Suomalaisten terveydenhuolto digitalisoituu vauhdilla. Monille arkea helpottavat sähköiset ajanvaraukset ja digisovelluksen avulla hoituvat laboratoriotulokset ovat jo arkipäivää. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Oma Häme-sovellus mahdollistaa terveysasioiden hoitamisen digitaalisesti kotisohvalta käsin. Kaikille digitaalinen maailma ei kuitenkaan avaudu vaivattomasti – kuinka siis voimme varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee digipalveluiden piiriin?
Osana sairaanhoitajaopintoja pääsimme suunnittelemaan ja organisoimaan Assi-päiviä Goodmanin kauppakeskuksessa. Assi-päivien tavoitteena oli tutustuttaa väestöä Oma Hämeen digitaalisiin palveluihin ja esitellä myös Assi-sairaalaa. Assi-päivät toteutettiin yhteistyössä Oma Hämeen kanssa 25.11. ja 26.11.2025.
Digipalveluiden hyödyt ja mahdollisuudet
Terveydenhuollon digitalisaatio auttaa monessa asiassa: ajanvaraukset sujuvat, hoitoprosessit nopeutuvat ja tiedonkulku tehostuu. Jokainen asiakas voi tarkastella esimerkiksi omia terveystietojaan, varata rokotusaikoja ja kommunikoida terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ilman pitkiä odotusaikoja. Sovellukset kuten Oma Häme tukevat turvallista ja helppoa terveydenhallintaa digitaalisten kanavien kautta (Oma Häme, n.d.-a).
Oma Häme -sovellus kokoaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut yhteen ja mahdollistaa terveysasioiden hoitamisen digitaalisesti. Sovellus tarjoaa ajanvarauksen, laboratoriotulosten tarkastelun sekä yhteyden ammattilaisiin chatin tai videovastaanoton kautta. Kehitystyössä painotetaan asiakaslähtöisyyttä ja saavutettavuutta, ja sovellukseen lisätään jatkuvasti uusia ominaisuuksia, kuten digipolkuja ja ohjevideoita, jotta palvelu olisi mahdollisimman helppokäyttöinen kaikille (Oma Häme, n.d.-a).
Assi-päivillä keräsimme kävijöiltä anonyymiä palautekyselyä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 15 ihmistä. Vastaajista hieman yli kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttäneensä Oma Hämeen digipalveluita mobiilisovelluksena, ja lähes yhtä moni kuvasi digipalveluiden käyttöä erittäin helpoksi tai melko helpoksi. Noin kolmasosa vastanneista koki käytön melko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi.
Palautekyselyn perusteella voidaan todeta, että digipalveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen ja selkeät ohjeistukset ovat tärkeitä, jotta yhä useampi käyttäjä kokee palvelut saavutettaviksi ja käyttökelpoisiksi. Tämä vahvistaa digitaalisen terveydenhallinnan roolia arjen sujuvuudessa ja hoitoketjun tehostamisessa.
Tuki ja selkeys ratkaisevat, kun digitalisaatio kohtaa ikääntyvät
Vaikka digipalvelut parantavat sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta, erityisesti ikääntyvien käyttäjien tarpeet tulee huomioida. Yli 75-vuotiaat kohtaavat digipalvelujen käytössä monia esteitä – joita aiheuttavat esimerkiksi heikentynyt näköaisti, sorminäppäryyden hiipuminen ja epävarmuus laitteiden käytössä – mikä korostaa yksilöllisen tuen ja saavutettavan palvelun merkitystä (Eloranta ym., 2019). Lisäksi Varjakoski ja Tiilikkainen (2025) korostavat, että jos sähköisten palveluiden kielellinen vaikeus, riittämätön ohjaus niiden käyttöön ja palveluiden etäisyys koetaan esteinä, se vähentää motivaatiota niiden käyttöön. Tämä voi johtaa siihen, että osa väestöstä jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle, mikä puolestaan lisää saavutettavuuden ja tasa-arvon haasteita. Näin ollen kielellisesti selkeät, helposti lähestyttävät ja henkilökohtaisesti tuetut digipalvelut ovat erityisen tärkeitä ikääntyvälle väestölle.
