Verkostona suunniteltu modulaarinen koulutuskokonaisuus vaatii tiivistä yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua

Mitä vaatimuksia jatkuville oppijoille suunnattu, omiin tarpeisiin räätälöitävä korkeakouluverkoston yhteinen koulutuskokonaisuus asettaa meille korkeakouluille ja toisaalta Opin.fi:n (2024) kehitykselle? Tätä selvitimme, kun osallistuimme 5AMK-verkostona (Haaga-Helia, HAMK, Laurea, Metropolia ja Xamk) Digivision (n.d.) 3.0-pilottiin, jossa suunnittelimme yhteisen koulutuskokonaisuuden digitaalisen markkinoinnin teemasta (Hakanurmi 2025). Opin.fi on suomalaisten korkeakoulujen yhteinen palvelu, joka kokoaa yhteen avoimet opinnot (Opin.fi, n.d.).

Tässä tekstissä tiivistämme havaintomme pilotista, jonka aikana huomasimme esimerkiksi, miten suuri merkitys korkeakoulujen yhtenäisillä osaamisen kuvaustiedoilla on, millaisia etuja osaamistasoajattelu tuo sekä oppijoille että korkeakouluille ja kuinka tärkeää opintotarjonnan visualisointi ja ohjaus ovat. Meidän tulee myös tarkastella korkeakoulujen prosesseja.

Yhteinen koulutuskokonaisuus – olemassa olevaa muotoillen tai täysin uutta luoden

Digitaalisen markkinoinnin kokonaisuutemme yhdistelee viiden korkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa sekä esimerkiksi TKI-toiminnassa syntyneitä materiaaleja kuten podcasteja ja blogikirjoituksia (Laine ym., 2024). Kokonaisuus on oppijan omaan tarpeeseen räätälöitävissä. Oppijan polku voi kulkea esimerkiksi podcastin kuuntelemisen kautta opintojaksolle ja sieltä lukemaan blogia.

Opintojaksot ja moduulit (formaali) ja muu tarjonta (informaali) jaoteltiin alateemojen alle, ja käytimme soveltaen apuna Dreyfusin (2004) osaamistasoja, jotka myös OKM:n pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehysluonnoksessa (OKM, 2024, s. 4–5) mainitaan.

Pilotissa havaitsimme, että olemassa oleva tarjontamme vaatisi uudelleenmuotoilua, jotta voisimme rakentaa oppijoille mielekkäitä modulaarisia koulutuskokonaisuuksia. Osa opintojaksoista ja moduuleista oli niin laajoja, että modulaarisuuden luominen olisi haastavaa. Tarjontaa tulisi pystyä pilkkomaan pienempiin osiin jatkuvan oppijan tarpeisiin. (Marin ym., 2024)

Toisaalta taas huomasimme samantyyppistä tarjontaa korkeakoulujen kesken, joten yhteistä kokonaisuutta suunniteltaessa tarjonta tulisi käydä tarkasti läpi. Yhteisten kokonaisuuksien luominen voikin olla helpompaa, jos luodaan täysin uutta tarjontaa. Tarjonnan sisältöasiantuntijat ovat suunnittelussa avainasemassa.

Osaamisen kuvaustiedot, osaamistasot ja korkeakoulujen prosessit oppijalähtöisyyden kulmakivinä

Pilotin aikana vahvistui, että nykyiset koulutustarjonnan osaamisen kuvaustiedot poikkeavat toisistaan niin korkeakoulujen välillä kuin sisälläkin. Tämä voi aiheuttaa sen, ettei oppija löydä tarpeeseensa vastaavaa koulutusta, eikä pysty vertailemaan koulutuksia. Myöskään tekoälyavusteinen ohjaus ei pysty toimimaan tehokkaasti, jos kuvaustiedot poikkeavat toisistaan huomattavasti. (Oksanen ym., 2025)

Jatkuvan oppijan kannalta tarjontaa tulisi olla mahdollista kuvata muillakin kuin Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoilla 6–7 (Europass, n.d.). Yhtenä vaihtoehtona voisivat olla Dreyfusin (2004) viisi osaamistasoa tai muut työelämä- ja oppijalähtöisemmät keinot. Tasot auttaisivat oppijoita löytämään omaa osaamistasoa vastaavia koulutuksia Opin.fi-alustalta. (Oksanen ym., 2025)

Yhteisissä koulutuskokonaisuuksissa törmätään haasteisiin, kun oppija siirtyy eri korkeakoulujen järjestelmiin ilmoittautumaan ja opiskelemaan. Jokaisella korkeakoululla on omat käyttäjätunnukset sekä prosessit ja ohjeistukset koskien esimerkiksi oppimisympäristöön kirjautumista. Koska vaiheita on paljon, oppijoita katoaa jo siinä vaiheessa, kun heidän pitäisi hakea itselleen käyttäjätunnukset. Ennen kuin tähän haasteeseen löydetään toimivia ratkaisuja, tulee pohtia, milloin usean korkeakoulun kokonaisuus on ylipäätään järkevää toteuttaa, jottei se aiheuta enemmän työtä ja haastetta oppijoille ja korkeakouluille kuin mitä saatava hyöty on. (Juuti ym. 2024)

Oppijoille kokonaisuuden hahmottaminen ja oppimispolkujen visualisointi tärkeää

Oppijan näkökulmasta koulutuskokonaisuudet tulisi pystyä esittämään visuaalisesti Opin.fi:ssä. Oppijan tulee olla mahdollista hahmottaa kokonaisuus yhdellä kuvalla tai sivulla, jossa oppimispolkuja on visualisoitu sekä tarjonnan sisältöjä ja osaamistasoja kuvattu. (Juuti ym., 2025)

Oma oppiminen -osiossa oppija voi suunnitella omia opintojaan ja seurata niiden etenemistä. Osiossa tulisi näkyä myös ne opintojaksot, joiden ilmoittautuminen on jo päättynyt, jotta oppija hahmottaa valitsemansa osat edelleen kokonaisuutena.

Lisäksi korkeakouluverkostojen tulisi pystyä yhdistelemään Opin.fi:ssä usean korkeakoulun informaalia ja formaalia tarjontaa ja esimerkiksi kirjoittamaan yhteisille kokonaisuuksille kuvaus- ja ohjetekstejä.

Yhteisillä koulutuskokonaisuuksilla lisäarvoa oppijoille sekä resurssiviisautta ja profiloitumisen mahdollisuuksia korkeakouluille

Verkostona tuotetut kokonaisuudet tarjoavat oppijoille laajempia mahdollisuuksia syventää ja laajentaa osaamistaan. Verkostona voimme myös tarjota oppijoille enemmän vaihtoehtoisia koulutuksen toteuttamistapoja ja -aikoja.

Jos verkostokokonaisuudet suunnitellaan huolellisesti, ne voivat olla myös resurssiviisaampia toteuttaa. Huomasimme, että tarjontamme menee osin päällekkäin, mutta myös korkeakoulukohtaista profiloitumista oli näkyvissä. Verkostossa voimme täydentää toistemme osaamista, ja halutessamme profiloitua korkeakoulukohtaisesti. Yhteistyömme 5AMK:na jatkuu, joten tulevaisuudessa nähdään, millaisiin ratkaisuihin päädymme.

Kirjoittajat