka VaKe-hanke voisi selkeyttää ja yhdenmukaistaa YAMK-tutkintojen toteutusta ja tunnettuutta.

Are­nen ter­vei­set: kohti vah­vem­paa pro­fii­lia ja toh­to­rio­pin­to­pol­ku­ja

Heidi Rontu Arenen koulutuksesta vastaavien vararehtorien edustajana korosti etäpuheenvuorossaan YAMK-tutkinnon profiilin kirkastamista työelämätutkintona sekä mahdollisia tulevia tohtoriopintopolkuja (Doctoral Profession). Tavoitteena on tuoda YAMK-tutkinnot tunnetuiksi myös kansainvälisesti ja mahdollistaa ristiinopiskelu sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.

Am­mat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rooli kor­kea­kou­lu­ken­täs­sä

Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen toi videotervehdyksessään esiin ammattikorkeakoulujen strategisen roolin koko koulutusjärjestelmän kehityksessä ja niiden merkityksen soveltavan tutkimuksen alueellisessa vaikuttavuudessa. Hän painotti TKI-toiminnan ja työelämälähtöisyyden roolia osana ammattikorkeakoulukentän erottuvaa profiilia sekä roolia alueellisen kehityksen vahvistamisessa.

Ida myös esitteli uuden viestintäkampanjan, jonka avulla tavoitellaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuuden lisäämistä. Kampanjassa keskitytään opiskelijatarinoihin, jotka kertovat ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen merkityksestä tuoden esille opiskelijoiden moninaiset taustat ja uratarpeet.

Opin­näy­te­työn uu­dis­tus­tar­peet

Paneelikeskustelussa tarkasteltiin YAMK-opinnäytetyön nykyisiä käytäntöjä ja pohdittiin mahdollisia uusia muotoja. Esille nousi ajatus joustavammista vaihtoehdoista perinteiselle raporttipohjaiselle opinnäytetyölle, kuten päiväkirjamaisesta lähestymistavasta niille opiskelijoille, jotka eivät tähtää akateemiselle jatkopolulle. Keskustelussa käsiteltiin myös tekoälyn roolia opparin arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa, ja tunnistettiin tarve uusille linjauksille ja suuntaviivoille tekoälyn hyödyntämisessä.

Ke­hit­tä­mi­si­deoi­ta ja yh­teis­työn mah­dol­li­suuk­sia

Työpajoissa käsiteltiin muun muassa YAMK-tutkintojen pedagogisia ratkaisuja, TKI-yhteistyötä, ristiinopiskelun laajenemista sekä opinnollistamisen ja opinnäytetöiden erityispiirteitä. Keskeisiä havaintoja olivat esimerkiksi alueellisten erojen merkitys: pohjoisemmassa Suomessa paikallisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö koetaan arvokkaaksi, kun taas etelässä voi ilmetä kehittämisväsymystä. Ristiinopiskelun haasteeksi tunnistettiin osaamisen yhdenmukainen kuvaaminen, ja todettiin, että ammattikorkeakoulut voivat työelämäyhteyksien ja selkeän profiloinnin kautta erottautua tiedeyliopistoista. Opinnollistamisen osalta pohdittiin kansainvälisten opiskelijoiden parempaa integroimista työelämään – koulutusalakohtaisia malleja tähän kehitetään jo.

Seu­raa­vat as­ke­leet

Seminaarin keskusteluissa tunnistettiin YAMK-tutkintojen laadun varmistamisen ja TKI-yhteyksien tiivistämisen tärkeys. Tekoälyn hyödyntäminen, yhteisten arviointikriteerien kehittäminen ja ristiinopiskelun tukeminen nousivat esille kehittämisen painopisteinä, joihin palataan myös tulevissa seminaareissa. Seuraava seminaari, Tulevaisuutta muovaamassa 3, pidetään Haaga-Heliassa 10.4.2025, jossa työskentely jatkuu näiden teemojen pohjalta. Tervetuloa!

