Vastuullisuusteemat ja niihin liittyvä raportointi ovat viime vuosina nousseet yhä vahvemmin osaksi yritysten arkea. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti yrityksiltä odotetaan aiempaa enemmän läpinäkyvyyttä ja konkreettista tietoa toiminnan vaikutuksista. Muutos näkyy erityisesti toimitusketjuissa, joissa vastuullisuustiedon merkitys kasvaa jatkuvasti.
Osana Ympäristö OK -hanketta tehdyissä Kanta-Hämeen teollisuusyritysten haastatteluissa sama kehitys näkyy myös alueellisesti. Sidosryhmät, asiakkaat ja rahoittajat edellyttävät yhä enemmän läpinäkyvyyttä ja konkreettista tietoa siitä, miten yrityksen toiminta on kestävää. Monessa yrityksessä on havaittu, että pelkkä vastuullisuustyön tavoittelu ei enää riitä: Jatkossa ilman vastuullisuusdataa voi jäädä toimitusketjun ulkopuolelle. Esimerkiksi suuremmat tilaajat saattavat vaatia raportoitua vastuullisuustietoa jo tarjousvaiheessa. Tämä kehitys koskettaa erityisesti pk-yrityksiä ja alihankkijoita, jotka toimivat osana laajempia verkostoja.
Haastatteluissa nousi esiin, että vastuullisuuteen liittyviin kysymyksiin ja vaatimuksiin tarttuminen ei ole aina helppoa nykyisillä resursseilla ja osaamisella. Usein vastuullisuustyö jää muiden tehtävien ohella toteutettavaksi, eikä siihen ole nimetty selkeää vastuuhenkilöä. Kiinnostusta vastuullisuuteen kyllä löytyy, mutta arjessa toteutus koetaan helposti monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi. Erityisesti pienemmissä yrityksissä vastuullisuustehtävät eivät ole kenenkään päävastuulla.
Datan hyödyntäminen yrityksen kehittämisessä kaipaa selkeyttä
Yrityksissä kertyy jo nyt runsaasti dataa esimerkiksi energiankulutuksesta, materiaalihävikistä, päästöistä ja hankinnoista. Moni haastateltu kuitenkin koki, että tieto jää hajalleen eri järjestelmiin, taulukoihin ja raportteihin, eikä sitä varsinaisesti hyödynnetä vastuullisuustyössä. Kokonaiskuva jää usein puuttumaan, vaikka dataa olisi olemassa jo paljonkin.
Yrityksissä kannattaakin pysähtyä pohtimaan, miten kerättyä dataa voisi hyödyntää nykyistä paremmin. Monesta yrityksestä löytyy jo tietoa, jota voisi käyttää sekä vastuullisuuden osoittamiseen että liiketoiminnan kehittämiseen ilman suurempia muutoksia. Usein huomataan, että vastuullisuustyöhön tarvittava tieto on jo osittain olemassa, mutta sen hyödyntäminen vaatii vain selkeämpää yhteyttä arjen päätöksentekoon.
Pienin askelin kohti vastuullisuusraporttia
Valmiita malleja ja viitekehyksiä, kuten ESG (ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvä raportointi), CSRD (EU:n yritysvastuuraportointidirektiivi), GRI (kansainvälinen vastuullisuusraportoinnin viitekehys) ja ISO 14001 (ympäristöjohtamisjärjestelmästandardi), on tarjolla runsaasti, ja ne tuovat rakenteita vastuullisuustyöhön sekä raportointiin. Käytännössä näihin perehtyminen vaatii kuitenkin aikaa, eikä niiden käyttöönotto tunnu aina realistiselta kiireisen arjen keskellä. Haastateltavat kokivat hyödylliseksi lähestyä vastuullisuustyötä vaiheittain. Kun asioita viedään eteenpäin askel kerrallaan ja tietoja päivitetään säännöllisesti, kokonaisuus pysyy paremmin hallinnassa eikä muutoksesta tule kerralla liian suuri.
