Euroopan biotalousstrategia julkaistiin vuonna 2012 ja päivitettiin vuonna 2018. Sen tavoitteena on mahdollistaa vihreä siirtymä, joka uudistaa yhteisöjä, alueita ja talouden rakenteita ja jonka myötä irrottaudutaan fossiilisista raaka-aineista. Tämä muutos haastaa paitsi talouden mekanismeja myös koulutuksen ja hallinnon rakenteita. Talousmittarien rinnalle on noussut arvopohjaisia tavoitteita, jotka ohjaavat hyvinvointiyhteiskuntien kehitystä.
Koulutuksella on keskeinen rooli tässä murroksessa. Tarvitaan syvää osaamista perinteisiltä tieteen- ja koulutusaloilta, mutta myös rajat ylittävää monialaisuutta ja systeemistä ajattelua. Koulutuksen rooli on yhä enemmän uutta ajattelua luova ja paitsi oppijoita myös ympäröiviä yhteiskuntia uudistava.
Vuonna 2019 joukko eurooppalaisten korkeakoulujen edustajia kokoontui Prahaan keskustelemaan biotalouskoulutuksen kehittämisestä. Tapaamisesta syntyi ICA CoP Bio-Edu -verkosto (Community of Practice for Bioeconomy Education in Europe), joka myöhemmin liitettiin osaksi ICA-verkostoa (Association for European Life Science Universities).
ICA CoP Bio-Edun tavoitteita ovat:
- Hyvien käytänteiden jakaminen biotalousalalla yli koulutusasteiden, ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin.
- Keskusteluyhteyden luominen ja ylläpito Euroopan komission, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
- Innovatiivisten ja työelämälähtöisten koulutusmenetelmien kehittäminen ja jakaminen eurooppalaisten toimijoiden kesken.
- Uusien koulutustarpeiden aktiivinen tunnistaminen ja esiin nostaminen.
Ryhmän keskeiset toimijat ovat ammattikorkeakoulujen, soveltavan tutkimuksen ja yliopistojen edustajia. Verkosto järjestää vuosittain webinaareja ja työpajan, joissa käsitellään ajankohtaisia teemoja erityisesti työelämälähtöisen biotalouskoulutuksen näkökulmasta.
Vuonna 2025 ICA CoP Bio-Edu -verkosto keskittyy tarkastelemaan, miten rakentuvat oppivat yhteisöt, jotka edistävät vihreää murrosta. Näissä yhteisöissä toimii niin sanottu quadruple helix -rakenne, jossa yhteistyötä tekevät:
- alueellinen hallinto ja poliittiset päättäjät
- koulutus- ja tutkimusorganisaatiot
- yritykset ja elinkeinoelämä sekä
- kansalaisyhteiskunta.
Oppivat yhteisöt rakentuvat avoimelle yhteistyölle, luottamukselle ja halulle saada aikaan muutosta. Olemme tunnistaneet oppivia yhteisöjä paikallisella, alueellisella ja eurooppalaisella tasolla. Näitä esitellään vuoden 2025 aikana kolmen webinaarin sarjassa. Sarjan pohjalta järjestetään marraskuussa 2025 työpaja Leuwenissa Belgiassa, jossa käsitellään esiin nousseita näkökulmia syvemmin. Työpajaan kutsutaan koulutusten edustajien lisäksi biotalousalan yritykset, hallinnon edustajat ja poliittiset päättäjät. Tavoitteena on yhdessä tunnistaa osaamistarpeita ja löytää ratkaisuja eurooppalaisia jatkuvan oppimisen työkaluja hyödyntäen (esim. pienet osaamiskokonaisuudet, microcredentials).
HAMKin rooli ja vaikuttaminen
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) bio- ja luonnonvara-ala sekä HAMK Bio -tutkimusyksikkö olivat mukana ICA CoP Bio-Edu -verkoston ensimmäisessä kokoontumisessa Prahassa, ja siitä lähtien olemme olleet aktiivisesti mukana verkoston ydinryhmässä. Lokakuussa 2024 minut valittiin ryhmän puheenjohtajaksi sekä samalla kattojärjestö ICA:n johtoryhmän jäseneksi. ICA tarjoaa näköalapaikan biotalouskoulutuksen kehittämiseen ja johtamiseen Euroopassa.
ICA-verkostoon kuuluvat kaikki Euroopan suurimmat luonnonvara-alan korkeakoulut, mukaan lukien Wageningen University Alankomaista, BOKU University Itävallasta ja SLU Ruotsista. Verkosto on siten vaikuttava lisä eurooppalaisiin hankehakuihin. HAMKin bio- ja luonnonvara-ala on Suomen suurin alan ammattikorkeakouluttaja, jonka erityisosaamiseen kuuluvat myös bioprosessit ja kestävä kehitys. Tällä osaamisella olemme vahva toimija Suomen biotalouskoulutuksen kentässä – ja ICA:n kautta olemme mukana vaikuttamassa myös eurooppalaisen korkeakoulutuksen suuntaan.
Kirjoittaja
Mona-Anitta Riihimäki
Yksikön johtaja
Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö