Kaupan alalla on hukkalämpöpotentiaalia

Suomessa syntyvän hukkalämmön, eli ympäristöön hukatun lämpöenergian, määrää on arvioitu useassa eri tutkimuksessa. Hukkalämmöstä merkittävä osa syntyy kaupan alalla, jossa etenkin kylmäjärjestelmiin sitoutunutta lämpöenergiaa lauhdutetaan ulkoilmaan. Kaupan alan hukkalämpöpotentiaalin on arvioitu olevan lähes 1 terawattituntia (TWh) vuodessa. Tämä pitää sisällään päivittäistavarakauppojen, kauppakeskuksien ja tavaratalojen hukkalämmön. (Martin & Koikkalainen, 2021.) Kierrättämällä tämä hukattu lämpöenergia takaisin käyttöön meillä on mahdollisuus ottaa askeleita lähemmäs kansallisia energiatehokkuustavoitteitamme.

Kaupan alalla hukatun lämpöenergian määrästä saa helpommin käsityksen vertaamalla sitä kaukolämmön kulutukseen, joka on tällä hetkellä käytetyin kiinteistöjen lämmitysratkaisu kaupungeissa. Määränä 1 TWh vastaa melko tarkasti Kanta-Hämeen kolmen suurimman kaupungin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen yhteenlaskettua kaukolämmön vuosittaista kulutusta.

Kylmäjärjestelmien lauhdelämpö

Suurin osa kaupan alan hukkalämpöpotentiaalista on peräisin päivittäistavarakauppojen kylmäjärjestelmien lauhde-energiasta. Kauppakeskuksissa ja tavarataloissa merkittävin potentiaali puolestaan sijaitsee niiden jäähdytysjärjestelmissä ja ilmanvaihdon erillispoistoissa. Riippuen hukkalämmön lämpötilasta sitä on mahdollista hyödyntää suoraan kiinteistön lämmitystarpeisiin tai korottaa sen lämpötilaa lämpöpumpun avulla.

Kaupan alalla vanhojen kylmäjärjestelmien matalalämpöistä lauhdelämpöä on hyödynnetty perinteisesti ilmanvaihdossa tuloilman lämmittämiseen. Hyödyntämisen tason on arvioitu olevan noin 10–16 prosenttia kylmäjärjestelmien tuottamasta lauhde-energiasta (Martin & Koikkalainen, 2021). Loput lämmöstä on lauhdutettu ulkoilmaan. Vanhat kylmäjärjestelmät sisältävät usein nykyään kiellettyjä kylmäaineita, joten niitä uusitaan jatkuvasti. Tyypillisesti ne korvataan CO₂-kylmäjärjestelmillä, joiden kompressoreilla voidaan tuottaa aiempaa korkeampia lämpötiloja, mikä mahdollistaa lauhdelämmön hyödyntämisen ilmanvaihdon lisäksi kaupan lämmittämiseen. Järjestelmään on mahdollista liittää myös lämpöpumppu korottamaan lauhdelämmön lämpötilaa, mikä tehostaa entisestään sen hyödyntämismahdollisuuksia. Haasteen hyödyntämiseen tuo kuitenkin se, että lauhdelämpöä syntyy eniten kesäaikaan, jolloin ei ole lämmitystarvetta.

Kaupan alan haastattelu

Osana Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hanketta haastateltiin hukkalämmön tuottajia heidän hukkalämmön hyödyntämisen nykytilanteestaan. Kaupan alalta haastateltiin S-ryhmään kuuluvan, alueosuuskauppa HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäkeä ja huoltopäällikkö Mikko Keitaanrantaa. HOK-Elannon päivittäistavarakaupoista noin joka kymmenes hyödyntää tehokkaasti lauhdelämpöpumpuilla kylmäjärjestelmien lauhdelämpöä.

Esimerkiksi Alepa Munkkiniemen Puistotie sijaitsee taloyhtiön kivijalassa. Taloyhtiö halusi siirtyä maalämpöön, mutta sen tontille ei saatu porattua tarpeeksi maalämpökaivoja. Puuttuva lämmitystarve päätettiin täyttää Alepan kylmäjärjestelmän lauhdelämmöllä. Kyseisessä toteutuksessa HOK-Elanto ei sitoudu toimittamaan lämpöä tietyssä lämpötilassa tai ajankohdassa, vaan siitä toimitetaan vain se ylijäämä, jota ei itse pystytä hyödyntämään. Ratkaisumallissa lämpö toimitetaan veloituksetta, ja lämpöä vastaanottava osapuoli vastaa tarvittavista muutostöistä laitteistoihin. Taloyhtiö hyötyy ratkaisun myötä alentuneista lämmityskustannuksista ja kauppa sen myötä pienemmistä vastikkeista ja kylmälaitteiden tehostuneesta toiminnasta. Hukkalämmön syntymisen ja lämmön tarpeen ajallisen kohtaamisen lisäksi, haasteeksi on havaittu yleinen näkemys lauhdelämmön soveltuvuudesta kiinteistöjen lämmitysratkaisuksi. Mahdolliset lämmön käyttäjät eivät siis tiedä lauhdelämmön soveltuvan kiinteistön lämmittämiseen. (Henkilöhaastattelu, 29.4.2025)

Kirjoittaja