Tulevaisuutta muovaamassa 3 -seminaari pureutui YAMK-koulutuksen kipukohtiin ja kehitysvoimiin

Mikä tekee YAMK-tutkinnosta omanlaatuisen ja arvostetun? Miten työelämä, opetus ja TKI kytkeytyvät yhteen siten, että tuloksena on EQF7-tasoinen, vaikuttava opinnäyte? Tulevaisuutta muovaamassa 3 -seminaari tarjosi taas valtakunnallisen yhteiskehittämisen foorumin, jossa rakennettiin ratkaisuja ja uudistettiin YAMK-koulutusten tulevaisuutta. 

VaKe-hankkeen kolmas valtakunnallinen seminaari kokosi yhteen yliopettajia, kehittäjiä ja johtajia ympäri Suomen keskustelemaan YAMK-koulutusten kipupisteistä, mutta ennen kaikkea kehityksen mahdollisuuksista. Seminaarin työpajoissa käsiteltiin hankkeen keskeisiä teemoja: pedagogiikkaa, TKI-toimintaa ja työelämäintegraatiota, opinnollistamista, ristiinopiskelua sekä YAMK-profiilia ja sen tunnettuutta.

Tut­ki­va ja ke­hit­tä­vä työ­ote lä­pi­leik­kaa­vak­si osak­si YAMK-​tutkintoa

Arto Lindholmin (Humak) herättelevän aloituksen jälkeen osallistujat sukelsivat syvälle kysymykseen: mitä tarkoittaa tutkimusperustaisuus YAMK-pedagogiikassa? Keskustelu kiteytyi siihen, että tutkimus- ja kehittämismenetelmien tulisi kulkea koko tutkinnon läpi, ei vain opinnäytetyössä. Tarvelähtöisyys nousi keskeiseksi periaatteeksi: tutkimusmenetelmien tulisi tukea aitoja kehittämistarpeita oikea-aikaisesti.

Opettajilta odotetaan ohjausosaamista ja fasilitointikykyä, opiskelijoilta rohkeutta, uteliaisuutta sekä kykyä perustella kehittämistarve työpaikoillaan. Työelämältä puolestaan kaivataan konkreettista ”laskeutumisalustaa” kehittämistyölle.

TKI-​toiminta, työ­elä­mä ja pe­da­go­giik­ka: yh­des­sä kohti vai­kut­ta­vuut­ta

Seminaarissa rakennettiin siltoja TKI-toiminnan, työelämäyhteistyön ja pedagogiikan välille. Osallistujat arvioivat ensin tunnistettuja esteitä ja edistäviä tekijöitä ja sitten kehittivät konkreettisia ratkaisuja.

Tuloksena syntyi luovia ja vaikuttavia “toimenpideohjelmapamfletteja”. Yhdessä visioitiin 12 innovaation vuosittaista tuottamista, toisessa ehdotettiin organisaatioita sitoutettavaksi TKIO-ympäristöiksi. Tavoitteena oli luoda malli, jossa opettajat, opiskelijat, työelämä ja jopa lainsäätäjät kulkisivat samaan suuntaan kehittävässä dialogissa.

Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää ristiinopiskelun rakenteita ja opinnollistamisen yhteisiä käytäntöjä. Opin.fi-alustan odotetaan tuovan helpotusta ristiinopiskelun rakenteisiin, mutta yhteiset linjaukset ja käytännöt vaativat vielä kehitystä.

Opinnollistamisen osalta ilahdutti se, että prosesseja kuvataan jo monessa ammattikorkeakoulussa, mutta yhteinen ymmärrys, käsitteistö ja tahto puuttuvat yhä. “Opinnollistamispankki” voisi olla seuraava konkreettinen kehitysaskel.

Kohti EQF7-​tason osaa­mis­ta ja nä­ky­väm­pää YAMK-​profiilia

Keskeinen teema oli myös EQF7-tason saavuttaminen erilaisissa opinnäytetyypeissä sekä menetelmäosaamisen vahvistaminen. Ratkaisuiksi ehdotettiin selkeää, valtakunnallista ohjeistusta eri opinnäytetyypeistä sekä EQF7-kriteereistä. Lisäksi korostettiin ohjaajien perehdytystä, tutkimuksellisen kehittämisen menetelmien vahvistamista sekä tiedonhakutaitojen ja kriittisen lukutaidon merkitystä. Implementaatiotutkimus nousi uutena kiinnostavana suuntana YAMK-koulutuksen profiilia vahvistavaksi osaamisalueeksi.

