Elintarviketeollisuus kaipaa asiantuntijoita tulevaisuudessa

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuka oikeastaan varmistaa, että jogurttisi säilyy viikkoja jääkaapissa, leipäsi on vielä aamulla pehmeää tai että virvoitusjuoma kuplii juuri sopivasti? Entä ketkä kehittävät uusia reseptejä, jotka yhdistävät ravitsemuksen, maun ja rakenteen? Kaiken tämän taustalla työskentelee elintarvikealan moniosaajia, ja heistä yksi tärkeimmistä on elintarvikeinsinööri. Hän ei ehkä näy kuluttajalle suoraan, mutta hänen kädenjälkensä näkyy jokaisessa turvallisessa, toimivassa ja maistuvassa tuotteessa. Elintarvikeinsinöörin työ yhdistää teknisen asiantuntemuksen, prosessien hallinnan, laadunvarmistuksen ja jatkuvan kehittämisen. Ala tarvitsee osaajia nyt enemmän kuin koskaan, ja tähän tarpeeseen vastaa myös eVerkosto-hanke Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetustarjonnan vahvistaminen ja alan profilointityö.

Neljä ammattikorkeakoulua ja yksi yhteinen suunta

Elintarvikeala on jatkuvassa muutoksessa: digitalisaatio, automaatio ja kestävä kehitys muokkaavat yritysten toimintaa ja osaamistarpeita. Yritysten osaamistarpeet elävät jatkuvassa muutoksessa, ja koulutuksen on pysyttävä mukana. Näihin haasteisiin tarttuu eVerkosto-hanke Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen sekä alan profilointityö, jossa vahvistetaan elintarvikeinsinöörikoulutuksen yhteistä verkko-opetustarjontaa ja tehdään koulutuksen profilointityötä valtakunnallisesti.

eVerkosto-hankkeen toteuttajina toimii neljä ammattikorkeakoulua, ja se tuo yhteen alan lehtoreita, opiskelijoita sekä elintarviketeollisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea. Yhteinen suunta näkyy erityisesti haluna kehittää elintarvikeinsinöörikoulutuksesta entistä yhtenäisempää, laadukkaampaa ja työelämää paremmin palvelevaa.

Yhteisiä oppimismahdollisuuksia ja digitaalisia ratkaisuja

eVerkosto-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa digitaalista oppimista ja kehittää joustavia verkko-opintomahdollisuuksia elintarvikeinsinööriopiskelijoille. Jo nyt voidaan sanoa, että tavoite toteutuu erinomaisesti. Verkko-opintojen tarjonta on laajentunut, ja uusia opintojaksoja on kehitetty esimerkiksi juoma- ja viljateollisuuden teemoista. Lisäksi ammattikorkeakoulujen yhteiset verkko-opintotarjonnat helpottavat opintojen suorittamista yli korkeakoulurajojen.

Samalla lehtoreiden yhteistyö on tiivistynyt, kun opettajat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet opintojaksoja entistä enemmän yhdessä, jakaneet materiaaleja ja hyviä käytänteitä sekä tukeneet toisiaan uusien opetusratkaisujen kehittämisessä. Yhteistyön myötä on myös syntynyt uusia pedagogisia toimintatapoja, kuten selkeämpiä verkko-opintojen rakenteita ja opiskelijoita osallistavia menetelmiä. Nämä uudistukset tukevat sekä opetuksen laatua että opiskelijoiden hyvinvointia, sillä oppiminen on muuttunut joustavammaksi.

Koulutus vastaa alan osaajatarpeeseen

Yksi Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetustarjonnan vahvistaminen ja alan profilointityö -hankkeen keskeisistä lähtökohdista on ollut vastata elintarviketeollisuuden kasvavaan osaajapulaan. Yhteistyö yritysten kanssa tuo koulutukseen ajankohtaista työelämälähtöisyyttä ja käytännön näkökulmia. Koulutuksen vetovoimaa on lisätty avaamalla uusia opintojaksoja ja profiloimalla opintosisältöjä eri teollisuudenalojen tarpeisiin aina meijeriteollisuudesta liha- ja kasvisteknologiaan sekä juoma- ja leipomotuotantoon. Näin varmistetaan, että tulevat elintarvikeinsinöörit saavat valmiudet toimia monipuolisesti ja osaavasti muuttuvassa työelämässä.

Hankkeessa on painotettu myös opiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä ympäristöissä. Verkko-opetus ja digitaaliset työkalut mahdollistavat osallistumisen kansainvälisiin projekteihin ja harjoitteluihin entistä helpommin. Samalla opettajien välinen yhteistyö on luonut pohjaa uudenlaisella koulutuksen yhteistyöllä, mikä tukee myös pitkän aikavälin tavoitteita, kuten suomalaisen ruokaviennin kaksinkertaistamista vuoteen 2031 mennessä.

Suomen ruokaviennin kasvu ei voi perustua yksin volyymeihin, koska raaka-aineresurssit ovat rajalliset. Siksi kasvun täytyy syntyä arvonlisäyksestä, ja arvonlisäys syntyy osaamisesta. Juuri siksi kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan.

Yhteiset opintojaksot, verkostot ja kumppanuudet luovat opiskelijoille valmiudet suunnitella tuotteita ja prosesseja, jotka täyttävät globaalien markkinoiden vaatimukset. Näin koulutus tukee paitsi opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia, myös koko ruokajärjestelmän kilpailukykyä ja suomalaisen viennin pitkän aikavälin kasvua.

Oppeja ja tulevaisuuden suuntia

eVerkosto-hankkeen aikana on opittu, että verkko-opetuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii tiivistä pedagogista tukea ja lehtoreiden välistä osaamisen jakamista.

Jatkossa tavoitteena on vakiinnuttaa hankkeessa kehitetyt käytännöt osaksi opetustoimintaa ja vahvistaa opiskelijoiden kansainvälisiä ja monialaisia valmiuksia, sekä rakentaa pysyvä yhteistyöverkosto, joka kokoaa yhteen elintarvikealan korkeakoulut ja yritykset.

Yhteistyö jatkuu

Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetustarjonnan vahvistaminen ja alan profilointityö -hankkeen myötä syntynyt yhteistyö ja jaettu osaaminen luovat vahvan pohjan tulevaisuuden koulutukselle. Hankkeen tulokset osoittavat, että elintarvikeinsinöörikoulutus Suomessa on kehittynyt entistä joustavammaksi, yhteisöllisemmäksi ja työelämää paremmin palvelevaksi. Hankkeen suurin anti on ollut yhteinen tekeminen ja avoin tiedon jakaminen korkeakoulujen välillä. Yhdessä olemme rakentaneet mallin, jolla elintarvikealan koulutus voi vastata sekä kotimaisiin että kansallisiin osaamishaasteisiin.

Hankkeen päättyessä kokoamme yhteen työn tulokset yhteisessä loppugaalassa, jossa esitellään hankkeen aikana syntyneitä opintokokonaisuuksia ja kootaan yhteen oppeja. Loppugaala tarjoaa myös mahdollisuuden pysähtyä vielä kerran yhdessä tarkastelemaan hankkeen vaikutuksia, jakamaan kokemuksia sekä keskustelemaan elintarvikealan tulevaisuuden suuntaviivoista. Yhteinen kehittämistyö jatkuu, ja sen myötä suomalainen elintarvikeinsinöörikoulutus pysyy ajassa kiinni – ja katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.

Kirjoittajat