HAMK mukaan Mosambikin maatalousopetuksen kehittämiseen

”Kyllä, olen ensimmäistä kertaa Mosambikissa”, vastaan, kun taksikuskit, hotellien vastaanoton henkilökunta ja kollegat kyselevät. Missään en ole nähnyt näin paljon rapistuneita, romahtamassa olevia ja keskeneräisiä rakennuksia. Kostea ilmasto tekee rapistuvasta betonista musertavan surkean näköistä, pinnat rapautuvat ja mustuvat, niissä näyttää olevan kaikenlaista kasvustoa ja valua tukeneet raudat törröttävät. Mosambik kuuluu maailman kymmenen köyhimmän maan joukkoon (Countryeconomy.com, n.d.). 

”Beira oli ennen kaunis”, toteaa hankekollegani Victoria. Hän puhuu siitä, kuinka Mosambikiin on saatava muutos. Maa on valtameren rannalla, ilmasto on kuuman kostea, vettä on saatavilla ja maassa on mineraaleja. ”Erityisesti nuoret ovat turhautuneita ja näköalattomia.” Beira on pääkaupunki Muputon jälkeen maan toiseksi tärkein ja suurin kaupunki. ”Tässä maassa on mahdollisuuksia”, hän jatkaa viitaten Mosambikin luonnonvaroihin. 

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittaa hankepartnerina maatalousoppilaitosten opetussuunnitelmien ”vihreyttämistä” tavoittelevassa EU/CBVET-kapasiteetin kehittämishankkeessa. 

Hankekoulumme ovat kehitysjärjestö ADPP-nimisen kehitysjärjestön omistamia yksityisiä maatalouskouluja. Pääsemme vierailemaan siinä koulussa, joka on Nhamatandassa, noin kahden tunnin ajomatkan päässä Beirasta. Toinen koulu on pohjoisemmalla alueella, jonne juuri työpajaviikolla iski kaiken alleen nielevä sykloni. Koulu säästyi, mutta kollegoilla oli vaikeuksia päästä paikalle, koska lentoliikenne lakkasi. 

Katujen ja tienvarsien roskaisuus, kaduilla makaavat ja kerjäävät köyhät ja tienvarsilla vihanneksia ja hedelmiä kaupittelevien kouluikäisten lasten näkemisen jälkeen yhteistyökoulumme on raikas ja toivoa antava hengähdys. Liki 150 opiskelijaa asuu täällä kolme vuotta ja opiskelee lähinnä puutarhataloutta. Paikat ovat siistejä, kampuksella vaalitaan puita ja opiskelijat ovat iloisia, avoimia ja motivoituneita. Koulussa opetetaan kaiken muun ohella elämän hallintaa ja voimaannutetaan. Yleinen siisteys ja työmoraali ovat osa tätä. 

Erityisen hyvää koulusta kertoo se, että valmistuneista noin viidennes siirtyy yrittäjiksi. Maalta kotoisin olevat nuoret saattavat nähdä yrittäjyyden ensisijaisena vaihtoehtona. ”Koska he ymmärtävät mahdollisuudet eri tavalla kuin kaupunkitaustaiset opiskelijat”, avaa Silvio, yksi opettajista. ”Yrittäjyysopetuksessa on tärkeää, että opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan yrityksensä niiden resurssien rajoissa, mitä heillä on”, hän jatkaa. Tämä on rohkaisevaa puhetta, sillä yleensä kuulemme tarinan, että yrittäjyys ei onnistu, koska ei ole pääomaa. Yrittäjyys voi niinkin yksikertaista kuin uudet vihannekset, joiden kasvatukseen opiskelijat koulussa tutustuvat. 

Hanke käynnistyi oppilaitosten pyynnöstä. Heillä on kova halu kehittää omaa toimintaansa, jotta valmistuneet olisivat mahdollisimman vahvoja työmarkkinoilla ja heistä voisi jopa tulla työllistäjiä. Tarvelähtöinen projekti on paras mahdollinen. HAMKin ja hanketta johtavan hollantilaisen CINOP-nimisen järjestön rooli on tuoda osaamisensa keskusteluun ja auttaa paikallisia löytämään heille parhaat kehittämistä tukevat ratkaisut. Hankkeella on aikaa kolme vuotta saavuttaa opetuksen kääntämistä kestävämmälle, ilmastomuutokseen ja sosiaalista kehittymistä tukevaan suuntaan. 

Maatalous on Mosambikissa edelleen arvostettua. Suurin osa maan väestöstä on riippuvaisia siitä (IFAD, n.d.). Laadukas koulutus houkuttelee hyviä opiskelijoita. Näistä yhteistyökouluista valmistuneiden harteilla on paljon vastuuta maan tulevaisuuden kehittymisestä, ruokaturvan ja ilmaston muutokseen sopeutumisesta. 

Alle puolet opiskelijoista on tyttöjä. Tytöille hyvä koulutus on erityisen tärkeää. Mosambikin laki kieltää alaikäisten avioliitot, ja virallisesti vaimoja saa olla vain yksi. Kun pysähdymme tienvarteen ostamaan naposteltavaa työpajaan, kysyn hyvinkin nuorilta näyttävistä tytöistä. Viktoria kertoo siitä, kuinka perheet ottavat tytöt koulusta työskentelemään perheen hyväksi tai ”myyvät” tytöt perinteisiin avioliittoihin vanhemmille miehille. Tytöt tienvarressa siis joko ovat hankkimassa rahaa perheelle tai he ovat jonkun vaimoja, jotka perhe on naittanut myötäjäisiä vastaan. 

Mosambikissa on viime vaalien jälkeen ollut poliittisia levottomuuksia jo kuukausien ajan (Nogueira Pinto, 2025). Muutosta halutaan. Tuntuu hyvin merkitykselliseltä olla mukana luomassa nuorille osaamista siihen muutokseen, joka heidän on tehtävä Mosambikin kehittymiseksi. Minulle tämä vierailu oli ensimmäinen, mutta toiveissa on, että tulemme toiste ja vielä senkin jälkeenkin, oppimaan ja opettamaan. Olemaan mukana prosessissa, jossa tehdään afrikkalaista tulevaisuutta afrikkalaisille (African Union, n.d.).

Kirjoittaja