Tulevaisuutta muovaamassa 3 -seminaari oli jälleen askel kohti vahvempaa, näkyvämpää ja vaikuttavampaa YAMK-koulutusta. Seminaarin myötä yhä useampi ymmärtää, että YAMK ei ole pelkkä jatkotutkinto, vaan se on asiantuntijatyön kehittämisen väline, jolla on oma profiilinsa ja merkityksensä suomalaisessa koulutuskentässä.

YAMK-​kehittäjien verkosto jatkaa vahvistumistaan korkeakoulujen kehittämistyössä

Linkki uutiseen

Miltä näyttää YAMK-koulutuksen tulevaisuus, kun koko kentän ääni ja kaksi vuotta kestänyt kehittämistyö tuodaan samaan huoneeseen?

Tätä lähdettiin ratkaisemaan, kun VaKe-hankkeen neljäs ja viimeinen Tulevaisuutta muovaamassa -tulosseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 26.11.2025. Päivän aikana käytiin läpi hankkeen keskeiset tulokset, julkaistiin laaja Vaikuttava YAMK -kirja ja rakennettiin yhdessä seuraavia askelia YAMK-koulutuksen valtakunnalliselle kehittämiselle. 

Aamu käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Arenen etäpuheenvuoroilla, joissa korostuivat YAMK-tutkinnon merkitys työelämässä, profiilin vahvistaminen ja tarve valtakunnallisesti koordinoidulle kehittämiselle. Projektipäällikkö Juha-Pekka Liljander (HAMK) muistutti avauksessaan, että VaKe-hankkeen ydin on ollut alusta asti verkostomaisessa tavassa tehdä yhteistyötä: “VaKe on ollut alusta asti yhteinen kehittämisponnistus, joka on muuttanut tapaa, jolla puhumme ja ymmärrämme YAMK-koulutusta.”

Vaikuttava YAMK -​kirja kokoaa hankkeen tulokset ja suositukset

Seminaarin keskeinen hetki oli Vaikuttava YAMK -kirjan julkaisu. Kirja kokoaa yhteen hankkeen kahden vuoden työn: yhteiset linjaukset YAMK-tutkinnon profiilista, TKI-toiminnan ja opetuksen integraation, opinnollistamisen käytännöt, ristiinopiskelun rakenteet sekä yhteistyötä tukevan käsitteistön. Julkaisun kirjoittajat avasivat seminaarissa, miten kirjaa voi hyödyntää korkeakoulujen omassa kehittämistyössä ja strategisessa suunnittelussa.

Voit lukea/ladata kirjan täältä.

Arto Lindholmin ja Minna Hauton puheenvuorossa tarkasteltiin tutkimuksellisen kehittämisen roolia osana YAMK-tutkintoa. Heidän mukaansa kehittämisosaamisen tulisi olla läsnä koko opintopolun ajan, ei vain opinnäytetyössä, ja edellyttää pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijoiden aidosti työelämälähtöisiä kehittämistehtäviä.

Keskustelupysäkit toivat tulokset lähelle omaa arkea 

Iltapäivällä järjestetyt keskustelupysäkit tarjosivat osallistujille mahdollisuuden syventyä hankkeen eri osa-alueisiin: YAMK-koulutuksen rakenteisiin, tutkimukselliseen kehittämiseen, opinnollistamiseen, jatkuvaan oppimiseen sekä yhteisiin käsitteisiin. Osallistujat reflektoivat hankkeen tuotoksia omien korkeakoulujensa näkökulmasta ja pohtivat, miten ratkaisuja voisi hyödyntää omassa toiminnassa. Pysäkkityöskentely koettiin antoisaksi anniksi, sillä se konkretisoi sekä työn tulokset että korkeakoulujen jaetut kehittämishaasteet.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu hankkeen päätyttyä

VaKe-hanke päättyy 31.12.2025, mutta sen tuotokset ja mallit jäävät korkeakoulujen käyttöön. Myös Master-koulutusten kehittämisfoorumi jatkaa toimintaa yhteisenä keskustelu- ja kehittämisalustana. Hankekonsortio on jättänyt ESR+ -hakemuksen jatkohankkeelle, sillä tarve yhteiselle koordinaatiolle, selkeille rakenteille ja avoimelle verkostoyhteistyölle on edelleen ilmeinen.

