”Hyvin hiottu timantti” – Ryhmämuotoinen opinnäytetyöprosessi tukee opiskelijoiden valmistumista ja yhteisöllisyyttä

Ammattikorkeakouluopintojen loppusuoralla olevan opiskelijan tulee tehdä tutkintonsa loppuun saattamiseksi opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on toimia sillanrakentajana opiskelun ja työelämän välillä, helpottaa opiskelijan siirtymistä työelämään sekä auttaa opiskelijaa luomaan yhteyksiä oman alansa toimintaympäristöön. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä, mikä vastaa noin 400 työtuntia. (HAMK, n.d.) Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) opinnäytetyöohjeet ovat yhteisiä koko korkeakoululle, mutta yksiköillä ja koulutusaloilla on mahdollisuus hienosäätää käytännön toteutustapoja omiin tarpeisiinsa.

HAMKin bio- ja luonnonvara-alan yksikön alaisuudessa toimivassa kestävän kehityksen koulutuksessa tehdään vuosittain noin 50 opinnäytetyötä, joista valtaosa on toiminnallisia. Se tarkoittaa sitä, että ne tuottavat työelämän tarpeisiin konkreettisia ratkaisuja, kuten ohjeita, suunnitelmia, konsepteja tai palveluita.

Muutostarpeesta malliksi

Ennen syksyä 2023 kestävän kehityksen opiskelijat saattoivat aloittaa opinnäytetyönsä milloin tahansa ja heille nimettiin oma ohjaaja. Prosessien kestot vaihtelivat viikoista vuosiin. Koska ajallaan valmistuneiden opiskelijoiden määrä jäi toistuvasti alle tavoitteen ja opinnäytetöiden työstöajat venyivät, täytyi tilanteeseen puuttua.

Uuden ryhmämuotoisen opinnäytetyöohjausmallin rakentaminen kestävän kehityksen koulutukseen sai alkunsa henkilöstön ideoinnista keväällä 2023. Vaikka ryhmäohjausta on toteutettu aiemminkin HAMKissa ja sen ulkopuolella, haluttiin tämän mallin luomisessa lähteä liikkeelle tyhjistä post-it-lapuista, ohjaajien omista ohjauskokemuksista ja opiskelijapalautteista. Mallia on sittemmin kehitetty edelleen vertailemalla ja hyödyntämällä muiden koulutusten ryhmäohjauskäytäntöjä.

Uusi malli on saanut kehuja opiskelijoilta ja opettajilta

Vauhdikkaan ideoinnin ja kehitystyön jälkeen HAMKin kestävän kehityksen koulutuksessa siirryttiin jo lukuvuoden 2023–2024 alussa ryhmämuotoiseen opinnäytetyöohjaukseen. Mallissa on kolme ”starttia”, eli opiskelija voi aloittaa työnsä tekemisen ohjatusti elokuussa tai tammikuussa tai vaihtoehtoisesti huhtikuussa, jolloin toteutus on itsenäisempi ja kestää kesän yli. Mallilla ohjataan myös opinnäytetyöprosessin kestoa: opinnäytetyö valmistuu alle neljässä kuukaudessa. Ohjauskertoja on yhteensä kuusi, joista yksi on lähipäivä ja loput toteutetaan verkossa. Lisäksi tarjolla on etäohjauksia työn viimeistelyyn ja raportointiin liittyen.

Ohjaajat ohjaavat opiskelijaryhmiä (10–30 henkeä) joko kahden tai kolmen ohjaajan tiimeissä opiskelijaryhmän koon mukaan. Jokainen opiskelija saa kuitenkin henkilökohtaisen ohjauskokemuksen Zoomin pienryhmähuoneissa ja opinnäytetyöprosessin ohjaus- ja hallintajärjestelmä Wihin kautta. Ohjaus painottuu prosessin etenemisen tukemiseen, kun taas sisältöosaamista voidaan tarvittaessa hakea alan opettajilta. Opinnäytetyön tilaajalta toivotaan myös aiempaa näkyvämpää roolia opinnäytetyön substanssin ohjauksessa.

Uusi malli on mahdollistanut ohjauskäytäntöjen yhtenäistämisen, vertaistuen jakamisen ohjaajien kesken sekä työajan säästämisen, kun samoja asioita ei tarvitse toistaa yksilöohjauksissa. Opiskelijat etenevät yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti, joten ohjaajien on aiempaa helpompaa suunnitella aikataulujaan ja tasata työkuormaansa lukuvuoden aikana. Kukin ohjaaja osallistuu yhteen starttiin lukuvuodessa.

Opiskelijoilta saatu palaute uudesta mallista on ollut pääsääntöisesti positiivista. Opiskelijat ovat arvostaneet tiivistä tiimityöskentelyä opponointitiimeissä (4–5 opiskelijaa), joissa vaihdetaan ajatuksia, saadaan tukea ja annetaan kehitysehdotuksia. Vaikka opinnäytetyö on yksilösuoritus, yhteisöllinen ote korostuu. Tiimejä kannustetaan tapaamaan myös ohjauskertojen välillä ja perustamaan WhatsApp-ryhmiä vapaamuotoiseen ajatustenvaihtoon. Informaali viestintä ilman opettajan läsnäoloa tukee vuorovaikutussuhteiden rakentumista, tiimityöskentelytaitojen kehittymistä ja yhteisöllisyyden kokemusta verkkoympäristössä (Sulonen, 2025).

Yksittäiset kielteiset opiskelijapalautteet ovat liittyneet opinnäytetyöprosessin tiukkaan aikatauluun tai opinnäytetyöprosessiin liittyvän tiedon sirpaleisuuteen. Seuraavaksi lähdemmekin yhtenäistämään Moodle-työskentelyaluettamme, jotta opinnäytetyöprosessiin liittyvä ohjeistus olisi löydettävissä yhden linkin alta.

Ryhmämuotoisella ohjausmallilla on suora vaikutus valmistuvien opiskelijoiden määrään

Vuonna 2024 kestävän kehityksen koulutuksesta valmistui ennätykselliset 57 opiskelijaa. Menestys ei rajoitu vain kestävän kehityksen koulutukseen: ainakin kaksi muutakin ryhmämuotoiseen ohjaukseen siirtynyttä koulutusta HAMKin bio- ja luonnonvara-alan yksikön sisällä on saanut ennätyksellisen määrän valmistuneita vuonna 2024. Koska ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli perustuu pitkälti ajoissa valmistuneiden opiskelijoiden määrään (OKM, 2024), uudistetulla opinnäytetöiden ohjausmallilla on selkeä vaikutus koulutusten taloudelliseen tulokseen.

Kestävän kehityksen koulutuksen ohjausprosessi on herättänyt kiinnostusta myös oman yksikkömme ulkopuolella ja olemme olleet tukemassa muita koulutuksia ryhmämuotoisen mallin käyttöönotossa.   Eräs opinnäytetyöprosessin läpikäynyt opiskelija kuvasi kokemustaan “hyvin hiotuksi timantiksi”, mikä ilahdutti ja vahvisti uskoamme mallin toimivuuteen. Ryhmämuotoinen ohjaus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi tukea opiskelijoiden valmistumista ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Malli ei ole kuitenkaan koskaan ”valmis”, vaan sitä kehitetään jatkossakin.

Kirjoittaja