Miten päästä helposti alkuun vastuullisuusdatan hyödyntämisessä?
Ennen kuin hypätään isoihin järjestelmiin tai raportteihin, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja listata muutama keskeinen asia oman toiminnan näkökulmasta.
- Mitä dataa yrityksessä kerätään jo nyt (esimerkiksi energiankulutus, materiaalivirrat, jätteet, ostot ja myynnit)?
- Hyödynnetäänkö tätä tietoa aktiivisesti päätöksenteossa ja kehittämisessä? Jos ei, miksi ei?
- Mikä osa tiedosta liittyy suoraan vastuullisuuteen ja mikä osa voisi liittyä, mutta sitä ei ole vielä huomattu?
- Onko yrityksessä arjen toimintatapoja, jotka jo täyttävät vastuullisuustyön vaatimuksia, vaikka niitä ei ole kirjattu erikseen?
- Missä kohdin tarvitaan uutta osaamista tai ulkopuolista tukea, jotta seuraava askel olisi helpompi ottaa?
Vastuullisuus osaksi yrityksen arkea
Vastuullisuustyö ei ole erillinen projekti. Kun vastuullisuus integroidaan osaksi päivittäistä tekemistä, jo pienet muutokset vievät toimintaa oikeaan suuntaan. Ensimmäinen askel voi olla vaikkapa suurimman päästönlähteen, materiaalikulutuksen tai muun merkittävän kehityskohteen tunnistaminen. Usein yrityksistä löytyy jo nyt käytäntöjä, jotka vastaavat vastuullisuuden vaatimuksiin. Niitä kannattaakin nostaa esiin ja kehittää edelleen. Yhden teeman valinta riittää hyvin alkuun, oli kyseessä sitten energiankulutus, materiaalitehokkuus tai työhyvinvointi. Jos resurssit eivät riitä, apua kannattaa hakea rohkeasti. Verkostoista, hankkeista ja asiantuntijoilta löytyy tukea ja esimerkkejä kehittämiseen.
Vastuullisuustyö ei ole koskaan valmis, vaan siinä voi aina kehittyä. Siksi kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Pienillä teoilla pääsee liikkeelle ja matkan varrella on helpompi huomata, mikä omassa toiminnassa on olennaista. Myös raportoinnin voi aloittaa pienesti, ja sitä voi rakentaa vähitellen työn edetessä. Vastuullisuudesta tulee ajan myötä luonnollinen osa arkea, kun tekeminen sidotaan osaksi päivittäistä toimintaa. Siksi kannustan aloittamaan nyt, ennen kuin raportointivaatimukset muuttuvat kiireelliseksi pakoksi. Näin vastuullisuustyöstä tulee hallittavaa ja yritys voi edetä omaan tahtiinsa. Tulevaisuudessa vastuullisuusraportointi on yhtä arkipäiväinen ja olennainen osa yrityksen raportointia kuin tilinpäätös tai toimintakertomus. Kun tiedot ovat ajan tasalla, niiden hyödyntäminen on helpompaa sisäisesti ja ulkoisesti ja näin ollen paikka toimitusketjussa on myös turvatumpi.
Kirjoittaja
Johanna Pyrhönen
Projektikoordinaattori
Tällä hetkellä työskentelen asiantuntijana ja projektikoordinaattorina hankkeissa Green ICT:n, kestävän kehityksen ja innovaatioekosysteemin kehittämisen parissa. Minua kiinnostaa erityisesti digitaalisten ratkaisujen ja datan hyödyntäminen vastuullisuustyössä, kiertotaluden…
Tietoa tekstistä
Tämä kirjoitus perustuu Kanta-Hämeen teollisuusyrityksille tehtyihin haastatteluihin, joissa kartoitettiin datan hyödyntämistä vastuullisuusraportoinnissa. Selvitys on osa Ympäristö OK – ICT-hankintojen ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hanketta. Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), ja rahoitus on myönnetty Päijät-Hämeen liiton, Varsinais-Suomen liiton, Hämeen liiton ja Etelä-Karjalan liiton kautta.