Linkki uutiseen

Tilaisuus on tarkoitettu YAMK-koulutusten kehittämisestä vastaavalle johdolle

Ensimmäinen Vertaisoppimistilaisuus YAMK-johtajille -seminaari järjestettiin Haaga-Heliassa, Pasilan kampuksella. Se tarjosi johtajille mahdollisuuden jakaa ideoita, keskustella YAMK-koulutusten kehittämisestä ja vahvistaa verkostoja.

Päivän aikana keskityttiin mm. YAMK-koulutusten organisoimiseen ja Master School-ajatteluun.

Tilaisuudessa jatketaan parhaiden käytäntöjen jakamista ja YAMK-koulutuksien kehittämistä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Teemoja joiden parissa työskentelemme:

• Teema 1: Master-koulutuksen rakenteiden johtaminen, organisointi, skaalautuvuuden haasteet
• Teema 2: Pedagogien ja pedagogiikan johtaminen Master-koulutuksessa
• Teema 3: Korkeakoulun sisällä vastavuoroinen, toisiaan kehittävä sidos amk- ja yamk-koulutuksen välillä

Teema 4: Resurssiviisaus Master-koulutuksen johtamisessa

Tilaisuuteen ei ole mahdollista osallistua etänä. Tilaisuuden materiaalit jaetaan jälkikäteen Master-kehittämisfoorumin Teamsissa. Tilaisuudessa otetaan yleiskuvia hankkeen käyttöön. Jos et halua näkyä kuvissa, ilmoita siitä saapuessasi seminaariin.

➡️ ILMOITTAUDU NYT tästä

Johtajat ja kehittäjät pohtivat, miten Master-pedagogiikka ja menetelmäopetus kehittyvät – vertaisoppiminen vahvistaa yhteistä suuntaa

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen johtajat kokoontuivat 8. lokakuuta Haaga-Helian Pasilan kampukselle kolmatta kertaa järjestettyyn valtakunnalliseen vertaisoppimistilaisuuteen.

Päivän teemoina olivat pedagogiikan johtaminen ja valtakunnalliset menetelmäopinnot – kaksi keskeistä aluetta, jotka määrittävät tulevaisuuden Master-koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Keskusteluissa korostui tarve vahvistaa Master-pedagogiikan oma identiteetti ja tunnistaa sen ero ammattikorkeakoulutason pedagogiikkaan. YAMK-opiskelijoiden vahva ammatillinen ja työelämätausta nähtiin merkittävänä voimavarana, joka tulisi huomioida entistä paremmin opetuksessa, ohjauksessa ja arvioinnissa.

Toisessa teemassa tarkasteltiin valtakunnallisen menetelmäopintojen tarjottimen mahdollisuuksia. Yhteinen malli nähtiin keinona varmistaa menetelmäopetuksen laatu, yhdenmukaisuus ja resurssiviisaus koko korkeakoulukentässä. Ryhmissä painotettiin, että yhteinen kehittäminen mahdollistaa eri korkeakoulujen vahvuuksien ja asiantuntijuuden hyödyntämisen kaikkien opiskelijoiden hyväksi.

Tilaisuuden fasilitoijina toimivat Malkavaara Heta-Liisa (Haaga-Helia), Laura-Maija Hero (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Mirka Sunimento (Haaga-Helia). Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Juha-Pekka Liljander (Hämeen ammattikorkeakoulu).

Päivän päätteeksi ryhmät kokosivat keskustelunsa yhteen ja nostivat esiin keskeisiä oivalluksia ja kehittämisteemoja, jotka toimivat pohjana Master-johtajien tulevalle yhteistyölle. Yhteinen tahto vahvistaa Master-tason koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta jatkaa kehittymistä myös tulevissa toiminnoissa.