Neljä viidestä Assi-päivillä toteutettuun palautekyselyyn vastanneista oli yli 60-vuotiaita. Se että vastaajat olivat pääosin ikääntyviä korostaa heidän tarpeidensa huomioimista digipalveluiden kehittämisessä. Suurin osa koki palvelut helppokäyttöisiksi, mutta osa piti niitä edelleen haastavina. Tämä viittaa tarpeeseen panostaa selkeyteen, ohjaukseen ja käytön tukeen erityisesti niille, joille digiasiointi ei ole luontevaa. Hieman alle kolmasosa kyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa tukea digipalveluiden käyttöön – esimerkiksi läheiseltä tai terveyskeskuksesta – ja koki sen hyödylliseksi. Sen sijaan hieman yli kolmasosa ei ollut saanut tukea palveluiden käyttöön. Kanta-Hämeen Oma Häme -sovelluksessa digitukea on tarjolla sekä puhelimitse että sähköpostilla (Oma Häme, n.d.-a). Tällainen henkilökohtainen opastus ja selkeät ohjeet ovatkin tärkeitä, jotta mahdollisimman moni voi asioida sujuvasti palveluissa.
Ihmisläheisyys mukana digitaalisessa palvelussa
Digipalvelut eivät korvaa ihmiskontaktia, vaan täydentävät sitä. Asiakaslähtöisyys ja inhimillinen kohtaaminen ovat keskeisiä arvoja, jotka tulee pitää mielessä digitaalisissa ratkaisuissa. Ihmisten välinen ymmärrys takaa hyvän palvelukokemuksen, vaikka itse asiointi tapahtuukin digitaalisesti. (Oma Häme, n.d.-b)
Digitaalinen terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla. Kehitystyössä tärkeää on varmistaa se, että digitalisaatio tuo joustavuutta ja helpotusta kaikille ikäryhmille. Oma Hämeen digitaalisten palveluiden tavoitteena onkin, että sovellukset ja palvelut ovat intuitiivisia ja helppokäyttöisiä, ja tukevat näin ihmisten arkea ja terveydenhallintaa läpi elämän. (Oma Häme, n.d.-b)
Yhteenveto
Assi-päivillä toteutetun palautekyselyn perusteella suurin osa vastaajista koki Oma Hämeen digipalveluiden käytön helpoksi, mutta noin kolmasosa piti sitä edelleen melko vaikeana. Osa vastanneista oli saanut tukea ja opastusta palveluiden käyttöön ja kokenut sen hyödylliseksi. Vastaajista valtaosa oli yli 60-vuotiaita.
Onkin tärkeää huomioida, että digitaalisten terveyspalveluiden avulla voidaan madaltaa kynnystä oman hyvinvoinnin seuraamiseen ja parantaa palveluiden saavutettavuutta. Jokainen käyttäjäryhmä tarvitsee kuitenkin huomiointia, tukea ja henkilökohtaisia ratkaisuja. Näin digitaaliset palvelut, kuten OmaHäme, rakentavat inhimillisen ja toimivan terveydenhuollon, ikään katsomatta.
Lähteet
- Eloranta, S., Heikola, A., & Vesanen, K. (11.12.2019) Ikääntyvä väestö, teknologia ja digitalisaatio. Talk. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231113146050
- OmaHäme. (n.d.-a). OmaHäme-sovellus. https://omahame.fi/sovellus
- Oma Häme. (n.d.-b). Digituki. https://omahame.fi/digituki Varjakoski, H., & Tiilikainen, E. (2025). Digitaalisten terveyspalveluiden käytön haasteet ja rajoitteet 75 vuotta täyttäneiden kansalaisten kokemana. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, (62), 153–165. https://journal.fi/sla/article/view/143514/102192
Kirjoittajat

Ada Yli-Houhala
opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu

Eeva Vuorinen
opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu

Wilma Pöyhönen
opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu

Robin Nord
opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu
Janette Kiikeri
Lehtori
