Agrologeille monialaista osaamista uudella opetussuunnitelmalla

Suomalaisen maatalouden opetuksen historian syntyperä lepää Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksen mullassa ja rakennuksissa. Opetusta on kampuksen alueella annettu jo vuodesta 1940 asti, ja opetukseen on kuulunut monenlaisia vaiheita kuten opetus alussa vain ruotsiksi, yksityisoppilaat, erilaiset koulumuodot ja erilaiset koulun omistajuudet. Tänä päivänä opetusta annetaan suomeksi ja englanniksi maaseutuelinkeinojen koulutuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK), ja valmistuneiden opiskelijoiden nimike on agrologi.

Agrologikoulutus on todella monipuolinen ja mielenkiintoinen kattaus maataloutta, koska yhteen ammattikorkeakoulututkintoon on upotettu monia maatalouden eri osa-alueita. Näitä ovat esimerkiksi eläintiede, maatalousekonomia, maatalousteknologia, kasvintuotanto ja agroekologia. 

Maatalous elää isoa murroskautta, ja alaan vaikuttavatkin isosti muun muassa ilmastoasiat ja ruokaturva – digitaalisuutta ja kansainvälisyyttä unohtamatta. Samaan aikaan alasta käytävä keskustelu on ollut välillä kovin negatiivissävytteistä, monet tilat lopettavat ilman jatkajaa, tilakoot ovat kasvaneet ja alalla on edessä kohtaanto-ongelma, eli alalta jää enemmän työntekijöitä pois töistä kuin koulutus pystyy tuottamaan. Edellinen opetussuunnitelmamme oli tehty koronapandemian alkaessa, mutta tämän jälkeen on tapahtunut todella paljon. Silloin onkin helppo ymmärtää, että myös opetuksessa pitää pystyä vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin.

Olemassa olevaa ja toimivaa opetussuunnitelmaa ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan ilman pohjatutkimusta. Kun opetussuunnitelman muutoksesta oli alustavasti sovittu opetushenkilöstön kanssa, lähdettiin keskustelemaan opiskelijoiden, alumnien sekä työelämän kanssa heidän tarpeistaan.  Agrologiopiskelija Katja Yli-Tokko (2024) teki opinnäytetyön näistä muutostarpeista ja odotuksista. Niin yritysten kuin alumnien selkein viesti ja toive oli, että valmistuvalla opiskelijalla on kattavat tiedot alan perusteista ja hyvät yleiset työelämätaidot. Itse työ kyllä myöhemmin opettaa tehtäväkohtaiset taidot, kunhan pohja on rakennettu kunnolla. Opiskelijat nostivat käytännössä oppimisen tärkeyden ja mahdollisuuden rakentaa omanlainen polku saatuaan riittävät pohjatiedot. (Yli-Tokko, 2024)

Kuultuamme koulutuksessa ajatuksia eri sidosryhmiltä lähdimme yhdessä koko opetushenkilöstön kanssa työstämään uutta opetussuunnitelmaa. Ensimmäisenä hahmotimme yhdessä, mitä kaikkea osaamista jokaisen agrologin tulisi omata valmistuttuaan, ja totesimme näiden muodostavan pohjan ydinosaamisen opinnoille kahtena ensimmäisenä lukuvuotena. Tämän jälkeen lähdimme ideoimaan ja työstämään uusia moduuleja eli koulutuskokonaisuuksia yhteiskehittämällä eri menetelmin. Prosessi oli pitkähkö ja välillä hankala, ja se herätti monenlaisia tunteita innostuksesta turhautuneisuuteen huumoria unohtamatta. Koko prosessiin käytimme aikaa yli kaksi vuotta, josta viimeisen vuoden teimme useamman kehittämispäivän töitä yhdessä saadaksemme opetussuunnitelman, josta kaikki olisivat ylpeitä ja johon jokainen voisi sitoutua.

Mikä sitten muuttui? HAMKissa on tällä hetkellä käytössä moduulipohjainen opetus, joka tarkoittaa, että kahdeksan viikon aikana tutustutaan yhteen kokonaisuuteen tarkemmin. Maaseutuelinkeinot-koulutuksissa se on tarkoittanut, että yhden moduulin ajan on opiskeltu kotieläintuotantoa ja seuraavassa vaikka kasvituotantoa tai maatalousekonomiaa. Maataloudessa kaikki kuitenkin liittyy kaikkeen, eli kotieläintuotantoon tarvitaan kasvintuotantoa sekä teknologiaa, ekonomiaa ja maatalouspolitiikkaa. Niinpä uuden opetussuunnitelman uudet moduulit ovat jo alan sisällä monialaisia, eli yhden moduulin sisällä opetetaan perusteita monesta maatalouden eri osa-alueesta.

