“Työelämälähtöisyys on ammatillisen polun keskeinen vahvuus” – Ammatilliset tohtoritutkinnot keskusteluttivat Kasvuareenalla

Ammatilliset tohtoritutkinnot herättivät keskustelua, kun ensimmäinen Kasvuareena järjestettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Tilaisuudessa pohdittiin, miten ammatillinen tohtorikoulutus voisi vastata työelämän tarpeisiin ja millaisia hyötyjä tohtoritutkinnoista voisi olla niin yksilöille, yrityksille kuin Suomen kilpailukyvyllekin. Tallenne keskustelusta on katsottavissa Yle Areenassa 5.7.2025 asti.

Keskustelun taustalla on 12 ammattikorkeakoulun yhteinen työskentely, jossa valmistellaan ehdotusta ammatillisen tohtoritutkinnon mahdollistamiseksi ja pilotoimiseksi. Kasvuareenalla aiheesta keskustelivat 3DBearin toimitusjohtaja Jussi Kajala, Tradenomiliiton erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi sekä HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä. Keskustelua moderoi HAMKin kehittämispäällikkö Maria Lassila-Merisalo.

“Tiede tieteen vuoksi ei riitä – tarvitaan rohkeita yhteentörmäyksiä, joista todellinen muutos syntyy.” ”Silloin syntyy innovaatioita, kun ihmiset tulevat eri lähtökohdista yhteisen haasteen äärelle,” totesi Jussi Kajala. Tutkimuksen ja yritysmaailman välinen kuilu on Kajalan mukaan liian syvä – akateeminen perustutkimus on tarpeellista ja arvokasta, mutta ei pysty vastaamaan yritysten nopeasti kehittyviin tarpeisiin.

Ammatillinen tohtoriohjelma voisi olla Kajalan mielestä juuri se silta, jota tarvitaan.

“Meidän yrityksessä ei voi olla pelkästään tutkimus- tai kehitystehtävissä, vaan kaikki osallistuvat laajemminkin yrityksen tehtäviin.” Kajalan mukaan ammatillisilla tohtoritutkinnoilla voisi olla mahdollisuus joustoon, jota yritysten toiminnassa tarvitaan. ”Lupaan jo tässä, että voimme ottaa yhtiöön mukaan vaikka kaksi ammatillista tohtorikoulutettavaa, jos tämä aloite lähtee käyntiin”, hän kommentoi.

Osaamispääomaa yksilöille, työyhteisöille ja yhteiskunnalle

Heidi Ahokallio-Leppälä muistutti, että työelämä voi toimia tohtorikoulutuksen laboratoriona: “Siinä ei opi vain tohtoriopiskelija, vaan koko työyhteisön osaamispääoma kasvaa.”

Ahokallio-Leppälä korosti, että soveltavalle, yrityslähtöiselle tutkimukselle on selkeä tilaus ja tarve, mutta nykyinen järjestelmä ei vielä tarjoa siihen riittäviä väyliä. Hänen mukaansa Suomi on jäämässä jälkeen korkeakoulujen ja tutkimustoiminnan kilpailussa. “Meiltä puuttuu ammatillisen puolen tohtoritutkinto, vaikka maailmalla vastaavia on akateemisen tohtoripolun rinnalla.”

Ahokallio-Leppälä korosti myös, että akateemisella perustutkimuksella on ehdottomasti paikkansa, mutta Suomessa tarvitaan myös lisää soveltavampaa, erityisesti yrityksiin keskittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tähän tarpeeseen ammatilliset tohtoritutkinnot voivat vastata.

Tradenomiliiton erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi toi keskusteluun näkökulman osaamisen syventämisestä: “Määrällinen koulutustason nosto ei vielä nosta Suomen osaamistasoa, vaan tarvitaan myös syvempää ja korkeampaa osaamista laajalla pohjalla. Miten yritykset olisivat valmiita ottamaan tohtoreita? Monta kertaa olisikin tarpeen ottaa osaamisessa seuraava steppi, ja tässä ammatilliset tohtoritutkinnot voisivat olla mahdollinen askel.”

Meriniemen mukaan YAMK-tutkinnosta tulisi rakentaa nykyistä selkeämpi polku tohtoriopintoihin, erityisesti liiketalouden ja johtamisen aloilla. YAMK-tutkinnon jälkeen asiantuntijalla on teoriassa mahdollisuus hakeutua nykylainsäädännön piirissä yliopistoon tohtoriopintoihin, mutta esimerkiksi liiketalouden ja johtamisen aloilla tämä on Meriniemen mukaan marginaalista.

Ammatillisella tohtorintutkinnolla voisi olla mahdollisuus tarjota väylä osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen, kun esimerkiksi YAMK-tutkinnon suorittanut tradenomi on edennyt työurallaan tehtäviin, joissa syvemmästä osaamisesta olisi hyötyä niin tekijälle itselleen kuin työnantajallekin. “Työelämälähtöisyys on ammatillisen polun keskeinen vahvuus”, Meriniemi muistutti.

Riskinä jäädä jälkeen kansainvälisessä kilpailussa

Keskustelussa nousi esiin myös kansainvälisen yhteensopivuuden haasteet. Ahokallio-Leppälä huomautti, että suomalaiset nimikkeet eivät aina avaudu kansainvälisissä yhteyksissä – ja tämä voi vaikuttaa myös rahoituksen saamiseen.

“Taso on meillä ammattikorkeakouluissa kohdallaan, mutta nimikkeet estävät osaltaan rahoituksen saamista”, hän kuvasi tilannetta. Ammattikorkeakoulut ovat jo pitkään toivoneet, että YAMK-tutkintojen nimike muutettaisiin suomen kielellä maisteritutkinnoksi, jotta nimike olisi linjassa englanninkielisen nimikkeen (Master’s Degree) kanssa. Lisäksi ammattikorkeakouluilta puuttuu oikeus käyttää professorin nimikettä.

Jussi Kajala nosti esiin Suomen tki-politiikan vaikutukset koko maan kilpailukyvyn kannalta. Hän pohdiskeli, miten Suomen kaltaisessa pienessä maassa saadaan parhaat hyödyt tutkimuksesta, kehityksestä ja innovaatioista.

”Otetaan sellainen strategia, että me voimme olla se hyödyntäjä ja kaupallistaja, teknologian käytäntöön viejä. Tällöin meillä on Cambridgen, Oxfordin ja kaikkien muidenkin huipputason perustutkims käytössä, ja voidaan miettiä, miten se viedään käytäntöön. Eikö tämä olisi se voittava strategia?” Kajala ehdotti.

Kasvuareenan keskustelu osoitti, että kiinnostus ammatillista tohtorikoulutusta kohtaan on olemassa. Tohtoritutkinnot voisivat tuoda merkittäviä hyötyjä paitsi yksilöille ja yrityksille, myös alueelliselle elinvoimalle ja koko Suomen innovaatiokyvylle.