Kumppanuusmaatalous kehittää luomuviljelijän tukiverkostoja

Luomuviljelijöillä on kokemus byrokratiaviidakon monimutkaisuudesta ja kuormittavuudesta, joka vie aikaa ja energiaa itse viljelyyn liittyviltä töiltä. Kuluttajille tämä luomuun liittyvä paperityön määrä ei useinkaan näy. Osallistuin puutarhatalouden opiskelijana Inkalan kartanolla 29.10.2024 järjestettyyn Yhteistyössä luomua Hämeeseen ‑verkostoitumistilaisuuteen, jossa pohdittiin, miten luomutuottajien tukiverkostoja voisi vahvistaa ja luomutuotteiden arvostusta ja menekkiä edistää.

Byrokratian työllistävyys voi turhauttaa viljelijöitä, jotka suhtautuvat työhönsä kunnianhimoisesti ja joille luomuviljely on arvokysymys ja sydämen asia, jota halutaan harjoittaa muun muassa kasvinsuojeluun liittyvistä haasteista huolimatta. Luomuviljely vaatiikin usein syvällisempää kasvuolosuhteiden ja viljeltävien kasvien tuntemusta ja tarkkailua tavanomaiseen viljelyyn verrattuna, kun ei ole yhtä laajaa väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valikoimaa käytössä. Toisaalta kova työ palkitaan maaperän parempana kasvukuntona, puhtaampana satona ja pienempänä ympäristökuormituksena.

Kuluttajat osana viljelijän tukiverkostoa

Monet viljelijät kokevat tärkeimpänä tukena toisilta viljelijöiltä saadun vertaistuen. Tämä on ymmärrettävää – on helpompaa keskustella ihmisten kanssa, jotka kamppailevat samojen haasteiden kanssa, ja sitä kautta on mahdollista myös jakaa ja saada kokemuksen kautta hyväksi todettuja ratkaisuja käytännön ongelmiin. Sen sijaan verkostoitumistapahtuman keskusteluissa ei juurikaan noussut esille kuluttaja-asiakkaiden rooli viljelijöiden tukena. Kuluttajat nähdään kenties edelleen enimmäkseen melko passiivisina markkinoinnin kohteina.

Työskennellessäni viljelijänä kumppanuusmaatilalla huomasin, kuinka kiinnostuneita asiakkaat olivat työstäni ja ylipäätään siitä, miten ruokaa tuotetaan. On viljelijälle palkitsevaa ja kannustavaa saada kuulla, kuinka ihmiset ovat löytäneet uusia tuotteita ruokavalioonsa ja inspiroituneet kokeilemaan uusia reseptejä. Uskon keskusteluidemme avanneen monille viljelijän työtä ja arkea ja lisänneen arvostusta myös muita ruoantuottajia kohtaan.

Luomun kuluttajabarometrin (2023) mukaan 79 prosenttia kuluttajista ostaisi vähintään melko varmasti enemmän luomuelintarvikkeita, jos ne olisivat edullisempia ja 64 prosenttia ostaisi silloin, jos tietäisi että luomutuottaja saa tuotteesta oikeudenmukaisen hinnan. Kumppanuusmaatalous on yksi väylä markkinoida luomutuotteita ja tuoda niitä lähemmäs kuluttajaa. Välikäsien puuttuessa tuottajalla on mahdollisuus saada parempi korvaus tuotteista ja kuluttajalla enemmän vastinetta rahoilleen etenkin hyvinä satokausina. Lisäksi etukäteen maksetut sato-osuudet turvaavat tuottajan toimeentuloa jo ennen satokauden alkamista.

Luomu ja kumppanuusmaatalous – luonteva pari

Suomessa tällä hetkellä toimivista kumppanuusmaatiloista monet ovat luomusertifioituja, ja ne, jotka eivät ole, ilmaisevat muulla tavoin viljelevänsä ympäristöä kunnioittaen, kuten uudistavan viljelyn keinoin. Luomun periaatteet menevät hyvin yksiin kumppanuusmaatalouden periaatteiden kanssa – niitä yhdistää pyrkimys tuottaa puhdasta ja turvallista ruokaa mahdollisimman pienellä ympäristökuormituksella.

Luomusertifioinnin hakeminen voi kuitenkin mietityttää, etenkin jos viljeltävät pinta-alat ja tukimäärät ovat suhteellisen pieniä. Sekaviljely, jota kumppanuusmaatiloilla usein harjoitetaan, voi myös tehdä kirjanpidosta melkoisen tilkkutäkin, kun satokasveja kylvetään ja istutetaan ja satoa korjataan pienissä erissä. Luomuneuvonnan kehittäminen tällaiset tilat paremmin huomioivaksi voisi olla yksi keino lisätä luomun houkuttelevuutta myös aloittelevien pienviljelijöiden parissa. Heille kumppanuusmaatalous voi madaltaa kynnystä yrittäjyyteen, kun riskejä jaetaan viljelijän ja kuluttajien kesken.

Kumppanuusmaataloutta voi toteuttaa monin, kullekin viljelijälle sopivin tavoin: asiakkaat voivat esimerkiksi osallistua puutarhan töihin talkoissa ja hakemalla sato-osuuden itse poimien, tai sato-osuudet voivat olla valmiiksi poimittuja ja noudettavissa myös muualta kuin tilalta. Parhaassa tapauksessa kuluttaja saa edullisen ja laadukkaan sadon lisäksi itselleen elämyksiä ja hyvinvointia, ja viljelijä turvaverkon – apukäsiä kiireisiin päiviin, suoran yhteyden luomutuotteita arvostaviin kuluttajiin ja varmuuden siitä, että sato päätyy ihmisten keittiöihin, eikä markettien vihanneshyllyille nahistumaan.

Kirjoittaja