Yritysyhteistyön yhteiskehittämisestä suuntaviivoja tulevaan

Yritysyhteistyön vahvistaminen on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) strateginen tavoite, ja yhteistyötä halutaankin vahvistaa sekä pitkäaikaisten kumppanien että uusien yritysyhteistyötahojen kanssa. HAMK on edistänyt yritysyhteistyömalliensa konseptointia sisäisesti vuoden 2025 alusta lähtien, ja yritysyhteistyö on kiinteä osa HAMKin tutkimus-, kehittämis-, innovointi- ja opetustyötä (TKIO) sekä jatkuvaan oppimiseen tähtäävää toimintaa. Tämän prosessin jatkumona noin 70 Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) työntekijää yli yksikkörajojen kokoontui tammikuun 2026 lopussa yhteiskehittämään HAMKin yritysyhteistyötä. Tässä tekstissä pohditaan tarkemmin yhteiskehittämispäivästä nousseita huomioita yritysyhteistyön kantavista voimista.

Yhteiskehittämisellä potkua ammattikorkeakoulujen ja yritysten väliseen TKIO-yhteistyöhön

Suomen nykyhallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto, 2024). Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön 2040 tilannekatsaus nostaa esiin ammattikorkeakoulujen avainaseman tämän tavoitteen saavuttamisessa todetessaan, että “[a]mmattikorkeakoulut tekevät työelämä- ja tarvelähtöistä TKI-toimintaa vahvassa, verkottuneessa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa ja niillä on tähän tehtävään sopivat rahoitusinstrumentit, jotka kannustavat verkostoitumiseen ja saumattomaan yhteistyöhön” (OKM, 2025). Saman visiotyön tilannekuva kertoo, että TKI-intensiteetin vahvistumisen edellyttää korkeakouluilta toiminnallisia muutoksia (OKM, 2025). HAMKin yritysyhteistyön yhteiskehittämistilaisuudessa haettiin eväitä muutoksiin, joita tarvitaan tähän haasteeseen vastaamisessa.

Yhteiskehittämisellä viitataan yhteisiin luovuuden hetkiin ihmisten välillä (Sanders & Stappers, 2008). Parhaimmillaan yhteiskehittämisellä voidaan luoda uusia toimintamalleja ja konsepteja sekä löytää uutta ymmärrystä ratkaistaviin ongelmiin. Keskeistä tämän toiminnan onnistumiselle on yhteyksien luominen kehittämiseen osallistuvien ihmisten välille. HAMKin yritysyhteistyön päivässä kuultiin ensin alustuksia yritysyhteistyön tämänhetkisistä malleista, jonka jälkeen lähdettiin innovoimaan ratkaisuja kehittämistavoitteisiin yksikkörajat ylittävissä pienryhmissä. Tuloksena syntyi suuntaviivoja ja käytännön toimenpiteitä, joiden avulla yhteistyömalleja voidaan kehittää eteenpäin.

HAMKin yritysyhteistyö syntyy kolmikantaisissa kohtaamisissa

Ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyö rakentuu kolmen osapuolen yhteenliittymässä (kuvio 1). Yritysyhteistyön kehittämisen keskiössä ovat sekä ammattikorkeakoulun omat että yhteistä toimintaa rahoittavien tahojen visiot, arvot, tavoitteet sekä toiminnan ja budjetoinnin suunnittelusyklit. Jotta yhteistyö mahdollistuu, näiden tulee kohdata yritysten visioiden, arvojen, tavoitteiden sekä toiminnan ja budjetoinnin suunnittelusyklien kanssa.

Ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyön rakentaminen edellyttää siis yritysten, rahoittajien ja ammattikorkeakoulun yhteisten rajapintojen löytämistä, kuten yllä oleva kuvio havainnollistaa. Yritysyhteistyö edellyttää, että yritys, rahoittaja ja ammattikorkeakoulu suhtautuvat toisiinsa uteliaisuudella, oppivat tätä kautta tuntemaan toistensa toimintalogiikat sekä sen, miten näitä voi sovittaa yhteen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. 

Yritysyhteistyön yhteiskehittämispäivästä kohti konkreettisia toimenpiteitä

Yhteiskehittämistilaisuudessa HAMKilaiset toivat esiin yritysyhteistyön kantavien voimien perusrakennusainesosia, ja lopputuloksina esiin nousi neljä yritysyhteistyön kantavaa voimaa: yritysyhteistyömyönteinen organisaatiokulttuuri, yritysyhteistyön mahdollistavat toimintatavat ja työkalut, yritysyhteistyötä tukeva resurssisuunnittelu sekä HAMKin ja yritysten välisen rajapinnan yrityslähtöinen kehittäminen (kuvio 2).

Yritysyhteistyömyönteinen organisaatiokulttuuri, yritysyhteistyön mahdollistavat toimintatavat ja työkalut, sekä yritysyhteistyötä tukeva resurssisuunnittelu nousivat yhteiskehittämistilaisuudessa tekijöiksi, joista muodostuu HAMKin sisäisen yritysyhteistyön kehittämistyön kolme peruspilaria, kuten kuvio 2 havainnollistaa. Nämä organisaation sisäiset yritysyhteistyön kantavat voimat ovat edellytys sille, että organisaation sisäisestä maailmasta voidaan liikkua ulospäin, kohti ammattikorkeakoulujen ja yritysten välisen rajapinnan yrityslähtöistä kehittämistä. Rajapinnan ulkopuolelle jää yritysten oma korkeakouluyhteistyön kehittämistyö.

