JATKOT-hankkeessa tuotettiin uusi työelämälähtöinen jatkuvan oppimisen koulutusmalli, joka tähtää korkeakoulututkintoon

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (XAMK) ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian ryhmähankkeessa JATKOT (Jatkuvan oppimisen työelämälähtöinen koulutusmalli tekniikan aloille) oli tavoitteena kehittää uudenlainen, jatkuvan oppimisen koulutusmalli. Malli pohjaa työelämäyhteistyöhön ja tähtää korkeakoulututkintoon erityisesti tekniikan aloilla (Rönkkönen & Eerola, 2023). Mallia testattiin rakennus- ja prosessiautomaatioaloilla. Nyt on tullut aika jakaa hankkeessa syntyneitä malleja ja toimintatapoja.

JATKOT-hankkeen tavoitteena oli tuottaa malli, joka tukee jatkuvaa oppimista ja vastaa osaajapulaan sekä jatkuvan osaamisen kehittämisen tarpeisiin erityisesti tekniikan aloilla. Hankkeen tarve nousi alun alkaen erityisesti rakennusalan yrityksiltä, joissa oli tunnistettu tarve kehittää henkilöstön osaamista korkeakoulutason koulutusta vaativiin tehtäviin. Taustalla vaikuttivat myös sekä jatkuvan oppisen haasteet, jotka oli tunnistettu erityisesti tutkintotavoitteisen koulutuksen näkökulmasta, että laajemmin tekniikan alojen osaajapula. Tekniikan aloilla oli myös tunnistettu opintojen keskeyttämisestä ja viivästymisestä nouseva haaste, johon haluttiin löytää ratkaisuja. Lisäksi oli havaittu, että työpaikkojen kehittäminen oppimisympäristöinä vaatii myös oppimisen tuen kehittämistä siten, että vastuu osaamisen kehittämisestä ei jää yksittäisen työntekijän harteille.

Hankkeen aikana tuotettiin malli, jossa oppiminen tapahtuu osin työpaikoilla ja osin korkeakoulujen oppimisympäristöissä, tiiviissä yhteistyössä yritysten, työntekijöiden ja oppilaitosten kanssa. JATKOT-malli ja sen keskeiset osat kuvattiin hanketoimijoiden yhteistyönä ThingLink-esityksessä, jossa esitetty malli koostuu neljästä osasta: mentorivalmennuksesta, valintaopinnoista sekä työelämälähtöisistä AMK- ja YAMK -opinnoista (JATKOT-hanke, 2025). Työpaikoilla opiskelijoita ohjaavien työntekijöiden tueksi järjestettiin myös mentorivalmennus (Rönkkönen & Liminka, 2023). Valmennuksen tarkoituksena oli antaa mentoreille valmiudet ohjata ja tukea rakennusmestari- ja insinööriopiskelijoiden työpaikalla tapahtuvaa oppimista yhteistyössä korkeakoulun edustajan kanssa sekä edistää oppimiseen kannustavaa ilmapiiriä ja kulttuuria omassa organisaatiossa. Myös valintaopinnot (30 op), joiden tarkoituksena on varmistaa työntekijöiden valmiudet ja mahdollisuudet tutkintotavoitteiseen korkeakouluopiskeluun, tarjoavat yhden mallin korkeakouluopintovalmiuksien varmistamiseksi.

Hankkeessa tuotettiin monipuolisia materiaaleja eri kohderyhmille. Tekniikan alojen työpaikoille ja työntekijöille tehtiin Opas tutkintotavoitteisen jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen tekniikan alojen työpaikalla (2025). Oppaan tavoitteena on lisätä etenkin työnantajien ja työntekijöiden ymmärrystä tutkintotavoitteisen jatkuvan oppimisen edellytyksistä, työpaikan roolista oppimisympäristönä sekä yhteistyön mahdollisuuksista koulutusorganisaatioiden kanssa. Hankkeen aikana kerättiin myös palautetta systemaattisesti palautekyselyillä ja arviointityöpajoilla, joihin osallistuivat opiskelijat, yritysten edustajat, mentorit ja opettajat. Palautteen avulla mallia kehitettiin jatkuvasti koko hankkeen ajan, keskeiset tulokset huomioitiin mallin kuvausta tehtäessä, ja niistä myös raportoitiin erikseen (ks. esim. Hovikorpi, Sinkko & Skön, 2024). Lisäksi esimerkiksi Consti Oyj kuvasi kokemuksiaan hankkeesta uutiskirjeessään, ja nosti käytännön osaamisen ja teoreettisen tiedon uudenlaisen ja joustavan yhdistämisen erääksi kehitteillä olleen koulutusmallin vahvuuksista (Consti, 2024).

JATKOT-hankkeessa opittua

JATKOT-hankkeen aikana havaittiin, että joustavan yritysyhteistyön rakentaminen on paljolti opetussuunnitelmatyötä, johon liittyvät keskeisesti osaamisen osoittamisen ja arvioinnin käytänteet. Lisäksi nähtiin, että vuoropuhelua osaamisesta ja sen osoittamisesta tarvitaan nykyistä enemmän yritysten ja ammattikorkeakoulun välillä. Samalla opittiin myös, että osaamisen osoittamisen muodot kaipaavat yhä monipuolistamista, mutta kuitenkin niin, että arvioinnin luotettavuus ei siitä kärsi. Hankkeen alkaessa talonrakennusala syöksyi lamaan, mutta yritykset selvästi kokivat kehittämistyön tärkeäksi, koska ne silti pysyivät hankkeessa mukana. Valintaopinnot osoittautuivat yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi läpäisyongelmaan, joka on vaivannut koulutusohjelmia. Samalla kuitenkin tunnistettiin myös, että matemaattisten valmiuksien varmistamiseksi ennen korkeakouluopintoja pitää olla saatavilla tukea. Kaiken kaikkiaan voidaankin todeta, että kehitys syntyy siitä, kun tämänkaltaiset pienet askelet johtavat yhdessä laajempaan kehitykseen. Siinä missä JATKOT-mallin mukainen opiskelu edellyttää yrityksiltä kykyä ja halukkuutta sitoutua työpaikan kehittämiseen oppimisympäristönä, edellyttää se vastaavasti oppilaitoksilta joustavuutta ja avoimuutta osaamisen tunnistamisessa ja arvioinnissa. JATKOT-malli hyödyttää yrityksiä erityisesti sen kautta, että ne pääsevät näin kehittämään ja päivittämään henkilöstönsä osaamista sekä vaikuttamaan soveltuvin osin oppilaitoksen opetussuunnitelmien sisältöön. Oppilaitokset taas pääsevät vahvistamaan yhteistyötä ja vuoropuhelua työelämän kanssa ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta. Viimekädessä hyötyjänä on työntekijä, joka pääsee päivittämään omaa osaamistaan työelämän tarpeiden mukaisesti.

Kirjoittajat