Moduulin nimi	Agrologin toimintaympäristö tutuksi	Maatalous muuttuvassa ilmastossa	Hyvinvoiva maatalous	Suunnitelmallisuus maatilalla
Moduulin opintojaksot ja opintopisteet	Maatalousteknologia 4 op Kasvintuotanto 3 op Kotieläintuotanto 1 op Suomalaisen elintarvikesektorin taloudellinen toimintaympäristö 1 op Opiskeluvalmiudet 3 op, sisältää DBE-toteutuksen terveysalan opiskelijoiden kanssa Työturvallisuus ja EA 1 op Englanti/Suomi	Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimet 4 op Kestävä kotieläintuotanto 4 op Kasvintuotanto 2 op Maatalousteknologia ja fysiikka 2 op Englanti/Suomi 3 op Projektityö	Tuotantoeläinten hyvinvointi 5 op Kotieläintuotannon teknologia 2 op Kasvit ja kasvinravitsemus Ruotsi/Suomi	Tilan tuotannon suunnittelu 3 op Talouden suunnittelu 4 op Kestävä kehitys.nyt 2 op Viestintä 3 op Ruotsi/Suomi 3 op

Moduulin nimi	Ympäristötietoinen maatalous	Maatalouden hyödyntäminen	Maatilan johtaminen	Maatalouden tulevaisuus
Moduulin opintojaksot ja opintopisteet	Kotieläinten ravinnontarpeet ja ruokinnan suunnittelu ja jalostus 5 op Luonnonmukainen tuotanto 5 op Maatalouspolitiikan perusteet ja hinnan muotoutuminen markkinoilla 5 op	Data-analytiikan työkalut 5 op Projektityö 5 op Maatiladata 3 op Viestintä 2 op	Maatilan talousjohtaminen 6 op Maataloustuotannon johtaminen 4 op Muutosjohtaminen 3 op Työnantajana toimiminen 2 op	TKI-toiminta Projektityö

Koulutus on siis automaattisesti monialainen, mutta yhteistyötä tehdään myös monien muiden HAMKin koulutusten kanssa. Jo ensimmäisessä moduulissa terveysalan opiskelijat tulevat toteuttamaan yhdessä opiskelijoidemme kanssa paketin omasta terveydestä ja jaksamisesta opinnoissa sekä työelämässä, ja kiertotalousinsinöörien kanssa toteutetaan erilaisia mittauksia Mustialan kampuksen maisemissa. Toisen vuoden opiskelijat pääsevät tutustumaan data-analyysin avulla aitoihin yrityksiltä tulleisiin ongelmiin ja kolmantena vuotena toteutetaan projektimoduuli yhdessä yhden tai useamman HAMKin koulutuksen kanssa, jossa ratkaistaan vaikeitakin työelämästä tulevia aitoja ongelmia monialaisesti.

Jotta tämä monialaisuus saadaan toteutettua, se vaatii isoa muutosta myös tavassa tehdä töitä, niin opetushenkilökunnalta kuin opiskelijoilta. Tuleva syksy on jännittävä, koska kukaan ei vielä tiedä miten kaikki sitten lopulta onnistuu ja onnistuuko. Kehitystyö onkin siis vasta aluillaan, ja uusi opetussuunnitelma tulee ravistamaan koko koulutusta toivottavasti positiivisin lopputuloksin. Päädyimme opetussuunnitelman muutoksen myötä siihen ratkaisuun, että otamme sen käyttöön vaiheittain siten, että syksyllä 2025 aloittavat lähtevät etenemään uuden opetussuunnitelman mukaan, mutta aiemmat vuosikurssit jatkavat vielä omilla vanhoilla opetussuunnitelmillaan. Tarkastelemme profiloivia opintoja jatkuvasti ja seuraavaksi mietimme, saisimmeko rakennettua mielekkäitä erikoistumiskokonaisuuksia opiskelijoillemme niin, että hyödyntäisimme samalla koko HAMKin opetustarjontaa. Tällöin HAMKin agrologit valmistuisivat entistä monipuolisimmilla osaamisilla.

Kirjoittaja