Ensimmäiselle kantavalle voimalle, eli yritysyhteistyömyönteiselle organisaatiokulttuurille, on keskeistä rakentaa yhteistä ymmärrystä yritysyhteistyön merkityksestä ja painopisteistä, joiden varaan voidaan rakentaa yritysyhteistyömyönteistä työntekijäidentiteettiä. Toimintakulttuuri heijastuu toisessa kantavassa voimassa, eli toimintatavoissa, jotka rakentavat yli yksikkörajojen syntyvää yhteiskehittämistä ja yhteistyöskentelyä.  Se näkyy myös yritysten kanssa toteutettavissa opetusmenetelmissä sekä yritysten tarpeisiin räätälöidyissä jatkuvan oppimisen palveluissa. Toimivat teknologiset työkalut, kuten tekoälyagentit sekä tiketti- ja asiakkuudenhallintajärjestelmät mahdollistavat tällaista yhteistyötä. Tekoälyagentit voivat auttaa ideoimaan uudenlaisia yritysyhteistyön muotoja tietyn yrityksen kanssa, ja tikettijärjestelmää kehittämällä yritysten yhteydenotot puolestaan saadaan ohjattua ripeästi oikeille työntekijöille. Asiakkuudenhallintajärjestelmän taas avulla voidaan rakentaa yritysten kanssa pitkäaikaisia kumppanuuksia systemaattisesti ja yli HAMKin yksikkörajojen.

Kolmannen kantavan voiman, eli resurssisuunnittelun osalta keskeistä on rakentaa yritysyhteistyötä tukevaa vuosisuunnittelua sekä tarkastella systemaattisesti yritysyhteistyön edellyttämiä henkilöresursointiin ja työajan suunnitteluun liittyviä tarpeita ja mittareita. Myös henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeä osa yritysyhteistyöhön liittyvää resurssisuunnittelua, sillä ammattikorkeakoulujen henkilöstöltä edellytetään entistä enemmän muun muassa myyntiosaamista.

Neljäs kantava voima, eli HAMKin ja yritysten välisen rajapinnan yrityslähtöinen kehittäminen pitää sisällään muun muassa viestinnän yrityslähtöistä muotoilua, sopimusteknisten seikkojen kehittämistä, sekä yritystapaamisten lisäämistä yrityksille luontaisissa tapaamispaikoissa. Tämä rajapinta yhdistää HAMKin yrityksiin, ja myös tämän sidoksen kehittämiseen tarvitaan yhteiskehittämistä yritysten kanssa.

HAMKin sisäinen yhteiskehittäminen jatkuu ja laajenee

Osana jatkuvaa yhteiskehittämistä HAMKissa rakennetaan yritysyhteistyötä tukevia työkaluja. Muun muassa uudistuva asiakkuudenhallintajärjestelmä auttaa hyödyntämään tietovarantoja ja hallitsemaan kumppanuuksiin liittyvää tietoa. Uusi järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden käyttää yritysyhteistyön tietoja ennakointiin passiivisen tiedon varastoimisen sijaan, ja lisäksi se tukee myynnin suunnittelua ja tiedon jakamista. Jotta järjestelmästä saadaan tavoiteltu hyöty, edellyttää se kuitenkin kaikkien osapuolien sitoutumista ja sitä, että suunnitelluista toimenpiteistä saadaan ajoissa tietoa. Asiakkuuksienhallintajärjestelmä on erityisen tärkeä väline pitkäaikaisten ja strategisten kumppanuuksien rakentamisessa.

Lisäksi yritysyhteistyössä korostuvat ajankohtaiset ja tarkasti tunnistetut toimialakohtaiset tarpeet. HAMKin yritysyhteistyön painopisteenä on tunnistaa erityisesti sellaisia tarpeita, joihin voidaan tarjota valmiiksi konseptoituja, tehokkaita ja vaikuttavia palveluja. Samalla HAMKin Innovaatioyksikkö vahvistaa ja kehittää innovaatio- ja yrittäjyystoimintaa sekä HAMKin sisäisesti että alueellisesti. Yritysyhteistyössä tarvitaan aktiivisuutta ja tekoja, mutta myös selkeää painopistettä ja yhteistyötä, jonka avulla vältetään toiminnan siiloutuminen laajemmasta yhteistyökontekstista irralliseksi. Tällaisessa toiminnassa Innovaatioyksikkö voi toimia yhteen kokoavana ja suuntaa näyttävänä voimana, joka tukee koko organisaation kehitystä. HAMKin yritysyhteistyön yhteiskehittäminen jatkuukin kohti entistä selkeämpää ja systemaattisempaa tekemistä. Tammikuisen yhteiskehittämispäivän tuotoksista kootaan seuraavaksi yhteinen analyysi, ja tätä seuraa tilaisuus, jossa analyysin tuloksia puretaan tarkemmin. Tässä tapaamisessa sovitaan konkreettiset seuraavat askeleet ja kehitetään yhteisiä toimintatapoja eteenpäin yritysten kanssa – ja näin kehitystyötä lähdetään laajentamaan edelleen.

Kirjoittajat